Ruuan hinnan alentaminen

Köyhiä voitaisiin auttaa välittömästi jakamalla heille rahaa, jota otettaisiin rikkailta veroina.

Tämä on terve, reaalitalouttakin tervehdyttävä malli, jota ei käytetä, koska köyhiä ei haluta auttaa.

Köyhiä ei haluta auttaa, koska kukaan ei koe politiikan tehtäväksi ajaa mitään yleistä etua, vaan politiikka koetaan oman itsen ja oman etu- tai viiteryhmän etujen ajamiseksi.

Asia on ihan yksinkertainen. Se pitäisi vain pystyä sanomaan ääneen. Kaikki poliitikot ovat toimineet ja toimivat joka tapauksessa vain tavalla, joka johtaa köyhien syrjäytymiseen ja kuolemaan. Pitäisi myös myöntää ääneen, että tosiasiat osoittavan tämän olevan tarkoituskin.

Minäkin kannatan ruuan alvin alenamista. Olen sen verran hyvätuloinen, että ostan vain kalleimpia fileitä ja erinomaisia juustoja, viinejä ym tuotteita joita Suomessa ei tuoteta.

Näihin meillä turhan kalliisiin ruokiin on syytäkin saada alennus. Maitolitra halventuisi kaksi senttiä, joten köyhille ja lapsiperheille tällä veroalella ei ole merkitystä.

Ruuan alvin tiputtaminen laskisi myös elinkustannusindeksiä, siis myös eläkkeitä ja muita indeksisidonnaisia etuuksia pienennettäsiin vastaavasti. Näin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollinen ruuanhinnan alennus kuitattaisiin pois toista kautta.

Joku, muistaakseni VATT oli laskenut että keskimäärin ruoka alvin alennus toisi perheelle 60 euroa vuodessa. Onneksi olen siinä asemassa ja hyvävarainen että minulla tuo luku olisi merkittävästi suurempi. Joillakin köyhillä se tietysti on vastaavasti pienenpi

Taidanpa siis äänestää kepua

21.3.2006 IS: ”Keskustan ryhmä kriisikokoukseen hallitusyhteistyöstä
Keskustan eduskuntaryhmä kokoontuu tänään ylimääräiseen kokoukseen, jonka aiheena on hallitusyhteistyön jatkaminen, kerrotaan ryhmän kansliasta.
Kriisikokouksen syynä ovat tiettävästi erimielisyydet maataloustuen maksamisessa. Maataloustuet ovat yksi erimielisyyden aihe parhaillaan käytävissä budjettikehysneuvotteluissa.
Hieman aiemmin STT kertoi saaneensa Sdp:n lähteistä tiedon, että hallitusryhmien vetäjät olisivat päässeet yksimielisyyteen keskeisistä avoinna olleista kysymyksistä ennen kehysriihen alkua. Maatalouden lisäksi erimielisyyttä on ollut mm. kehitysyhteistyön
rahoituksesta.”
21.3.2006 HS: ”Keskusta pohti jo hallitusyhteistyötä
Keskusta mietti tiistaina vakavasti, vieläkö se luottaa hallituskumppaniinsa sosiaalidemokraatteihin.
Ennen kuin hallituksen budjettineuvottelut pääsivät alkamaan, keskustan ministeriryhmä käsitteli tätä kysymystä puolentoista tunnin kokouksessaan.
Yhteistyötä päätettiin jatkaa, vaikka keskustan ministereiden keskustelussa esitettiin toisenkinlaisia näkemyksiä. Hallitus pääsi näin neuvottelemaan valtion ensi vuoden menoista.
Keskustan eduskuntaryhmä antoi sivustatukea ministereilleen ilmoittamalla iltapäivällä pidettävästä ylimääräisestä ryhmäkokouksesta, josta levitettiin tietoa, että sen aiheena on hallitusyhteistyön jatkaminen.
Eduskuntaryhmälle tärkein asiakysymys olivat korvaukset, jotka valtio maksaa maataloudelle EU:n laajenemisen aiheuttamista menetyksistä. Ryhmässä oli etukäteen vaadittu euromääräistä päätöstä korvauksista.
Hallituksesta tuli sen sijaan poliittinen sopimus, että viljelijöiden menetysten tulee olla mahdollisimman pienet. Keskustan eduskuntaryhmä tyytyi kuitenkin tähän, kun pääministeri Matti Vanhanen (kesk) tulkitsi poliittista sopimusta sanoen, että menetyksistä korvataan yhdeksänkymmentä prosenttia.
Ryhmän puheenjohtajan Timo Kallin mukaan ryhmä piti hyväksyttävänä, että viljelijät maksavat laajentumisen hintaa mutta vain siinä kuin muutkin suomalaiset.
Eduskuntaryhmä edellytti, että euromääräinen summa on saatava tietoon ennen kuin eduskunnan valtiovarainvaliokunta saa valmiiksi tiistaista budjettiratkaisua koskevan mietintönsä, käytännössä runsaan kuukauden kuluttua. Useasta suusta sanottiin, että ellei tuo summa vastaa nyt tehtyä sopimusta, hallitusyhteistyö on todella vaarassa.
Kalli tulkitsi, että sopimus tarkoittaa noin sataa miljoonaa euroa.”
21.3.2006 STT: ”Hallitus korvaa viljelijöiden menetyksen lähes täysin
Suomalaisille viljelijöille korvataan vähintään 90 prosenttia siitä tulonmenetyksestä, joka aiheutuu EU:n leikkauksesta sen maksamiin maaseudun kehittämisvaroihin. Hallitus sopi STT:n tietojen mukaan kehysneuvotteluissa tästä prosenttiosuudesta, mutta sitä ei kerrottu julkisuuteen neuvottelutaktisista syistä. EU:n kanssa käytävien keskustelujen jälkeen selviää, miten suuri osa vajeesta joudutaan lopulta korvaamaan kansallisella tuella.
Todennäköisesti suurin osa kehysriihessä sovituista 146 miljoonan euron säästöistä menee kansalliseen tukeen. Ennen joulua rahoitusaukon suuruudeksi arvioitiin 100 miljoonaa euroa.
Valtiosihteeri Pertti Rauhio valtiovarainministeriöstä kiistää hallitusryhmien sopineen suomalaisten viljelijöiden tulonmenetysten korvaamisesta. Hänen mukaansa mitään sellaista sopimusta, mistä ei ole tiedotettu, ei ole olemassa.
Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen hallituksen kehyspaperiin. Hallitus pyrkii EU-neuvotteluissa ja omissa ratkaisuissaan siihen, että EU:n budjettileikkausten vaikutukset viljelijöiden tuloihin jäävät mahdollisimman pieniksi. (STT)”
22.3.2006 HS: ”Anttila: Kolme keskustaministeriä harkitsi eroa
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ja kuntaministeri Hannes Manninen poistuivat tiistaina budjetin kehyskeskusteluista Smolnasta.
Eduskunnan varapuhemiehen Sirkka-Liisa Anttilan (kesk) mukaan hallitus oli lähellä hajota tiistaina maataloustukikiistan takia. Anttila myönsi Ylen Aamu-tv:n haastattelussa, että kolme keskustaministeriä oli jopa harkinnut hallituksesta eroamista.
Hän ei kuitenkaan vastannut suoraan kysymykseen, ilmoittivatko kolme ministeriä, jotka Ylen tietojen mukaan olivat kulttuuriministeri Tanja Karpela, kuntaministeri Hannes Manninen ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, erostaan keskustan eilisessä kriisikokouksessa.
"Eivät he ilmoittaneet. He totesivat vain, että varauksen he ovat hyväksyneet", Anttila sanoi.
Anttilan mukaan keskustalaisia oli ärsyttänyt muun muassa hallituksen pöytätavat, joilla yhteisistä asioista oli kerrottu julkisuuteen.
Anttilan mukaan nyt on kuitenkin syytä keskittyä tulevaisuuteen ja haudata erimielisyydet.
"Me ollaan eiliseen ratkaisuun kohtuullisen tyytyväisiä", hän sanoi.”

itäinsinöri voisi olla parempi maatalousasiantuntija? Jos se että on synytynyt jossakin junttilassa antaa asiaan pätevyyden suomessa on eriittäin paljon maatalouden asiantuntijoita.
Kohta se kepukin (taas) unohtaa noin neljäksi vuodeksi tuon asian...

H. Moilanen kirjoitti:

itäinsinöri voisi olla parempi maatalousasiantuntija? Jos se että on synytynyt jossakin junttilassa antaa asiaan pätevyyden suomessa on eriittäin paljon maatalouden asiantuntijoita.
Kohta se kepukin (taas) unohtaa noin neljäksi vuodeksi tuon asian...

Lue lisää

Se, että on syntynyt junttilassa, äänestänyt koko ikänsä kepua, jumaloi urkkia, on työskennellyt Neuvostoliitossa, on kirjoittanut yleisönosastoon tukiaisista ja tietää ettei Anneli ole koskaan valehdellut riittää maatalouden saralla kaikkitietävyyteen. Sillä saattaisi saada jopa maataloustukineuvoksen arvon jos joku viitsisi esittää.

Maataloustukineuvos kirjoitti:

Se, että on syntynyt junttilassa, äänestänyt koko ikänsä kepua, jumaloi urkkia, on työskennellyt Neuvostoliitossa, on kirjoittanut yleisönosastoon tukiaisista ja tietää ettei Anneli ole koskaan valehdellut riittää maatalouden saralla kaikkitietävyyteen. Sillä saattaisi saada jopa maataloustukineuvoksen arvon jos joku viitsisi esittää.

Lue lisää

Olen tosiaan syntynyt "junttilassa". Osaltani se tarkoittaa Ilomantsia. Olen muuten kotoisin suoraan alenavassa polvessa suuren suomalaisen Mateli Kuivalatteren jälkeläisiä.

Urkki oli maamme suurin presidentti. Hän piti suomettumis- ja ystävyyspolitiikallaan neukut käsivarren päässä, vaikka olimme joutuneet heidän etupiiriinsä osallistuttuamme Hitlerin Saksan hyökkäykseen sinne -41.

Työskentelin tosiaan neukkukaupan piirissä 70- 90-luvuilla. se oli meille varsin edullista Kekkosen luotua edellytykset.

Tukiaisista olen kirjoittanut yleisönosastoihin. Kirjoituksiani on kaikilta elämänaloilta julkaistu yleisönosastoissa kaikkiaan yli 117 kpl.

Kukaan ei ole pystynyt pyynnöistäni huolimatta todistamaan Annelin valehdelleen kertaakaan Lipposen käynnistämän Irak-jupakan yhteydessä. Muista mahdollisista hänen valheistaan en tiedä.

Maataloudesta ja maailmanlaajuisesta maatalouspolitiikasta tosiaan tiedän paljon.

Tukiaiset ovat vääristymä maataloudessa. Meilläkin siihen jouduttiin, kun demarit eivät sodanjälkeisinä säännöstelyn vuosikymmenninä halunneet panna lakisääteistä pääosin inflaatiosta johtuvaa maataloustulon nousua tuottajahintoihin ja sitä tietä kuluttajahintoihin. Myös kokoomukselaiset teollisuuspiirit suosivat tukiaisia: niillä ostettiin pisteitä; näet palkkojen korotukset oli sidottu elinkustannusindeksiin, korotus voitiin estää niin, ettei indeksi noussut tietyn rajan yli hoitamalla kuluttajhintojen nousu maataloistukiaisilla valtion varoin.

oivahärkönen kirjoitti:

Olen tosiaan syntynyt "junttilassa". Osaltani se tarkoittaa Ilomantsia. Olen muuten kotoisin suoraan alenavassa polvessa suuren suomalaisen Mateli Kuivalatteren jälkeläisiä.

Urkki oli maamme suurin presidentti. Hän piti suomettumis- ja ystävyyspolitiikallaan neukut käsivarren päässä, vaikka olimme joutuneet heidän etupiiriinsä osallistuttuamme Hitlerin Saksan hyökkäykseen sinne -41.

Työskentelin tosiaan neukkukaupan piirissä 70- 90-luvuilla. se oli meille varsin edullista Kekkosen luotua edellytykset.

Tukiaisista olen kirjoittanut yleisönosastoihin. Kirjoituksiani on kaikilta elämänaloilta julkaistu yleisönosastoissa kaikkiaan yli 117 kpl.

Kukaan ei ole pystynyt pyynnöistäni huolimatta todistamaan Annelin valehdelleen kertaakaan Lipposen käynnistämän Irak-jupakan yhteydessä. Muista mahdollisista hänen valheistaan en tiedä.

Maataloudesta ja maailmanlaajuisesta maatalouspolitiikasta tosiaan tiedän paljon.

Tukiaiset ovat vääristymä maataloudessa. Meilläkin siihen jouduttiin, kun demarit eivät sodanjälkeisinä säännöstelyn vuosikymmenninä halunneet panna lakisääteistä pääosin inflaatiosta johtuvaa maataloustulon nousua tuottajahintoihin ja sitä tietä kuluttajahintoihin. Myös kokoomukselaiset teollisuuspiirit suosivat tukiaisia: niillä ostettiin pisteitä; näet palkkojen korotukset oli sidottu elinkustannusindeksiin, korotus voitiin estää niin, ettei indeksi noussut tietyn rajan yli hoitamalla kuluttajhintojen nousu maataloistukiaisilla valtion varoin.

Lue lisää

Ei nämä tukiaiset mikään kepulainen tai demareiden keksintö ole, vaan tulevat mukaan kehityksessä, kun kaupunkeihin tulee riittävästi joutoväkeä, jota keisarin on kannatuksensa vuoksi syötettävä ilmaiseksi.

Näin maajusseille on maksettu jo muinaisten roomalaisten perusteella. Ja tuskin tuokaan vielä historiassa tuohon jää.

Taustalla on aina näissä kaupungistuminen, jolloin ruokahuollon varmistamiseksi tarvitaan valtion ja keisareiden toimia.

oivahärkönen kirjoitti:

Olen tosiaan syntynyt "junttilassa". Osaltani se tarkoittaa Ilomantsia. Olen muuten kotoisin suoraan alenavassa polvessa suuren suomalaisen Mateli Kuivalatteren jälkeläisiä.

Urkki oli maamme suurin presidentti. Hän piti suomettumis- ja ystävyyspolitiikallaan neukut käsivarren päässä, vaikka olimme joutuneet heidän etupiiriinsä osallistuttuamme Hitlerin Saksan hyökkäykseen sinne -41.

Työskentelin tosiaan neukkukaupan piirissä 70- 90-luvuilla. se oli meille varsin edullista Kekkosen luotua edellytykset.

Tukiaisista olen kirjoittanut yleisönosastoihin. Kirjoituksiani on kaikilta elämänaloilta julkaistu yleisönosastoissa kaikkiaan yli 117 kpl.

Kukaan ei ole pystynyt pyynnöistäni huolimatta todistamaan Annelin valehdelleen kertaakaan Lipposen käynnistämän Irak-jupakan yhteydessä. Muista mahdollisista hänen valheistaan en tiedä.

Maataloudesta ja maailmanlaajuisesta maatalouspolitiikasta tosiaan tiedän paljon.

Tukiaiset ovat vääristymä maataloudessa. Meilläkin siihen jouduttiin, kun demarit eivät sodanjälkeisinä säännöstelyn vuosikymmenninä halunneet panna lakisääteistä pääosin inflaatiosta johtuvaa maataloustulon nousua tuottajahintoihin ja sitä tietä kuluttajahintoihin. Myös kokoomukselaiset teollisuuspiirit suosivat tukiaisia: niillä ostettiin pisteitä; näet palkkojen korotukset oli sidottu elinkustannusindeksiin, korotus voitiin estää niin, ettei indeksi noussut tietyn rajan yli hoitamalla kuluttajhintojen nousu maataloistukiaisilla valtion varoin.

Lue lisää

http://www.yle.fi/suuretsuomalaiset/tulosseuranta/

Kauppa ei kilpaile hinnoilla. Se kilpailee asiakkaista rakentamalla isoja houkuttelevia kauppakeskuksia.

Rakennusinvestointeihin kauppa tarvitsee satoja miljoonia, jotka se perii asiakkailtaan kuluttajahinnoissa.

Tämä on mahdollista, koska kauppa on pääomavaltaisten keskusliikkeiden käsissä, jotka hallitsevat markkinoita kartellina ja kattavat myös tukkukaupan.

Sellaisen vähittäiskauppaportaan syntyminen, jossa kilpailtaisi hinnoilla on mahdotona, ellei maahan saada keskusliikkeistä riippumatonta tukkukauppaporrasta.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000024492968

Hinnat alas kirjoitti:

Kauppa ei kilpaile hinnoilla. Se kilpailee asiakkaista rakentamalla isoja houkuttelevia kauppakeskuksia.

Rakennusinvestointeihin kauppa tarvitsee satoja miljoonia, jotka se perii asiakkailtaan kuluttajahinnoissa.

Tämä on mahdollista, koska kauppa on pääomavaltaisten keskusliikkeiden käsissä, jotka hallitsevat markkinoita kartellina ja kattavat myös tukkukaupan.

Sellaisen vähittäiskauppaportaan syntyminen, jossa kilpailtaisi hinnoilla on mahdotona, ellei maahan saada keskusliikkeistä riippumatonta tukkukauppaporrasta.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000024492968

Lue lisää

... se on kuluttajan etu. Tarjouskilpailut vain viittaavat siihen suuntaan, että kauppaketjut kilpailevat myös hinnalla.

oivahärkönen kirjoitti:

... se on kuluttajan etu. Tarjouskilpailut vain viittaavat siihen suuntaan, että kauppaketjut kilpailevat myös hinnalla.

Keskusliikkeet kilpailevat asiakasvolyymeistä rakentamalla yhä suurempia kauppoja yhä kauemmas asutuksesta, koska suurista asiakasvolyymeistä saa paremmat katteet ja suuremmat voitot helpommin.

Kun keskusliikkeet rakentavat jättimäisiä kauppakeskuksia ja lopettavat pienempiä marketteja sieltä, missä ne olisivat lähellä kuluttajaa, niin kuluttaja maksaa tarpeettoimat rakennusinvestoinnit tuotteiden hinnoissa.

Hintakilpailua ei ole olemassakaan, koska kaupan erikoistarjousten alennushinnat kiristetään tavarantoimittajilta, joten kauppa ei tarjoushinnoissa tingi omista katteistaan lainkaan. Se, että kauppa voi kiristää ja käyttää hallitsevaa markkina-asemaansa tavarantoimittajiin on myös seuraus kaupan keskittymisestä kahteen kartelliin.

Nöiden asioiden tajuaminen edellyttää hieman kaupan tuntemusta, mitä ruoan lavista kirjoittajilla ei näytä olevan. Siksi keskustan vaalipropaganda näyttää monesta lupaavalta, vaikka sillä ei ole mitään merkitystä ruoan yleiseen hintatasoon, tarjoushintoihin ehkä jonkin verran, mutta silloin hintaetu keskittyy vain tarjoustuotteisiin, ei koko valikoimaan tasaisesti

Ruoan alvin alentaminen ei koidu lainkaan kuluttajan hyödyksi, se menee kaupan tarpeettomien rakennusinvestointien kiihdyttämiseen.

Hinnat alas kirjoitti:

Keskusliikkeet kilpailevat asiakasvolyymeistä rakentamalla yhä suurempia kauppoja yhä kauemmas asutuksesta, koska suurista asiakasvolyymeistä saa paremmat katteet ja suuremmat voitot helpommin.

Kun keskusliikkeet rakentavat jättimäisiä kauppakeskuksia ja lopettavat pienempiä marketteja sieltä, missä ne olisivat lähellä kuluttajaa, niin kuluttaja maksaa tarpeettoimat rakennusinvestoinnit tuotteiden hinnoissa.

Hintakilpailua ei ole olemassakaan, koska kaupan erikoistarjousten alennushinnat kiristetään tavarantoimittajilta, joten kauppa ei tarjoushinnoissa tingi omista katteistaan lainkaan. Se, että kauppa voi kiristää ja käyttää hallitsevaa markkina-asemaansa tavarantoimittajiin on myös seuraus kaupan keskittymisestä kahteen kartelliin.

Nöiden asioiden tajuaminen edellyttää hieman kaupan tuntemusta, mitä ruoan lavista kirjoittajilla ei näytä olevan. Siksi keskustan vaalipropaganda näyttää monesta lupaavalta, vaikka sillä ei ole mitään merkitystä ruoan yleiseen hintatasoon, tarjoushintoihin ehkä jonkin verran, mutta silloin hintaetu keskittyy vain tarjoustuotteisiin, ei koko valikoimaan tasaisesti

Ruoan alvin alentaminen ei koidu lainkaan kuluttajan hyödyksi, se menee kaupan tarpeettomien rakennusinvestointien kiihdyttämiseen.

Lue lisää

... perusteita, että alvin alennus ei koituisi kuluttajan eduksi. Sanot vain. Todista se. Epäilyksen voi aina esittää, mutta ei sitä pidä esittää itsestäänselvyytenä. Tuollaisten mielipiteiden esittäjät eivät luota markkinatalouteen, vaan kaipaavat sosialistiseen säännöstelytalouteen.

oivahärkönen kirjoitti:

... perusteita, että alvin alennus ei koituisi kuluttajan eduksi. Sanot vain. Todista se. Epäilyksen voi aina esittää, mutta ei sitä pidä esittää itsestäänselvyytenä. Tuollaisten mielipiteiden esittäjät eivät luota markkinatalouteen, vaan kaipaavat sosialistiseen säännöstelytalouteen.

Lue lisää

Katsele komeita kauppakeskuksia. Ne on rakennettu sinun rahoillasi. Siksi Suomessa on korkea ruoan hinta.

Kun kaupat ovat kaukana, om käytettävä erikoistarjouksia, jotta ihmiset saadaan päättämään mihin kauppakeskukseen he menevät, kun matkakin maksaa.

Erikoistarjousten alennukset kauppa kiristää elintarviketeollisuudelta. Kauppa ei niitäkään itse maksa, kun sen ei tarvitse. Hintakilpailua ei ole, koska sellaista ei koskaan tarvita silloin kun ksksi markkinat hallitsevaa toimijaa määrittää hintatason.

Ruoan alvin 5% alennuksesta tulee KTM:n selvityksen mukaan jäämään kaupalle 3%. Loppu 2% menee hintoihin, jos menee, mutta sitä ei kukaan lompakossaan huomaa halpeneeko tarjouskahvi ai lenkkimakkara 2% enemmän tai vähemmän.

Valtion on typerää lahjoittaa veronmaksajan rahaa kaupalle, joka ei kilpaile hinnoilla, vaan mahtailee rakentamalla jättimäisiä kauppakeskuksia kuluttajan rahoilla.