Ryyppäsin 1.5 vuotta putkeen.Viimeiset 4 päivää olin juomatta,tänään ratkesin...nyt viimeinen olut menossa,sen päätin!
Selvinpäin oli (ensimmäisen päivän jälkeen) todella hyvä ja rauhallinen olo.Suunnitelmissani on uuden elämän aloittaminen,ero avopuolisosta,muutto jne.Mutta,ajattelin tänään sanoa suorat sanat "vielä elämänkumppanilleni" ja paniikki iski...turrutan taas tunteeni alkoholilla,eipähän tarvitse ajatella asiaa...pelottaa...ehkäpä siirrän taas asiaa huomiseen,tai ylihuomiseen...
Tämä ei ole mikään ratkaisu,olen vain liian heikkomielinen,en haluaisi toista satuttaa,joka minua vielä kaikesta huolimatta rakastaa..
Selvinpäin oli (ensimmäisen päivän jälkeen) todella hyvä ja rauhallinen olo.Suunnitelmissani on uuden elämän aloittaminen,ero avopuolisosta,muutto jne.Mutta,ajattelin tänään sanoa suorat sanat "vielä elämänkumppanilleni" ja paniikki iski...turrutan taas tunteeni alkoholilla,eipähän tarvitse ajatella asiaa...pelottaa...ehkäpä siirrän taas asiaa huomiseen,tai ylihuomiseen...
Tämä ei ole mikään ratkaisu,olen vain liian heikkomielinen,en haluaisi toista satuttaa,joka minua vielä kaikesta huolimatta rakastaa..
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toivottavasti saat itseluottamusta sen verran kasaan, että voit kertoa rehellisesti kumppanillesi haluavasi erota. Se voi todellakin olla uusi alku, mieti sitä. Joskus vaan on parempi jättää mennyt taakse ja kääntää uusi lehti elämässään. Tsemppiä ihan mielettömästi.
Itse olen tosin se osapuoli, joka ei meidän perheessä juonut tippaakaan alkoholia. Siedin pari vuotta kumppanin ryyppäystä. Olin liian heikko lähtemään suhteesta pois. Lopulta sain vahvistettua itseäni ja muutin muualle. En ole katunut ratkaisuani pätkääkään.
..1,5 vuoden ryyppäämisen jälkeen hänellä se alkoholiriippuvuus muuttaa mukana, vaikka osoite vaihtuukin.
vaihtamalla ihmisiä ja osoitetta omat juomistottumukset säilyvät.
Eli kannattaa miettiä, onko tuo toinen ihminen vai oma juominen se ongelma? Vaiko molemmat?