Henget

:::

Länsimaisissa magia-järjestelmissä näkyy olevan kova juttu tämä henkien, siis edesmenneitten ihmisten ja kaikenlaisten muiden mömmöjen, "kutsuminen" ja hallinta. Maagikkoja kuunnellessa täällä on kaikenlaista ötöä, milloin kutsuttuna tai kummittelemassa, ihan ruuhkaksi asti.

Tässä on nyt seuraavanlainen ongelma:

Elämme neliulotteisessa aika-avaruusjatkumossa planeetalla nimeltä Maa. Maan pakonopeus on 11,2 km/s, akselikulma 23,4 astetta ja kiertoradan eksentrisyys 0,017. Aurinkokunta sijaitsee Linnunradan galaksissa joka pyörii aurinkokunnan kohdalta mitattuna 220 km/s ja Linnunrata siirtyy kohti Andromedaa 300 km/s.

Jos esimerkiksi kuollut "sielu" palaa takaisin samaan kvanttitilaan mistä on lähtenyt esimerkiksi 100 vuotta sitten, niin silloin paikka on jossain ihan muualla kuin tässä ja nyt. Miten painovoima voi vaikuttaa "henkiin"? Jos oletetaan, että "henki" "kutsutaan" tänne, niin silloin sen pitäisi manifestoitua ja siitä seuraisi kaksi asiaa:

1) Sen pitäisi olla termodynaamisen ja psykologisen ajan piirissä, että voisimme ylipäätään havaita sen.

2) Sen pitäisi olla mitattavissa olevaa energiaa.

Tämä tarkoittaisi pelkästään nollapiste-energiallakin järjetöntä kvanttifluktuaatiota. Maailmankaikkeuden yhteenlaskettu energia on kuitenkin nolla, joten vaihtelut siinä voidaan mitata. Tässä tilassa ei kuitenkaan ole havaittu poikkeamia.

Tästä voidaan kai vetää se johtopäätös, että kaikenlainen henkimaailman toiminta ja magia sijaitsee puhtaasti mielikuvituksessa ja korvien välissä, ja se ei koskaan manifestoidu tähän aikaan. Toinen vaihtoehto on, että oletettu "henkimaailma" on, ja "magia" tapahtuu, dimensiossa, jossa kausaliteetti ja ajattomuus yhdistyvät. Tästä vaan edelleenkin seuraa se tosiasia, että em. asiat eivät voi toimia luonnolakien piirissä, vaan velhon tai noidan korvien välissä henkilökohtaisena subjektiona.

60

3345

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Noita-Nainen.

      Voi LUOJA MITA POTASKAA!!!

      Yritat kai "hienoilla", teknisilla sivistyssanoillasi saada meidat jotenkin vakuuttuneiksi asioista!?

      No minua (ja montaa muutakaan) et kylla onnistu IKINA vakuuttamaan pelkalla sanahelinalla.

      Itse kommunikoin henkimaailman kanssa paivittain ja minua ja henkia eivat sinun "kvanttilaskelmasi" heilauta patkaakaan suuntaan eika toiseen...

      • Sivistymätön

        Ensinnäkin, kaikki mitä avauksessani kirjoitin on todennettua faktaa ja asioita, jotka pystyy jäsentämään lukion fysiikan oppimäärällä. Mikäli sinulta on jäänyt koulut kesken, se ei voisi minua vähempää kiinnostaa. Kirjoituksesi perusteella en yhtään ihmettele, että reaalimaailman asiat eivät sinua kiinnosta. Jos haluat elää samanlaisessa hybriksessä kuin kristityt, tai muut uskovaiset, niin ole hyvä vaan.

        Toiseksi, minä en yritä vakuuttaa ketään, vaan käsittelen todennettuja faktoja niiden oikeilla nimillä, ja esitin otsikon mukaisesta asiasta hypoteesin mielestäni hyvin argumentoituna. Asiat joita en voi todentaa esitin mielipiteenä ja pohdintana. Vastauksesi kyllä kertoi ihan riittävästi maagikoiden suhtautumisesta oman alansa tarkasteluun kriittisesti ja analyyttisesti. Säälittävää.

        Koska sinä kommunikoit henkien kanssa, niin tehdään seuraava yksinkertainen testi:

        - Pyydä seuraavaa henkeä, jonka tapaat tulemaan minun luokseni.

        - Kerron tälle hengelle neljä sanaa ja pyydän kertomaan ne sinulle

        - SINÄ kirjoitat ne neljä sanaa tälle palstalle ja tähän keskusteluun.

        Katsotaan sitten uudelleen.

      • Noita-Nainen.
        Sivistymätön kirjoitti:

        Ensinnäkin, kaikki mitä avauksessani kirjoitin on todennettua faktaa ja asioita, jotka pystyy jäsentämään lukion fysiikan oppimäärällä. Mikäli sinulta on jäänyt koulut kesken, se ei voisi minua vähempää kiinnostaa. Kirjoituksesi perusteella en yhtään ihmettele, että reaalimaailman asiat eivät sinua kiinnosta. Jos haluat elää samanlaisessa hybriksessä kuin kristityt, tai muut uskovaiset, niin ole hyvä vaan.

        Toiseksi, minä en yritä vakuuttaa ketään, vaan käsittelen todennettuja faktoja niiden oikeilla nimillä, ja esitin otsikon mukaisesta asiasta hypoteesin mielestäni hyvin argumentoituna. Asiat joita en voi todentaa esitin mielipiteenä ja pohdintana. Vastauksesi kyllä kertoi ihan riittävästi maagikoiden suhtautumisesta oman alansa tarkasteluun kriittisesti ja analyyttisesti. Säälittävää.

        Koska sinä kommunikoit henkien kanssa, niin tehdään seuraava yksinkertainen testi:

        - Pyydä seuraavaa henkeä, jonka tapaat tulemaan minun luokseni.

        - Kerron tälle hengelle neljä sanaa ja pyydän kertomaan ne sinulle

        - SINÄ kirjoitat ne neljä sanaa tälle palstalle ja tähän keskusteluun.

        Katsotaan sitten uudelleen.

        "Koska sinä kommunikoit henkien kanssa, niin tehdään seuraava yksinkertainen testi:

        - Pyydä seuraavaa henkeä, jonka tapaat tulemaan minun luokseni.

        - Kerron tälle hengelle neljä sanaa ja pyydän kertomaan ne sinulle

        - SINÄ kirjoitat ne neljä sanaa tälle palstalle ja tähän keskusteluun."


        MIKSI IHMEESSA alentuisin tuollaiseen..?? Luulet siis tosiaan (ja ilmeisesti niin ja niin moni muukin), etta ihmisten, jotka ovat herkkia tietyille taajuuksille, tulisi aina olla jotenkin "todistelemassa temppujaan" muille ihmisille = skeptikoille.

        "Valitan", mutta tama minun herkkyyteni on ennen kaikkea minun ja henkimaailman valinen juttu, joskin informoin siita eteenpain, jos sen itse koen olennaiseksi/mielekkaaksi.

        Alaka - please - tee mitaan outoja paatelmia minun koulujeni kaynnista. Sen verran voin tassa kuitenkin "paljastaa", etta lukio tuli kaytya kunnialla lapi.

      • :::
        Noita-Nainen. kirjoitti:

        "Koska sinä kommunikoit henkien kanssa, niin tehdään seuraava yksinkertainen testi:

        - Pyydä seuraavaa henkeä, jonka tapaat tulemaan minun luokseni.

        - Kerron tälle hengelle neljä sanaa ja pyydän kertomaan ne sinulle

        - SINÄ kirjoitat ne neljä sanaa tälle palstalle ja tähän keskusteluun."


        MIKSI IHMEESSA alentuisin tuollaiseen..?? Luulet siis tosiaan (ja ilmeisesti niin ja niin moni muukin), etta ihmisten, jotka ovat herkkia tietyille taajuuksille, tulisi aina olla jotenkin "todistelemassa temppujaan" muille ihmisille = skeptikoille.

        "Valitan", mutta tama minun herkkyyteni on ennen kaikkea minun ja henkimaailman valinen juttu, joskin informoin siita eteenpain, jos sen itse koen olennaiseksi/mielekkaaksi.

        Alaka - please - tee mitaan outoja paatelmia minun koulujeni kaynnista. Sen verran voin tassa kuitenkin "paljastaa", etta lukio tuli kaytya kunnialla lapi.

        Esität henkilökohtaisia uskomuksiasi faktoina. Platonin esittämä klassinen tiedon määritelmä kuuluu: "hyvin perusteltu tosi uskomus", niin että väitteen tulee olla perusteltu ja tosi. Yleisen käsityksen mukaan usko ei perustu järkiperäisiin perusteisiin vaan ilmoitukseen, jonka alkuperänä pidetään yliluonnollista ilmiötä tai persoonaa. Kyse on siis sinun uskomuksistasi.

        "Herkkä tietyille taajuuksille"

        Mille taajuuksille?

        Jos olet käynyt koulusi kunnialla, niin mitä et avauksessani sitten ymmärtänyt, koska se oli sinun mielestäsi "potaskaa"?

      • Rev
        Sivistymätön kirjoitti:

        Ensinnäkin, kaikki mitä avauksessani kirjoitin on todennettua faktaa ja asioita, jotka pystyy jäsentämään lukion fysiikan oppimäärällä. Mikäli sinulta on jäänyt koulut kesken, se ei voisi minua vähempää kiinnostaa. Kirjoituksesi perusteella en yhtään ihmettele, että reaalimaailman asiat eivät sinua kiinnosta. Jos haluat elää samanlaisessa hybriksessä kuin kristityt, tai muut uskovaiset, niin ole hyvä vaan.

        Toiseksi, minä en yritä vakuuttaa ketään, vaan käsittelen todennettuja faktoja niiden oikeilla nimillä, ja esitin otsikon mukaisesta asiasta hypoteesin mielestäni hyvin argumentoituna. Asiat joita en voi todentaa esitin mielipiteenä ja pohdintana. Vastauksesi kyllä kertoi ihan riittävästi maagikoiden suhtautumisesta oman alansa tarkasteluun kriittisesti ja analyyttisesti. Säälittävää.

        Koska sinä kommunikoit henkien kanssa, niin tehdään seuraava yksinkertainen testi:

        - Pyydä seuraavaa henkeä, jonka tapaat tulemaan minun luokseni.

        - Kerron tälle hengelle neljä sanaa ja pyydän kertomaan ne sinulle

        - SINÄ kirjoitat ne neljä sanaa tälle palstalle ja tähän keskusteluun.

        Katsotaan sitten uudelleen.

        Kirjoitit Noita-Naiselle seuraavaa:

        >> Vastauksesi kyllä kertoi ihan riittävästi maagikoiden suhtautumisesta oman alansa tarkasteluun kriittisesti ja analyyttisesti. Säälittävää. >>

        Anteeksi, mutta eikö ole jokseenkin tahditonta leimata kaikki maagikot yhden ainoan vastauksen perusteella?

        Tämän palstan puitteissa miellän itseni maagikoksi, ja tuollainen loukkaa kunniaani. Jos seisot sanojesi takana niin tule tänne päin naamaa kertomaan kuinka säälittävä minä olen, niin voin osoittaa sinulle hieman myötätuntoa.

        Neuvon sinua katsomaan peiliin. Älä enää puhu yleistäen paskaa "kaikista maagikoista" tai koeta väen vängällä saada aikaiseksi jotain illusorista skandaalia.

        Rev

      • Sivistymätön
        Rev kirjoitti:

        Kirjoitit Noita-Naiselle seuraavaa:

        >> Vastauksesi kyllä kertoi ihan riittävästi maagikoiden suhtautumisesta oman alansa tarkasteluun kriittisesti ja analyyttisesti. Säälittävää. >>

        Anteeksi, mutta eikö ole jokseenkin tahditonta leimata kaikki maagikot yhden ainoan vastauksen perusteella?

        Tämän palstan puitteissa miellän itseni maagikoksi, ja tuollainen loukkaa kunniaani. Jos seisot sanojesi takana niin tule tänne päin naamaa kertomaan kuinka säälittävä minä olen, niin voin osoittaa sinulle hieman myötätuntoa.

        Neuvon sinua katsomaan peiliin. Älä enää puhu yleistäen paskaa "kaikista maagikoista" tai koeta väen vängällä saada aikaiseksi jotain illusorista skandaalia.

        Rev

        Minua ei kiinnosta miten sinä miellät itsesi enkä liioin kaipaa myötätuntoasi. Jos kunniaasi on jollain tapaa loukattu, niin nöyrin anteeksipyyntöni sen johdosta.

        Olisiko mahdollista sinulle mieltää sanani, joita kirjoitin "Noita"-Naiselle seuraavaan tapaan:

        Feministi sanoo keskustelussa: "kaikki miehet ovat sikoja", tai upseeri toteaa, että "kaikki aseistakieltäytyjät ovat tofua nassuttavia hippejä". Molemmissa lauseissa on stereotyyppeihin peilattuna jollain tapaa totuudeksi miellettävää materiaalia. Ja kyllä, kirjoitukseni oli tarkoituksella provokatiivinen, yleistävä ja kärjistetty, ihan samalla tavalla kuin "Noita"-naisen vastaus aloitukseen, johon vastasin. Lue koko keskustelu, äläkä tartu yhteen lauseeseen.

        Tämä, siis koko Suomi24 Keskustelu, on anonyymi keskustelupalsta, jossa harrastetaan henkistä onanointia. Älä nyt, herranjestas, ota kaikkea mitä täällä kirjoitetaan henkilökohtaisena loukkauksena.

      • köyriskömäyris
        Sivistymätön kirjoitti:

        Minua ei kiinnosta miten sinä miellät itsesi enkä liioin kaipaa myötätuntoasi. Jos kunniaasi on jollain tapaa loukattu, niin nöyrin anteeksipyyntöni sen johdosta.

        Olisiko mahdollista sinulle mieltää sanani, joita kirjoitin "Noita"-Naiselle seuraavaan tapaan:

        Feministi sanoo keskustelussa: "kaikki miehet ovat sikoja", tai upseeri toteaa, että "kaikki aseistakieltäytyjät ovat tofua nassuttavia hippejä". Molemmissa lauseissa on stereotyyppeihin peilattuna jollain tapaa totuudeksi miellettävää materiaalia. Ja kyllä, kirjoitukseni oli tarkoituksella provokatiivinen, yleistävä ja kärjistetty, ihan samalla tavalla kuin "Noita"-naisen vastaus aloitukseen, johon vastasin. Lue koko keskustelu, äläkä tartu yhteen lauseeseen.

        Tämä, siis koko Suomi24 Keskustelu, on anonyymi keskustelupalsta, jossa harrastetaan henkistä onanointia. Älä nyt, herranjestas, ota kaikkea mitä täällä kirjoitetaan henkilökohtaisena loukkauksena.

        Jos luet huomaavaisesti ja huolellisesti, omia ego-ongelmiasi ylenmäärin peilaamatta, niin Revin varsinainen viesti oli taitavan kierron kautta tehty irtisanoutuminen erään kollegan turhan hyökkäävästä sävystä ja itsensäpaljastelusta, eli lempeä muistutus meidän kaikkien erehtyväisyydestä. Kaikille jotka täällä näitä hössötyksiä lueskelevat ja kirjoittelevat, jotta ottaisimme virheemme opiksi ja oppisimme.

      • Rev
        Sivistymätön kirjoitti:

        Minua ei kiinnosta miten sinä miellät itsesi enkä liioin kaipaa myötätuntoasi. Jos kunniaasi on jollain tapaa loukattu, niin nöyrin anteeksipyyntöni sen johdosta.

        Olisiko mahdollista sinulle mieltää sanani, joita kirjoitin "Noita"-Naiselle seuraavaan tapaan:

        Feministi sanoo keskustelussa: "kaikki miehet ovat sikoja", tai upseeri toteaa, että "kaikki aseistakieltäytyjät ovat tofua nassuttavia hippejä". Molemmissa lauseissa on stereotyyppeihin peilattuna jollain tapaa totuudeksi miellettävää materiaalia. Ja kyllä, kirjoitukseni oli tarkoituksella provokatiivinen, yleistävä ja kärjistetty, ihan samalla tavalla kuin "Noita"-naisen vastaus aloitukseen, johon vastasin. Lue koko keskustelu, äläkä tartu yhteen lauseeseen.

        Tämä, siis koko Suomi24 Keskustelu, on anonyymi keskustelupalsta, jossa harrastetaan henkistä onanointia. Älä nyt, herranjestas, ota kaikkea mitä täällä kirjoitetaan henkilökohtaisena loukkauksena.

        Minusta tämä on keskustelupalsta, jonka aiheena on magia. En ole koskaan ajatellut, että tässä olisi kysymys henkisestä onanoinnista. Sinulle on. Minua sellainen ei kiinnosta.

        Annas kun väännän rautalangasta. Mikäli haluat ymmärtää mitään magiasta, tai yhtikäs mistään, sinun on opittava yksi asia: Et voi alentua käyttämään epäeksaktia kieltä vain henkisen onanoinnin tarpeesta. Mikäli keskustelukumppanisi lyö vyön alle ja teet itse perässä, alennut samalle tasolle. Ymmärrys on mahdollista vain, kun pysyttelet kohtuudessa mitä tulee ajatuksiin ja sanoihin. Stereotypioilla, vittuilulla ja egopeleillä et pääse minnekään.

        Olen minäkin harrastanut täällä palstalla vaikka minkälaista brainfucking urheilua, mutta en minä nyt missään tapauksessa väittäisi, että se on ollut hyvän keskustelutavan mukaista, tarpeellista tai millään lailla hyödyttävää.

        Uskon, että tuollainen provokatiivinen kirjoittamistapa palvelee kirjoittajalle itselleen jotain tarkoitusta ja tyydyttää jonkin tarpeen, niin olen itse kokenut, mutta älä jumalauta tule tänne väittämään että meitäkin pitää kiinnostaa. :-)

        Ystävällisin terveisin,
        Rev

      • Eyrines
        Sivistymätön kirjoitti:

        Minua ei kiinnosta miten sinä miellät itsesi enkä liioin kaipaa myötätuntoasi. Jos kunniaasi on jollain tapaa loukattu, niin nöyrin anteeksipyyntöni sen johdosta.

        Olisiko mahdollista sinulle mieltää sanani, joita kirjoitin "Noita"-Naiselle seuraavaan tapaan:

        Feministi sanoo keskustelussa: "kaikki miehet ovat sikoja", tai upseeri toteaa, että "kaikki aseistakieltäytyjät ovat tofua nassuttavia hippejä". Molemmissa lauseissa on stereotyyppeihin peilattuna jollain tapaa totuudeksi miellettävää materiaalia. Ja kyllä, kirjoitukseni oli tarkoituksella provokatiivinen, yleistävä ja kärjistetty, ihan samalla tavalla kuin "Noita"-naisen vastaus aloitukseen, johon vastasin. Lue koko keskustelu, äläkä tartu yhteen lauseeseen.

        Tämä, siis koko Suomi24 Keskustelu, on anonyymi keskustelupalsta, jossa harrastetaan henkistä onanointia. Älä nyt, herranjestas, ota kaikkea mitä täällä kirjoitetaan henkilökohtaisena loukkauksena.

        Miksi ihmeessä joku oikeati noita vetäisi herneen nenään kun hieman häntä piikittelee. Kertoo melko huonosta itsetunnosta tai tarpeesta puolustella itseään.

        Jos joka asia mikä koskee itseä loukkaa niin kannattaisi varmaan panostaa henkiseen kasvuun.

        Minun mielestäni kaikki noidat ovat joko gootteja tai larpaajia, jotka elävät itseluomassaan illuusiossa. Sitten kun hieman kasvavat niin toivottavasti he tajuavat (niinkuin toivoisin uskovaisten tajuavan), että taikuus tai rukous ei auta pätkänkään vertaa.
        Usko, rukous tai loitsu ei palauta vaikkapa raajaa joka ikävästi amputoitui autokolarissa.

        Jos joku vielä näsäviisaana viittii todetä "että ei magia toimi niin" niin kysyn miten se sitten toimii ja ilmenee? Yhtä näkyvää joku taikuus kun pyhä henkikin.

        Kuolemanjälkeisestä elämästä en osaa sanoa mitään sen enempää kuin kukaan teistäkään. Sen näemme vasta sitten kun kun kuolemme (tai jätämme näkemättä jos mitään kuoleman jälkeen ei ole).

        Kirjoitukseni oli hieman provokatiivinen mutta minkäs teette. Ilmaisen mielipiteeni niinkuin tekin voitte ilmaista mielipiteenne ilman että minulla palaa käämit.

    • capt.cöpenick

      Avaaja kirjoitti täyttä asiaa sinivihreästä "haulista" avaruudessa nimeltä Maa.
      Sekin ihmisten antama nimi.

      On loogista fundeerata, että kaikkine ötököinemme, itse siinä mukana
      olemme Universumin faunakokoelmaa.

    • Chaotic

      Vaikka kyseessä olisikin henkilökohtainen subjektio, en silti näe syytä käsittää sitä konjuraatiotoimenpiteiden hyödyllisyyden negaationa.

      Henkilökohtaisena subjektiona ilmentyvä mielensisäinen entiteetti, eli ts. vaikkapa kollektiivinen skeema- ja attribuuttikimppu, ei kuitenkaan mielestäni ole täysin turha asia (käyttötarkoituksesta ja entiteetistä riippuen). On havaittu (S. Freud), että alitajunnan entiteetit ja skeemat ( ja totta kai ID ja Superego) vaikuttavat pohjavireenä Egon ohessa, muodostaen eräänlaisen dikotomian. ID ja Superego pyrkivät tietynlaiseen lopputulokseeen, ja Ego tasapainoilee niiden välillä.

      Miten tämä sitten liittyy konjuraatioon (tai oikeammin invokaatioon)? Henget ja muut öttiäiset voidaan käsittää myös omanlaisina arkkityyppeinään, eräänlaisina käsitekokoelmina, joille annetaan definitio ja tarkoitus juuri henkilön "subjektiivisen todellisuuden" sisällä.

      Näitä entiteettejä ohjailemalla (tai kasvattamalla) ja hyödyntämällä voidaan muokata ja uudistaakin ID:n, Superegon, Egon sekä erinäisten piilotajuisten yllytteiden ja viettien "taistelukenttää" haluttuun suuntaan, jolloin ihmisen mielensisäinen käsitemaailma myös resonoi fyysiseen maailmaan eri tavalla tullessaan ilmaistuksi fyysisen toiminnan ja ajattelun kautta.

      Kaaosmaagikkojen harrastama maaginen paradigmavaihdanta (magickal paradigm shifting) voi olla sovellettavissa tähän.

      "...if you want a one-line definition with which most Chaoists would probably not disagree, then I offer the following: Chaoists usually accept the meta-belief that belief is a tool
      for achieving effects; it is not an end in itself."

      Peter Carroll, 1992

      • :::

        En ottanut kantaa konjuraatiotoimenpiteiden relevanssiin henkilökohtaisella tasolla. Yritän vaan ymmärtää sitä mekanismia, mikä saa yksilön ajattelemaan, että henkilökohtainen subjektio, millä ei ole mitään tekemistä tämän ajan ja paikan lainalaisuuksien kanssa, on jollain tapaa universaali totuus, ja että siihen totuuteen pystytään uskomaan sellaisella hartaudella, joka saa pyhäkoulun priimuksen näyttämään pikku-pirulta.

        Minua myöskin hämmästyttää suunnattomasti kuinka ignorantteja magian harrastajat ovat tämän maailman rakenteesta ja lainalaisuuksista, eli niistä asioista, joita he yrittävät maagisin keinoin muuttaa.

      • Chaotic
        ::: kirjoitti:

        En ottanut kantaa konjuraatiotoimenpiteiden relevanssiin henkilökohtaisella tasolla. Yritän vaan ymmärtää sitä mekanismia, mikä saa yksilön ajattelemaan, että henkilökohtainen subjektio, millä ei ole mitään tekemistä tämän ajan ja paikan lainalaisuuksien kanssa, on jollain tapaa universaali totuus, ja että siihen totuuteen pystytään uskomaan sellaisella hartaudella, joka saa pyhäkoulun priimuksen näyttämään pikku-pirulta.

        Minua myöskin hämmästyttää suunnattomasti kuinka ignorantteja magian harrastajat ovat tämän maailman rakenteesta ja lainalaisuuksista, eli niistä asioista, joita he yrittävät maagisin keinoin muuttaa.

        Mikään henkilökohtainen hyökkäys viestini ei ollut (eikä muuten ole tämäkään), tai ainakaan en sitä sellaiseksi tarkoittanut. Viestisi vain herätti ajatuksia, jotka päätin heittää ilmoille edellisessä viestissäni. Oli luontevampaa liittää ne aloitusviestiin kuin siihen tulleisiin kommentteihin: käsittelihän viestini lähinnä aloitusviestin aihetta, vaan ei sen saamia kommentteja.

        Uskonnollinen ja aatteellinen fundamentalismi ei ole koskaan erityisen mieltä ylentävä asia, mutta lienee totta että sitä tavataan kaikissa uskonto- ja aatepiireissä. Meitä kun on moneen junaan, näin klisettä käyttääkseni.

        Maailmassa kun on paljon ihmisiä, joiden mielestä heidän subjektiivinen totensa onkin objektiivista ja siten ainoaa oikeaa, ja näin ollen heidän on oikeutettua katsoa muita alaspäin ja halveksia heitä.

        Tähän joukkioon kuuluu niin maagikkoja, ateisteja, kristittyjä kuin kaikkia muitakin.

        Tuohon magian harrastajien ignoranttiuteen taitaa päteä sama korrelaatio: jokainen on erilainen maailmankuvaltaan ja tiedolliselta tasoltaan. Ja koska puhumme jälleen suurehkoista ihmisjoukoista, on luultavaa, että joukossa on luonnontieteensä lukeneitakin. On niitäkin, joilla se on ammattikin!

        Ei vallitsevan maailmanjärjestyksen tunnustaminen yleensä ole este esoterialle, ja jos se alkaa olla, kannattaa ehkä miettiä ollaanko lähestymässä eskapismin häilyvää rajaa, jonka ylittäminen yleensä haittaa kaikkien maailman osien (niin luonnontieteellisten kuin subjektiivisempienkin) ymmärtämistä.

        Olen kyllä samaa mieltä siitä, että kannattaa tietää mitä on tekemässä: muutoinhan tulee vain ikävyyksiä. Yksi monesti lainatuista "maagikon säännöistä" (Rules of the Magus) onkin juuri "To Know".

        Järki kannattaa pitää päässä, aatteesta riippumatta, vai mitä?

      • Noita-Nainen.
        ::: kirjoitti:

        En ottanut kantaa konjuraatiotoimenpiteiden relevanssiin henkilökohtaisella tasolla. Yritän vaan ymmärtää sitä mekanismia, mikä saa yksilön ajattelemaan, että henkilökohtainen subjektio, millä ei ole mitään tekemistä tämän ajan ja paikan lainalaisuuksien kanssa, on jollain tapaa universaali totuus, ja että siihen totuuteen pystytään uskomaan sellaisella hartaudella, joka saa pyhäkoulun priimuksen näyttämään pikku-pirulta.

        Minua myöskin hämmästyttää suunnattomasti kuinka ignorantteja magian harrastajat ovat tämän maailman rakenteesta ja lainalaisuuksista, eli niistä asioista, joita he yrittävät maagisin keinoin muuttaa.

        Ovatkos nama "hienot sivistyssanat" nyt sitten perua siita, etta kirjoitatte tana vuonna ylioppilaiksi...?

        Vai mista tulee yhtakkia pakonomainen tarve viljella niita niin runsaasti..?

        Ne toki kuulostavat "oppineilta", mutta eivat tee teille henkimaailmaa KAYTANNOSSA yhtaan sen tutummaksi.

        Ainiin...sen lisaksi, etta luin lukiossa (myos) filosofiaa, taisinpa suorittaa sen jalkeenkin mm. logiikan kursseja. (Mutta ei tasta nyt enaa sen enempaa. Yritan pysytella anonyymina.)

      • :::
        Noita-Nainen. kirjoitti:

        Ovatkos nama "hienot sivistyssanat" nyt sitten perua siita, etta kirjoitatte tana vuonna ylioppilaiksi...?

        Vai mista tulee yhtakkia pakonomainen tarve viljella niita niin runsaasti..?

        Ne toki kuulostavat "oppineilta", mutta eivat tee teille henkimaailmaa KAYTANNOSSA yhtaan sen tutummaksi.

        Ainiin...sen lisaksi, etta luin lukiossa (myos) filosofiaa, taisinpa suorittaa sen jalkeenkin mm. logiikan kursseja. (Mutta ei tasta nyt enaa sen enempaa. Yritan pysytella anonyymina.)

        Mikä sinua risoo sivistyssanojen käytössä? Jos et ymmärrä, niin osta sanakirja.

        Sivistyssanat ovat tieteellisen, teknisen ja ammatillisen erityisalueen lainasanoja, jotka keskustelussa antavat spesifisen merkityksen tietylle määreelle, jonka voi ymmärtää vain yhdellä tavalla, ja niiden avulla pystyy välttämään "leimautunutta sanaa tai sanamuotoa".

        Tällä palstalla viljellään sellaista sanahelinää kuin "energia" tai "energiakenttä" , "henkinen kasvu", "parantavat voimat", "kolmas silmä" ja roskaa kuten "karman laki".

        Eli, mahdollisimman epämääräisiä termejä, joita voi muokata merkitsemään haluttua asiaa silloin, kun siltä tuntuu. Niiden myötä keskustelu jää peruskoulutasolle, koska kukaan ei ymmärrä toisiaan, ja koska termistö on mitä sattuu.

      • :::
        Chaotic kirjoitti:

        Mikään henkilökohtainen hyökkäys viestini ei ollut (eikä muuten ole tämäkään), tai ainakaan en sitä sellaiseksi tarkoittanut. Viestisi vain herätti ajatuksia, jotka päätin heittää ilmoille edellisessä viestissäni. Oli luontevampaa liittää ne aloitusviestiin kuin siihen tulleisiin kommentteihin: käsittelihän viestini lähinnä aloitusviestin aihetta, vaan ei sen saamia kommentteja.

        Uskonnollinen ja aatteellinen fundamentalismi ei ole koskaan erityisen mieltä ylentävä asia, mutta lienee totta että sitä tavataan kaikissa uskonto- ja aatepiireissä. Meitä kun on moneen junaan, näin klisettä käyttääkseni.

        Maailmassa kun on paljon ihmisiä, joiden mielestä heidän subjektiivinen totensa onkin objektiivista ja siten ainoaa oikeaa, ja näin ollen heidän on oikeutettua katsoa muita alaspäin ja halveksia heitä.

        Tähän joukkioon kuuluu niin maagikkoja, ateisteja, kristittyjä kuin kaikkia muitakin.

        Tuohon magian harrastajien ignoranttiuteen taitaa päteä sama korrelaatio: jokainen on erilainen maailmankuvaltaan ja tiedolliselta tasoltaan. Ja koska puhumme jälleen suurehkoista ihmisjoukoista, on luultavaa, että joukossa on luonnontieteensä lukeneitakin. On niitäkin, joilla se on ammattikin!

        Ei vallitsevan maailmanjärjestyksen tunnustaminen yleensä ole este esoterialle, ja jos se alkaa olla, kannattaa ehkä miettiä ollaanko lähestymässä eskapismin häilyvää rajaa, jonka ylittäminen yleensä haittaa kaikkien maailman osien (niin luonnontieteellisten kuin subjektiivisempienkin) ymmärtämistä.

        Olen kyllä samaa mieltä siitä, että kannattaa tietää mitä on tekemässä: muutoinhan tulee vain ikävyyksiä. Yksi monesti lainatuista "maagikon säännöistä" (Rules of the Magus) onkin juuri "To Know".

        Järki kannattaa pitää päässä, aatteesta riippumatta, vai mitä?

        vastaustasi henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Kommentoin vaan omalta osaltani aloitukseesi.

        En itse tiedä läheskään tarpeeksi maailman rakenteista, joten siksi tein tuon avauksen tälle palstalle. Olen jo joutunut tuulettamaan omia näkemyksiä asian tiimoilta tässä keskustelussa, ja olen huomannut, että käsittelin asiaa liian suppeasta näkökulmasta.

        Tarkkasilmäinen lukija saattoi ehkä huomata, että en missään vaiheessa tyrmännyt täysin "magiaa", "henkiä" tai "henkimaailmaa".

        Kysymys on nimenomaan siitä, miten nämä havainnot syntyvät, ja siitä miten niitä havainnoidaan. Varianssi näissä havainnoissa on kuitenkin niin tolkuttoman suuri, että se viittaa mielestäni nimenomaan henkilökohtaisen subjektion suuntaan.

      • Noita-Nainen.
        ::: kirjoitti:

        Mikä sinua risoo sivistyssanojen käytössä? Jos et ymmärrä, niin osta sanakirja.

        Sivistyssanat ovat tieteellisen, teknisen ja ammatillisen erityisalueen lainasanoja, jotka keskustelussa antavat spesifisen merkityksen tietylle määreelle, jonka voi ymmärtää vain yhdellä tavalla, ja niiden avulla pystyy välttämään "leimautunutta sanaa tai sanamuotoa".

        Tällä palstalla viljellään sellaista sanahelinää kuin "energia" tai "energiakenttä" , "henkinen kasvu", "parantavat voimat", "kolmas silmä" ja roskaa kuten "karman laki".

        Eli, mahdollisimman epämääräisiä termejä, joita voi muokata merkitsemään haluttua asiaa silloin, kun siltä tuntuu. Niiden myötä keskustelu jää peruskoulutasolle, koska kukaan ei ymmärrä toisiaan, ja koska termistö on mitä sattuu.

        Mista paattelit, etta en "YMMARRA" sivistyssanoja...? (LOL!)

        No mutta, en taida jaksaa tapella lukiolaispojan kanssa enempaa...;)

        Aurinkoista kevatpaivaa.:)

      • :::
        Noita-Nainen. kirjoitti:

        Mista paattelit, etta en "YMMARRA" sivistyssanoja...? (LOL!)

        No mutta, en taida jaksaa tapella lukiolaispojan kanssa enempaa...;)

        Aurinkoista kevatpaivaa.:)

        vastannut kysymykseen.

        Mikä sinua risoo sivistyssanojen käytössä?

      • Qadesha
        ::: kirjoitti:

        vastannut kysymykseen.

        Mikä sinua risoo sivistyssanojen käytössä?

        ...että ne vievät liikaa aikaa. Jos niitä ei tunne, pitää plarata sanakirjaa tai seikkailla netissä turhan pitkään.

        Ne myös tekevät asioista Itsensä Spesiaaleiksi Tuntevien ihmisten leluja, joita ei muille lainailla. Tätä asiaa ei välttämättä toki "sisäpuolelta" miellä näin, koska enhän itsekään kuvittele olevani jotain erikoista tai puttepossukerhon jäsen puhuessani karmasta tai 3. silmästä jne. Pääasia kai onkin hakevatko sisäpiiriläiset sisäpiiriläisyyttä tarkoituksella muille kuttuillakseen, vai onko se tahatonta toimintaa jossa ei sen kummemmin haluta muita kiusata, tai edes noteeratakaan sen puoleen...

      • kuttuillaan
        Qadesha kirjoitti:

        ...että ne vievät liikaa aikaa. Jos niitä ei tunne, pitää plarata sanakirjaa tai seikkailla netissä turhan pitkään.

        Ne myös tekevät asioista Itsensä Spesiaaleiksi Tuntevien ihmisten leluja, joita ei muille lainailla. Tätä asiaa ei välttämättä toki "sisäpuolelta" miellä näin, koska enhän itsekään kuvittele olevani jotain erikoista tai puttepossukerhon jäsen puhuessani karmasta tai 3. silmästä jne. Pääasia kai onkin hakevatko sisäpiiriläiset sisäpiiriläisyyttä tarkoituksella muille kuttuillakseen, vai onko se tahatonta toimintaa jossa ei sen kummemmin haluta muita kiusata, tai edes noteeratakaan sen puoleen...

        Pääasia kai onkin, että jos kieliksi kielellistytään, kielten käyttämiksi subjekti-alaisiksi jargoneiksi, miten milloinkin Spekiaaleiksi, niin niissä miten milloinkin käyttäydytään, ainakin päällisin puolin?

        Laiskotellen ja laiskuudellaan syyllistellen ja ulkokielellistymistään kuttuillen ja juustoillen, vaiko ymmärryksellä ymmärtyen?

    • Kvanttikompuutteri tulevais...

      >>> Jos esimerkiksi kuollut "sielu" palaa takaisin samaan kvanttitilaan mistä on lähtenyt esimerkiksi 100 vuotta sitten, niin silloin paikka on jossain ihan muualla kuin tässä ja nyt. Miten painovoima voi vaikuttaa "henkiin"? Jos oletetaan, että "henki" "kutsutaan" tänne, niin silloin sen pitäisi manifestoitua ja siitä seuraisi kaksi asiaa: > 1) Sen pitäisi olla termodynaamisen ja psykologisen ajan piirissä, että voisimme ylipäätään havaita sen.>2) Sen pitäisi olla mitattavissa olevaa energiaa.>Tästä voidaan kai vetää se johtopäätös, että kaikenlainen henkimaailman toiminta ja magia sijaitsee puhtaasti mielikuvituksessa ja korvien välissä, ja se ei koskaan manifestoidu tähän aikaan. Toinen vaihtoehto on, että oletettu "henkimaailma" on, ja "magia" tapahtuu, dimensiossa, jossa kausaliteetti ja ajattomuus yhdistyvät. Tästä vaan edelleenkin seuraa se tosiasia, että em. asiat eivät voi toimia luonnolakien piirissä, vaan velhon tai noidan korvien välissä henkilökohtaisena subjektiona.

      • :::

        Loistavaa argumentointia. Sen verran kuitenkin kysyisin: miten olet tullut päätelmääsi sielun rakenteesta ja sotiiko teoria hengen rakenteesta toisiinsa lomittuneina kvanttihyppyinä Bohrin kahta postulaattia vastaan?

        Kysymys oli nimenomaan siitä miten mainitsemasi "objekti" ilmenee "subjektille", ja koska pimeä materia oletettavasti vaikuttaa tavalliseen aineeseen vain painovoimallaan, niin eikö vaikutusta voi silloin tarkkailla materian kautta?

        Jos siis kvanttihyppy virittää ajan janan, tai enemminkin kaaren, jossa ajan nuoli kulkee molempiin suuntiin, voiko tätä nimittää arkikielellä "ajattomuudeksi" tarkasteltuna psykologisen (ja mahdollisesti termodynaamisen) ajan piiristä? On toki mahdollista, että aika on vain suuren kokoskaalan emergentti ilmiö, jota ei fysikaalisen maailman kaikkein perustavimmassa kuvailussa ole lainkaan olemassa.



        Mene ihmeessä, näkemyksesi kiinnostaa.

      • Kvanttikompuutteri tulevais...
        ::: kirjoitti:

        Loistavaa argumentointia. Sen verran kuitenkin kysyisin: miten olet tullut päätelmääsi sielun rakenteesta ja sotiiko teoria hengen rakenteesta toisiinsa lomittuneina kvanttihyppyinä Bohrin kahta postulaattia vastaan?

        Kysymys oli nimenomaan siitä miten mainitsemasi "objekti" ilmenee "subjektille", ja koska pimeä materia oletettavasti vaikuttaa tavalliseen aineeseen vain painovoimallaan, niin eikö vaikutusta voi silloin tarkkailla materian kautta?

        Jos siis kvanttihyppy virittää ajan janan, tai enemminkin kaaren, jossa ajan nuoli kulkee molempiin suuntiin, voiko tätä nimittää arkikielellä "ajattomuudeksi" tarkasteltuna psykologisen (ja mahdollisesti termodynaamisen) ajan piiristä? On toki mahdollista, että aika on vain suuren kokoskaalan emergentti ilmiö, jota ei fysikaalisen maailman kaikkein perustavimmassa kuvailussa ole lainkaan olemassa.



        Mene ihmeessä, näkemyksesi kiinnostaa.

        >>>Loistavaa argumentointia.> Sen verran kuitenkin kysyisin: miten olet tullut päätelmääsi sielun rakenteesta > ja sotiiko teoria hengen rakenteesta toisiinsa lomittuneina kvanttihyppyinä Bohrin kahta postulaattia vastaan? >Kysymys oli nimenomaan siitä miten mainitsemasi "objekti" ilmenee "subjektille", ja koska pimeä materia oletettavasti vaikuttaa tavalliseen aineeseen vain painovoimallaan, niin eikö vaikutusta voi silloin tarkkailla materian kautta?>Jos siis kvanttihyppy virittää ajan janan, tai enemminkin kaaren, jossa ajan nuoli kulkee molempiin suuntiin, voiko tätä nimittää arkikielellä "ajattomuudeksi" tarkasteltuna psykologisen (ja mahdollisesti termodynaamisen) ajan piiristä? On toki mahdollista, että aika on vain suuren kokoskaalan emergentti ilmiö, jota ei fysikaalisen maailman kaikkein perustavimmassa kuvailussa ole lainkaan olemassa.>Mene ihmeessä, näkemyksesi kiinnostaa.

      • Qadesha
        Kvanttikompuutteri tulevais... kirjoitti:

        >>>Loistavaa argumentointia.> Sen verran kuitenkin kysyisin: miten olet tullut päätelmääsi sielun rakenteesta > ja sotiiko teoria hengen rakenteesta toisiinsa lomittuneina kvanttihyppyinä Bohrin kahta postulaattia vastaan? >Kysymys oli nimenomaan siitä miten mainitsemasi "objekti" ilmenee "subjektille", ja koska pimeä materia oletettavasti vaikuttaa tavalliseen aineeseen vain painovoimallaan, niin eikö vaikutusta voi silloin tarkkailla materian kautta?>Jos siis kvanttihyppy virittää ajan janan, tai enemminkin kaaren, jossa ajan nuoli kulkee molempiin suuntiin, voiko tätä nimittää arkikielellä "ajattomuudeksi" tarkasteltuna psykologisen (ja mahdollisesti termodynaamisen) ajan piiristä? On toki mahdollista, että aika on vain suuren kokoskaalan emergentti ilmiö, jota ei fysikaalisen maailman kaikkein perustavimmassa kuvailussa ole lainkaan olemassa.>Mene ihmeessä, näkemyksesi kiinnostaa.

        Koska olen lääpälläni tsakroihin ja reinkarnaatioon, katson edelläolevan kommentin tässä ketjussa yhdeksi nautinnollisimmista. Vaikken voinekaan väittää että jaksaisin sen kokonaisuudessaan kääntää muotoon jota minun aivoni pystyvät nakertamaan pienenpieniksi palasiksi.

        Herääkin kysymys, onko kaikki aina ymmärrettävä sana sanalta, vai voiko ajatelmien vastaanotto olla kuin kuuntelisi kielillä puhumista, niin ettei tiedä täysin mitä toinen on sanonut mutta ikäänkuin aavistaa...

        Seuraavaksi olisikin jo intresanttia mennä kuuntelemaan kuu-ukkoja lentävään lautaseen.

      • einari3
        Qadesha kirjoitti:

        Koska olen lääpälläni tsakroihin ja reinkarnaatioon, katson edelläolevan kommentin tässä ketjussa yhdeksi nautinnollisimmista. Vaikken voinekaan väittää että jaksaisin sen kokonaisuudessaan kääntää muotoon jota minun aivoni pystyvät nakertamaan pienenpieniksi palasiksi.

        Herääkin kysymys, onko kaikki aina ymmärrettävä sana sanalta, vai voiko ajatelmien vastaanotto olla kuin kuuntelisi kielillä puhumista, niin ettei tiedä täysin mitä toinen on sanonut mutta ikäänkuin aavistaa...

        Seuraavaksi olisikin jo intresanttia mennä kuuntelemaan kuu-ukkoja lentävään lautaseen.

        Satuinpa tämän keskustelun löytämään tässä vaiheessa. Harvoin tulee täällä pyörittyä, mutta nyt kun vakkari palstoilla on hiljaisempaa, häirköin vähän täällä. :)

        Niin, itse asiaan. Mielestäni asiat pystyy kyllä selostamaan ihan tavallisellekin pulliaiselle, sisältipä asiakokonaisuus kuinka paljon tahansa sivistyssanoja. Se edellyttää vain ensinnäkin sitä, että asia pitää olla kertojalla täysin sisäistetty ja ymmärretty, jotta kertominen onnistuu "tavallisilla" sanoilla.

        Toisekseen pitäisi olla kykyä lukea toista ihmistä että tietää millä tasolla hänen tietoisuutensa on, eli pystyykö asioita yleensä vastaanottamaan ollenkaan. Jos tietoisuus on vastaanottavaisella tasolla, niin silloin asiat pystyy myös joten kuten imemään rivien välistä vaikka kaikkia sanoja ei ymmärtäisikään - kuten ilmeisesti sinulle kävi. :)

        Sivistyssanojen kääntäminen "suomeksi" vaatii hieman luovuutta ja yritteliäisyyttä (=työtä), jolloin useimmilta saattaa loppua kärsivällisyys kesken. (Mitäs sitä helmiä sioille!). Keskustelupalstoilla pyörittäessä asioita tulee varmaan helpommin kerrottua laadusta tinkimättä (alan sanastolla), mikäli vastauksia haluaa samalla tasolla (jos ei oteta huomioon egon pönkitystä hienoja sanoja käyttämällä). Yleensä se joka asiasta jotain tietää ja jolta vastauksia haluaa, osaa myös alan termit, mikä saattaa entisestään karsia intoa selittää asiat "suomeksi" muille. Toisaalta keskustelua saa enemmän jos asiat kertoo "suomeksi".

        Kouluissa opettajien suurin haaste onkin päästä oppilaiden kanssa samalle aallonpituudelle, ja käyttää sitä luovuuttaan selittääkseen asiat ymmärrettävästi ja yksinkertaisesti oppilaille. Toisilta tämä käy luonnostaan, toisilta ei, jolloin oppilas joutuu "pusaamaan" enemmän päästäkseen opettajan kanssa samalla aallonpituudelle.

        Tiedeuskovaiset ja henkiset ihmiset ovatkin keskenään hieman eri taajuuksilla keskustelupalstoilla. Toki on tietysti niitäkin, jotka ymmärtävät jotain molemmista.

      • einari3
        einari3 kirjoitti:

        Satuinpa tämän keskustelun löytämään tässä vaiheessa. Harvoin tulee täällä pyörittyä, mutta nyt kun vakkari palstoilla on hiljaisempaa, häirköin vähän täällä. :)

        Niin, itse asiaan. Mielestäni asiat pystyy kyllä selostamaan ihan tavallisellekin pulliaiselle, sisältipä asiakokonaisuus kuinka paljon tahansa sivistyssanoja. Se edellyttää vain ensinnäkin sitä, että asia pitää olla kertojalla täysin sisäistetty ja ymmärretty, jotta kertominen onnistuu "tavallisilla" sanoilla.

        Toisekseen pitäisi olla kykyä lukea toista ihmistä että tietää millä tasolla hänen tietoisuutensa on, eli pystyykö asioita yleensä vastaanottamaan ollenkaan. Jos tietoisuus on vastaanottavaisella tasolla, niin silloin asiat pystyy myös joten kuten imemään rivien välistä vaikka kaikkia sanoja ei ymmärtäisikään - kuten ilmeisesti sinulle kävi. :)

        Sivistyssanojen kääntäminen "suomeksi" vaatii hieman luovuutta ja yritteliäisyyttä (=työtä), jolloin useimmilta saattaa loppua kärsivällisyys kesken. (Mitäs sitä helmiä sioille!). Keskustelupalstoilla pyörittäessä asioita tulee varmaan helpommin kerrottua laadusta tinkimättä (alan sanastolla), mikäli vastauksia haluaa samalla tasolla (jos ei oteta huomioon egon pönkitystä hienoja sanoja käyttämällä). Yleensä se joka asiasta jotain tietää ja jolta vastauksia haluaa, osaa myös alan termit, mikä saattaa entisestään karsia intoa selittää asiat "suomeksi" muille. Toisaalta keskustelua saa enemmän jos asiat kertoo "suomeksi".

        Kouluissa opettajien suurin haaste onkin päästä oppilaiden kanssa samalle aallonpituudelle, ja käyttää sitä luovuuttaan selittääkseen asiat ymmärrettävästi ja yksinkertaisesti oppilaille. Toisilta tämä käy luonnostaan, toisilta ei, jolloin oppilas joutuu "pusaamaan" enemmän päästäkseen opettajan kanssa samalla aallonpituudelle.

        Tiedeuskovaiset ja henkiset ihmiset ovatkin keskenään hieman eri taajuuksilla keskustelupalstoilla. Toki on tietysti niitäkin, jotka ymmärtävät jotain molemmista.

        Ottamatta kantaa nyt tähän keskusteluun, semmoinen tuli vielä mieleen, että heti kun joku kertoo eriävän mielipiteen korulauseilla argumentoituna, tulee ihmisillä helposti mieleen että tuo on taas tuollainen kirjaviisas, turhan tärkeä, muttei oikeasti ymmärrä mitään.

        Osittain silloin tällöin varmaan tottakin, mutta suhtautuakseen neutraalisti ihmisiin, eikä ennakkoasenteellisesti, pitäisi kuitenkin tutkia tunteitaan. Joskus joitain saattaa myös ärsyttää, kun itse ei ymmärrä tekstistä mitään, jolloin ajattelee heti toisesta pahinta. Enitenhän se tietysti silloin ärsyttää, jos saman asian voisi selostaa suomeksi, mutta pitää vain päteä....vai pitääkö..

        Noh, ihmisillä on kylläkin taipumusta liian usein takertua nippelitietoon ja hienoihin argumentointeihin (varmaan minullakin joskus), sen sijaan että hahmottelisi kokonaisuutta, mikä on kuitenkin tärkeämpää. Siis matka on tyvestä latvakakkoseen. ;)

      • Qadesha
        einari3 kirjoitti:

        Ottamatta kantaa nyt tähän keskusteluun, semmoinen tuli vielä mieleen, että heti kun joku kertoo eriävän mielipiteen korulauseilla argumentoituna, tulee ihmisillä helposti mieleen että tuo on taas tuollainen kirjaviisas, turhan tärkeä, muttei oikeasti ymmärrä mitään.

        Osittain silloin tällöin varmaan tottakin, mutta suhtautuakseen neutraalisti ihmisiin, eikä ennakkoasenteellisesti, pitäisi kuitenkin tutkia tunteitaan. Joskus joitain saattaa myös ärsyttää, kun itse ei ymmärrä tekstistä mitään, jolloin ajattelee heti toisesta pahinta. Enitenhän se tietysti silloin ärsyttää, jos saman asian voisi selostaa suomeksi, mutta pitää vain päteä....vai pitääkö..

        Noh, ihmisillä on kylläkin taipumusta liian usein takertua nippelitietoon ja hienoihin argumentointeihin (varmaan minullakin joskus), sen sijaan että hahmottelisi kokonaisuutta, mikä on kuitenkin tärkeämpää. Siis matka on tyvestä latvakakkoseen. ;)

        Henk.koht. olen kiinnostunut sekä rajatieteellisistä että tieteellisistä jutuista, ja harmittaa että rt-puolella ihmiset ovat kovin helposti kaiken purematta nieleviä intomieliä, vähän samanlaisia kuin uskovaiset *puistatus*. Tiedepuolella taas se kieli on niin kimuranttia että minun olisi suosiolla parempi jäädä lättiini röhkimään, mutta tiedeihmisten järkevyys ja koosteisuus houkuttaa minua veljeilemään heidän kanssaan.

        Ikävää on mikäli tiedefanittajasta uhoaa negatiivisuus ja ylimielisyys, jolloin hänen ainoa ilonsa elämässä vaikuttaa olla latistaa koko maailma mitattavaksi, punnittavaksi ja roskakoriin viskattavaksi. Onhan se tietysti joillekuille tärkeää että maailmasta löytyy joku tolkku ilman mitään Kummisetää (Jumalaa).

        Onneksi porukat eivät kaikki asetu janan ääripäihin. Ja jos nyt joku sitten on henkeen ja vereen nimenomaan lammas tai vuohi, niin sellainenkin ihminen voi olla ihan intresantti jos hän ei tee itsestään erityisen vastenmielistä ivailemalla muita sen minkä ehtii.

      • einari3
        Qadesha kirjoitti:

        Henk.koht. olen kiinnostunut sekä rajatieteellisistä että tieteellisistä jutuista, ja harmittaa että rt-puolella ihmiset ovat kovin helposti kaiken purematta nieleviä intomieliä, vähän samanlaisia kuin uskovaiset *puistatus*. Tiedepuolella taas se kieli on niin kimuranttia että minun olisi suosiolla parempi jäädä lättiini röhkimään, mutta tiedeihmisten järkevyys ja koosteisuus houkuttaa minua veljeilemään heidän kanssaan.

        Ikävää on mikäli tiedefanittajasta uhoaa negatiivisuus ja ylimielisyys, jolloin hänen ainoa ilonsa elämässä vaikuttaa olla latistaa koko maailma mitattavaksi, punnittavaksi ja roskakoriin viskattavaksi. Onhan se tietysti joillekuille tärkeää että maailmasta löytyy joku tolkku ilman mitään Kummisetää (Jumalaa).

        Onneksi porukat eivät kaikki asetu janan ääripäihin. Ja jos nyt joku sitten on henkeen ja vereen nimenomaan lammas tai vuohi, niin sellainenkin ihminen voi olla ihan intresantti jos hän ei tee itsestään erityisen vastenmielistä ivailemalla muita sen minkä ehtii.

        "Tiedepuolella taas se kieli on niin kimuranttia että minun olisi suosiolla parempi jäädä lättiini röhkimään,"

        Joo, voit sitten jouluna paistaa kinkkusi. Onneksi possut ovat kuitenkin suhteellisen älykkäitä. ;) Onhan se kieli juu hieman kimuranttia, ja toisinaan se jotain turhauttaa vaikka muuten asian saattaisi hokastakin. Kielihän on vain työkalu asioiden käsittelyyn, ja itse asian ymmärtämiseen ei mielestäni tarvitse osata mitään kieltä. Se onkin sitten eriasia miten sen asian imee itseensä (monta tapaa). Kyllähän minuakin tiedepuoli kiinnostaa, (yleisempää kai miehillä mutta sinähän olitkin jo henkisesti vanha rutale ;), rupsahtanut kinkku), ja kyllähän tieteessä pystyy olemaan luova ja henkinen siinä missä kaikessa muussakin. Tiedeuskovaiset vain ovat jääneet luotujen kaavojen vangeiksi, eivätkä osaa edetä. Noh, kaikkia tarvitaan. En tiedä tuliko tässä nyt mitään uutta mitä ei olisi jo sanottu, mutta tulipahan joristua. :)

        "ja harmittaa että rt-puolella ihmiset ovat kovin helposti kaiken purematta nieleviä intomieliä,"

        Se on kai enemmän ominaisuus kuin vika.. Avoin mieli aiheuttaa sen että se imee kaiken sonnan, ennenkuin osaa rakentaa oman palomuurinsa.. On se kuitenkin joskus lohdullisempaa kuin kaiken kieltäminen. :)

      • Qadesha
        einari3 kirjoitti:

        "Tiedepuolella taas se kieli on niin kimuranttia että minun olisi suosiolla parempi jäädä lättiini röhkimään,"

        Joo, voit sitten jouluna paistaa kinkkusi. Onneksi possut ovat kuitenkin suhteellisen älykkäitä. ;) Onhan se kieli juu hieman kimuranttia, ja toisinaan se jotain turhauttaa vaikka muuten asian saattaisi hokastakin. Kielihän on vain työkalu asioiden käsittelyyn, ja itse asian ymmärtämiseen ei mielestäni tarvitse osata mitään kieltä. Se onkin sitten eriasia miten sen asian imee itseensä (monta tapaa). Kyllähän minuakin tiedepuoli kiinnostaa, (yleisempää kai miehillä mutta sinähän olitkin jo henkisesti vanha rutale ;), rupsahtanut kinkku), ja kyllähän tieteessä pystyy olemaan luova ja henkinen siinä missä kaikessa muussakin. Tiedeuskovaiset vain ovat jääneet luotujen kaavojen vangeiksi, eivätkä osaa edetä. Noh, kaikkia tarvitaan. En tiedä tuliko tässä nyt mitään uutta mitä ei olisi jo sanottu, mutta tulipahan joristua. :)

        "ja harmittaa että rt-puolella ihmiset ovat kovin helposti kaiken purematta nieleviä intomieliä,"

        Se on kai enemmän ominaisuus kuin vika.. Avoin mieli aiheuttaa sen että se imee kaiken sonnan, ennenkuin osaa rakentaa oman palomuurinsa.. On se kuitenkin joskus lohdullisempaa kuin kaiken kieltäminen. :)

        Minulta kovin usein puuttuu kyky tai varsinkin kärsivällisyys "runollisuudessa elämiseen", niin että en tarraisi jokaiseen sanaan, vaan menisin sanojen tuollepuolen ja hahmottaisin vain sellaista abstraktimpaa virtausta mitä sieltä toisaalta tulee (ihmisestä, kirjasta jne.) Tämä tapahtuu minulle ehkä sen vuoksi että haluan olla kaikesta 100 % varma, ja jos jää pieninkin mahdollisuus että olen ymmärtänyt jonkin sanan väärin tai ollut ymmärtämättä kokonaan, silloin kyllä ottaa pannuun ja pahasti. Ehkä joku egovimmaisuuden muoto taas sekin... Olen siis se etusormea heiluttava pilkunnus- täti joka yrittää muistaa kaiken niin tarkoin että aivot halkeaa ja sitten kerron muillekin että Mitenkäs Ne Asia Olikaan.

        Ja kuitenkin kiehtoo sellainen informaatio tai kommunikointi joka ei tarraisi yksittäisiin sanoihin. Esmes jotain kuvina tulvivaa informaatiota uhvoilta tms. Tarot-kortit, jungilaiset symbolit... nam.

      • einari3
        Qadesha kirjoitti:

        Minulta kovin usein puuttuu kyky tai varsinkin kärsivällisyys "runollisuudessa elämiseen", niin että en tarraisi jokaiseen sanaan, vaan menisin sanojen tuollepuolen ja hahmottaisin vain sellaista abstraktimpaa virtausta mitä sieltä toisaalta tulee (ihmisestä, kirjasta jne.) Tämä tapahtuu minulle ehkä sen vuoksi että haluan olla kaikesta 100 % varma, ja jos jää pieninkin mahdollisuus että olen ymmärtänyt jonkin sanan väärin tai ollut ymmärtämättä kokonaan, silloin kyllä ottaa pannuun ja pahasti. Ehkä joku egovimmaisuuden muoto taas sekin... Olen siis se etusormea heiluttava pilkunnus- täti joka yrittää muistaa kaiken niin tarkoin että aivot halkeaa ja sitten kerron muillekin että Mitenkäs Ne Asia Olikaan.

        Ja kuitenkin kiehtoo sellainen informaatio tai kommunikointi joka ei tarraisi yksittäisiin sanoihin. Esmes jotain kuvina tulvivaa informaatiota uhvoilta tms. Tarot-kortit, jungilaiset symbolit... nam.

        "Minulta kovin usein puuttuu kyky tai varsinkin kärsivällisyys "runollisuudessa elämiseen", niin että en tarraisi jokaiseen sanaan,"

        Aika hassua, kun minulta taas puuttuu usein kärsivällisyys tulkita kaikkia sanoja joita en ymmärrä :D. Helpompaa yrittää lukea vaikeaa tekstiä rivien välistä, vaikka olisihan siitä plussaa jos sanat ymmärtäisi. Yleensä sanan osaamattomuus alkaa viimeistään siinä vaiheessa häiritsemään, kun se liittyy keskeisesti itse asiaan.

        Eiköhän se perfektionismi ole sekin joku kehittymisen muoto tai lopputulos loppujen lopuksi. Jotain asiaa kun tekee tarpeeksi kauan, niin siltä tuskin voi välttyä, että siinä tulisi hyväksi, ja sitten sitä vaatii myös itseltään enemmän. Ja eihän siinä mitään jos vaatii; tietty itsekuri kehittää kärsivällisyyttä ja osaamista, kuhan siitä ei vain tee itsetarkoitusta, koska mielestäni there is no pointtia.

        Toinen juttu onkin sitten se, että kuinka hyvin tuollainen oma "täydellisyys" häiritsee, kun esim. keskustelee vähemmän täydellisten kanssa. Eli antaako kaikkien kukkien kukkia, ja yrittää tulkita kukkaa sellaisenaan vai pitääkö niitä kuolleita lehtiä olla kitkemässä kaiken aikaa.. ;) Ja eikä siinäkään mitään jos jotain asiaa korjaa, kuhan se ei liity itsen korostamiseen.. ;) (taitaa olla veteen piirretty viiva :D) No eli kuitenkin, pointti on se, että pystyykö keskustelemaan henkilön edellyttämällä tasolla. Lastentarhassa lapsiltakin voi tulla yllättävän välkkyjä ideoita, vaikka kaikkea ei ymmärtäisikään - silti lasten kanssa keskustellaan... noh, kuten lasten kanssa keskustellaan.. :) Kyllähän sitä sormea tietysti tulee heiluteltua lapsillekin, ehkä vain hieman eri merkityksessä.. :)

        "Esmes jotain kuvina tulvivaa informaatiota uhvoilta tms. Tarot-kortit, jungilaiset symbolit... nam."

        Joo, chakrojen kauttahan, kuten tierät, informaatiota voi vastaanottaa tosiaan monella tavalla, tunteina, puheena, kuvina ja ideana. Useinhan puhutaan että henkimaailmassa olisi joku metakieli, missä näitä sanoja ei tarvita laisinkaan, jolloin kaikki ymmärtävät; olipa sitten minkä kielinen tahansa. Ehkäpä tällainen kieli on myös humanoidella.

        Niin tästä vielä:

        "Olen siis se etusormea heiluttava pilkunnus- täti joka yrittää muistaa kaiken niin tarkoin että aivot halkeaa ja sitten kerron muillekin että Mitenkäs Ne Asia Olikaan. "

        Kyllähän sitä hyvin usein määrittelee itsensä negatiiviseksi vertaamalla itseään muihin. Omaa ahkeruuttaan ei kuitenkaan kannata rinnastaa pilkunnussintaan.. ;) Onhan se tietysti hyvä jos tunnistaa tällaisen piirteen itsessään, vaikka en minä tosin siihen ole huomiota kiinnittänyt tai niin ainakaan kokenut, mitä nyt ollaan täällä vähän jauhettu. :)

      • Qadesha
        einari3 kirjoitti:

        "Minulta kovin usein puuttuu kyky tai varsinkin kärsivällisyys "runollisuudessa elämiseen", niin että en tarraisi jokaiseen sanaan,"

        Aika hassua, kun minulta taas puuttuu usein kärsivällisyys tulkita kaikkia sanoja joita en ymmärrä :D. Helpompaa yrittää lukea vaikeaa tekstiä rivien välistä, vaikka olisihan siitä plussaa jos sanat ymmärtäisi. Yleensä sanan osaamattomuus alkaa viimeistään siinä vaiheessa häiritsemään, kun se liittyy keskeisesti itse asiaan.

        Eiköhän se perfektionismi ole sekin joku kehittymisen muoto tai lopputulos loppujen lopuksi. Jotain asiaa kun tekee tarpeeksi kauan, niin siltä tuskin voi välttyä, että siinä tulisi hyväksi, ja sitten sitä vaatii myös itseltään enemmän. Ja eihän siinä mitään jos vaatii; tietty itsekuri kehittää kärsivällisyyttä ja osaamista, kuhan siitä ei vain tee itsetarkoitusta, koska mielestäni there is no pointtia.

        Toinen juttu onkin sitten se, että kuinka hyvin tuollainen oma "täydellisyys" häiritsee, kun esim. keskustelee vähemmän täydellisten kanssa. Eli antaako kaikkien kukkien kukkia, ja yrittää tulkita kukkaa sellaisenaan vai pitääkö niitä kuolleita lehtiä olla kitkemässä kaiken aikaa.. ;) Ja eikä siinäkään mitään jos jotain asiaa korjaa, kuhan se ei liity itsen korostamiseen.. ;) (taitaa olla veteen piirretty viiva :D) No eli kuitenkin, pointti on se, että pystyykö keskustelemaan henkilön edellyttämällä tasolla. Lastentarhassa lapsiltakin voi tulla yllättävän välkkyjä ideoita, vaikka kaikkea ei ymmärtäisikään - silti lasten kanssa keskustellaan... noh, kuten lasten kanssa keskustellaan.. :) Kyllähän sitä sormea tietysti tulee heiluteltua lapsillekin, ehkä vain hieman eri merkityksessä.. :)

        "Esmes jotain kuvina tulvivaa informaatiota uhvoilta tms. Tarot-kortit, jungilaiset symbolit... nam."

        Joo, chakrojen kauttahan, kuten tierät, informaatiota voi vastaanottaa tosiaan monella tavalla, tunteina, puheena, kuvina ja ideana. Useinhan puhutaan että henkimaailmassa olisi joku metakieli, missä näitä sanoja ei tarvita laisinkaan, jolloin kaikki ymmärtävät; olipa sitten minkä kielinen tahansa. Ehkäpä tällainen kieli on myös humanoidella.

        Niin tästä vielä:

        "Olen siis se etusormea heiluttava pilkunnus- täti joka yrittää muistaa kaiken niin tarkoin että aivot halkeaa ja sitten kerron muillekin että Mitenkäs Ne Asia Olikaan. "

        Kyllähän sitä hyvin usein määrittelee itsensä negatiiviseksi vertaamalla itseään muihin. Omaa ahkeruuttaan ei kuitenkaan kannata rinnastaa pilkunnussintaan.. ;) Onhan se tietysti hyvä jos tunnistaa tällaisen piirteen itsessään, vaikka en minä tosin siihen ole huomiota kiinnittänyt tai niin ainakaan kokenut, mitä nyt ollaan täällä vähän jauhettu. :)

        Aloin kiinnittää ylenmääräiseen tarkkuuteeni huomiota siinä vaiheessa kun huomasin teroittavani kumppanilleni miten eräs tietty oppijärjestelmä sanoo asioiden olevan, kun en itse enää ko. järjestelmää edes 100 % kannattanutkaan. Ärsytti vaan se kun ukkeli pöpelsi niitä teesejä ihan päin mäntyä.

        Jung kun tuli mainittua, niin luulen että ihmisen Itse (ihan vaikka vaan psykologisessa mielessäkin) tarttuu kyllä ihmistä kraivelista kiinni tavalla tai toisella jos ihminen alkaa ylikorostaa jotain tiettyä piirrettä tai juttua. Minulla on alkanut tuo muisti sen verran hapertua, että pakko ilmeisesti itsekin kävellä päin mäntyjä ja oppia relaamaan ja tajuta että ei sillä kirjaviisaudella ole niin väliä menikö se ihan sanasta sanaan kuten kirjassa oli. Tai muistaako koko kirjaviisautta ollenkaan, vai olisiko sittenkin parempi oppia olemaan nature wise. Tai vaikka Jumalan hullu, ennemmin. xD

        Noin muutoin tulee kyllä mieleen että eniten täydellisyyttä tavoittelee ihminen joka kokee olevansa suorastaan riivatun epätäydellinen. Ei häntä jaksa muiden olemiset kiinnostaa niin kauheasti, ja pahimmillaan ei sitten enää kiinnosta muut ollenkaan, kun elämä on loputon kilpailu omaa itseään vastaan. Ei ehdi kuin omaa itseään viritellä.

      • einari3
        Qadesha kirjoitti:

        Aloin kiinnittää ylenmääräiseen tarkkuuteeni huomiota siinä vaiheessa kun huomasin teroittavani kumppanilleni miten eräs tietty oppijärjestelmä sanoo asioiden olevan, kun en itse enää ko. järjestelmää edes 100 % kannattanutkaan. Ärsytti vaan se kun ukkeli pöpelsi niitä teesejä ihan päin mäntyä.

        Jung kun tuli mainittua, niin luulen että ihmisen Itse (ihan vaikka vaan psykologisessa mielessäkin) tarttuu kyllä ihmistä kraivelista kiinni tavalla tai toisella jos ihminen alkaa ylikorostaa jotain tiettyä piirrettä tai juttua. Minulla on alkanut tuo muisti sen verran hapertua, että pakko ilmeisesti itsekin kävellä päin mäntyjä ja oppia relaamaan ja tajuta että ei sillä kirjaviisaudella ole niin väliä menikö se ihan sanasta sanaan kuten kirjassa oli. Tai muistaako koko kirjaviisautta ollenkaan, vai olisiko sittenkin parempi oppia olemaan nature wise. Tai vaikka Jumalan hullu, ennemmin. xD

        Noin muutoin tulee kyllä mieleen että eniten täydellisyyttä tavoittelee ihminen joka kokee olevansa suorastaan riivatun epätäydellinen. Ei häntä jaksa muiden olemiset kiinnostaa niin kauheasti, ja pahimmillaan ei sitten enää kiinnosta muut ollenkaan, kun elämä on loputon kilpailu omaa itseään vastaan. Ei ehdi kuin omaa itseään viritellä.

        Niin tuosta kirjaviisaudesta. Oma mielipiteeni siitä on se, että eihän sillä tosiaan tee mitään, jos ei ole ymmärrystä käyttää sitä. Toisaalta jos on ymmärrystä, niin osaa poimia vain ne olennaiset asiat ja kaiken muun voi unohtaa rauhassa.. :) Jolloin ei tarvitse myöskään pelätä sitä kilpajuoksua itsensä kanssa. Tietysti kun joku asia kiinnostaa niin sitä muistaa vähän tarkemminkin juttuja. Joskus olen kuullut nuoria sieluja syytettävän nippelitiedon keräämisestä, mutta ei mielestäni välttämättä ihan noin yksioikoinen asia ole, vaikka jotain korrelaatiota saattakin olla havaittavissa. :)

        Ihmisen mentaalikeho(t) (siis älykeho) ymmärtääkseni valmistellaan jokaista elämää varten erikseen, ja kun se nippelitietokin taitaa yleensä olla katoava luonnonvara, jolloin pitkän tähtäimen jamppa keskittyisi enemmänkin asioiden ymmärtämiseen ja sisäistämiseen. Näin ollen palapelin saa jatkossa koottua kivuttomasti tarpeen tullen uudelleen. Tämä oli siis sielullinen näkökulma.

        Mutta toisaalta.. Nyky-yhteiskunnassahan tuo muistettavien asioiden määrä on kasvannut rajusti, kun vertaa vaikka 100 vuoden päähän (taaksepäin). Muistaakseni tästä on joku tutkimuskin, että muutamassa sadassa vuodessa ihmisen aivoonkin on tullut lisää massaa (liekö sitten sitä harmaata ulointa kerrosta). Ja aivokapasiteetistakaan ihminen ei taida käyttää kuin sen 10-20 %. Kyllähän sitä pakostikin evoluutio muokkailee aivoja ja muistia paremmaksi. Evoluutiossa mieleenpainamiskyky kuitenkin varmaan paranee ilman silmitöntä kilpailua itsensä kanssa ja ilman että se olisi itsetarkoitus. :) Mielestäni jo pelkästään ihmisten kehittyvä kollektiivinen henkitaso vaatii käyttövälineeltä enemmän.

        Oma muistini tuntuu olevan välillä sellainen kaaos ja törkypaikka, että sieltä on senkin takia hieman vaikeampi kaivella mitään.. Hajamielisyys on toinen nimeni. :) Ja olen samaa mieltä, että kun jotain piirrettä ylikorostaa ylitse muiden, niin Itse ottaa hiomapaperia kätöseen, ja johan alkaa timantti pyöristymään.

      • Qadesha
        einari3 kirjoitti:

        Niin tuosta kirjaviisaudesta. Oma mielipiteeni siitä on se, että eihän sillä tosiaan tee mitään, jos ei ole ymmärrystä käyttää sitä. Toisaalta jos on ymmärrystä, niin osaa poimia vain ne olennaiset asiat ja kaiken muun voi unohtaa rauhassa.. :) Jolloin ei tarvitse myöskään pelätä sitä kilpajuoksua itsensä kanssa. Tietysti kun joku asia kiinnostaa niin sitä muistaa vähän tarkemminkin juttuja. Joskus olen kuullut nuoria sieluja syytettävän nippelitiedon keräämisestä, mutta ei mielestäni välttämättä ihan noin yksioikoinen asia ole, vaikka jotain korrelaatiota saattakin olla havaittavissa. :)

        Ihmisen mentaalikeho(t) (siis älykeho) ymmärtääkseni valmistellaan jokaista elämää varten erikseen, ja kun se nippelitietokin taitaa yleensä olla katoava luonnonvara, jolloin pitkän tähtäimen jamppa keskittyisi enemmänkin asioiden ymmärtämiseen ja sisäistämiseen. Näin ollen palapelin saa jatkossa koottua kivuttomasti tarpeen tullen uudelleen. Tämä oli siis sielullinen näkökulma.

        Mutta toisaalta.. Nyky-yhteiskunnassahan tuo muistettavien asioiden määrä on kasvannut rajusti, kun vertaa vaikka 100 vuoden päähän (taaksepäin). Muistaakseni tästä on joku tutkimuskin, että muutamassa sadassa vuodessa ihmisen aivoonkin on tullut lisää massaa (liekö sitten sitä harmaata ulointa kerrosta). Ja aivokapasiteetistakaan ihminen ei taida käyttää kuin sen 10-20 %. Kyllähän sitä pakostikin evoluutio muokkailee aivoja ja muistia paremmaksi. Evoluutiossa mieleenpainamiskyky kuitenkin varmaan paranee ilman silmitöntä kilpailua itsensä kanssa ja ilman että se olisi itsetarkoitus. :) Mielestäni jo pelkästään ihmisten kehittyvä kollektiivinen henkitaso vaatii käyttövälineeltä enemmän.

        Oma muistini tuntuu olevan välillä sellainen kaaos ja törkypaikka, että sieltä on senkin takia hieman vaikeampi kaivella mitään.. Hajamielisyys on toinen nimeni. :) Ja olen samaa mieltä, että kun jotain piirrettä ylikorostaa ylitse muiden, niin Itse ottaa hiomapaperia kätöseen, ja johan alkaa timantti pyöristymään.

        Piru kun en keksi otsikkoa...

        Niin, vaikka minäkin uskon että jokaista inkarnaatiota kohden tulee uudet käyttövälineet, niin arvelen että kaikki hyödyllinen kyllä ikäänkuin imeytyy tai imetään välitilassa noista välineistä (persoona, tunteet, älli jne.) hyvään jemmaan. Olen lukenut taas kovasti Joan Grantin kirjoja viimeaikoina, ja hän toi esille sellaista että jos ihminen ei kykene sulauttamaan jotain loppunutta inkarnaatiotaan kokonaisminuuteensa, niin se elämä jää ikäänkuin kummittelemaan häntä ja saattaa aiheuttaa irrallisuudessaan neurooseja ja pelkotiloja. Tulee siis mieleen tuollaisesta että se imeyttämisprosessi on mennyt pieleen...

        Vaikka jostain syystä olenkin saanut nähdä pätkiä menneistä elämistäni, ei varmaankaan noilla yksityiskohdilla niin kauheasti ole merkitystä sinänsä (oliko räätäli vai kraatari, Saksassa vai Venäjällä jne.) - sielullehan tärkeintä lienee että kokemukset rikastavat sitä ja Yhtä ("Jumalaa") ja että jonkinlainen mahdollinen opintosuunnitelma tulee täytettyä, olivat kurssit sinänsä sitten minkämuotoisia hyvänsä.

        Informaatiolle voi kyllä tulla ahneeksi, niin ettei enää tiedä mikä on jyvä ja mikä akana. Jos ei tiedä, niin sitten pitänee kai luottaa siihen että kyllä se sielu niitä siivilöi viimeistään välitilassa...

        ***

        Tuo juttu että emme käytä aivoistamme kuin 10 % on sikäli hassu juttu, että emmehän me voisikaan käyttä kaikkia prosentteja, koska aivojen eri alueet käsittelevät eri prosesseja. Emme voi yhtäaikaa täysin keskittyä näkemiseen, kuulemiseen, tuntemiseen jne. tai vastaanotettua informaatiota ei pysty käsittelemään. En usko että koskaan tulee olemaan tarkoitusta tai mahdollista että pääsisimme 100 % asti. Jos otetaan tähän vielä selvänäköinen ihminen, niin helpompihan hänen lienee selvänähdä kun keskittyy 3. silmän materiaaliin, eikä siihen että mikä puska se tuolla pihalla viuhuu hänen fyysisille silmilleen. Lienee luontaista ihmisen koko olemukselle että toimintoja suoritetaan vuorotellen.

        Kundaliinikokemuksista ja sen sellaisista en sitten kyllä sano yhtään mitään, niissähän kai aistitaan vähän perhanan paljon kerralla...

      • einari3
        Qadesha kirjoitti:

        Piru kun en keksi otsikkoa...

        Niin, vaikka minäkin uskon että jokaista inkarnaatiota kohden tulee uudet käyttövälineet, niin arvelen että kaikki hyödyllinen kyllä ikäänkuin imeytyy tai imetään välitilassa noista välineistä (persoona, tunteet, älli jne.) hyvään jemmaan. Olen lukenut taas kovasti Joan Grantin kirjoja viimeaikoina, ja hän toi esille sellaista että jos ihminen ei kykene sulauttamaan jotain loppunutta inkarnaatiotaan kokonaisminuuteensa, niin se elämä jää ikäänkuin kummittelemaan häntä ja saattaa aiheuttaa irrallisuudessaan neurooseja ja pelkotiloja. Tulee siis mieleen tuollaisesta että se imeyttämisprosessi on mennyt pieleen...

        Vaikka jostain syystä olenkin saanut nähdä pätkiä menneistä elämistäni, ei varmaankaan noilla yksityiskohdilla niin kauheasti ole merkitystä sinänsä (oliko räätäli vai kraatari, Saksassa vai Venäjällä jne.) - sielullehan tärkeintä lienee että kokemukset rikastavat sitä ja Yhtä ("Jumalaa") ja että jonkinlainen mahdollinen opintosuunnitelma tulee täytettyä, olivat kurssit sinänsä sitten minkämuotoisia hyvänsä.

        Informaatiolle voi kyllä tulla ahneeksi, niin ettei enää tiedä mikä on jyvä ja mikä akana. Jos ei tiedä, niin sitten pitänee kai luottaa siihen että kyllä se sielu niitä siivilöi viimeistään välitilassa...

        ***

        Tuo juttu että emme käytä aivoistamme kuin 10 % on sikäli hassu juttu, että emmehän me voisikaan käyttä kaikkia prosentteja, koska aivojen eri alueet käsittelevät eri prosesseja. Emme voi yhtäaikaa täysin keskittyä näkemiseen, kuulemiseen, tuntemiseen jne. tai vastaanotettua informaatiota ei pysty käsittelemään. En usko että koskaan tulee olemaan tarkoitusta tai mahdollista että pääsisimme 100 % asti. Jos otetaan tähän vielä selvänäköinen ihminen, niin helpompihan hänen lienee selvänähdä kun keskittyy 3. silmän materiaaliin, eikä siihen että mikä puska se tuolla pihalla viuhuu hänen fyysisille silmilleen. Lienee luontaista ihmisen koko olemukselle että toimintoja suoritetaan vuorotellen.

        Kundaliinikokemuksista ja sen sellaisista en sitten kyllä sano yhtään mitään, niissähän kai aistitaan vähän perhanan paljon kerralla...

        "ikäänkuin imeytyy tai imetään välitilassa noista välineistä (persoona, tunteet, älli jne.)"

        Melko samoin minäkin ajattelen, eli olennaisesti ymmärrys ja tietoisuuden taso tallentuu sielun muistiin, mikä on helpompi saavuttaa myös seuraavissa elämissä. Aikaisemmista persoonista, tunteista ja ällistä jäävät myös muistot ja riippuu sielun tasosta kuinka hyvin niitä osaa muistista kaivella seuraavassa elämässä, ja kuinka tarpeellista tämä yleensä on sielunsuunnitelman kannalta. Tokihan ne saattavat taustalla kummitella ja olla alitajuisesti osasumma nykyistä persoonaa.

        "..aiheuttaa irrallisuudessaan neurooseja ja pelkotiloja. Tulee siis mieleen tuollaisesta että se imeyttämisprosessi on mennyt pieleen... "

        Niin tuo asia minustakin menee. Jos pelkotiloja tulee, niin homma ei välttämättä kuitenkaan varsinaisesti ole mennyt pieleen, vaan kokemuksen prosessointi on vielä itsellä tai ko. persoonalla kesken. Esim. jos on kuollut edellisessä elämässä hukkumalla ja pelkää vettä. Jos hukkuminen palautetaan mieleen vaikka regressiohypnoosilla, voi olla että kokemuksen uudelleenkäsittely vapauttaa ihmisen tuosta pelosta. Tai saa ainakin ymmärryksen pelkoonsa ja pystyy nyk. persoonan avulla prosessoimaan sitä.

        "En usko että koskaan tulee olemaan tarkoitusta tai mahdollista että pääsisimme 100 % asti."

        Niin tuskinpa sentään tuollaiseen prosenttiin pääsee kukaan. Itse ajattelen tuon prosenttiluvun kuvaavan enemmänkin suhteellista aivokapasiteetin käyttöä. Eli kuinka monta prosenttia aivoista käytämme siitä alkuperäisestä maksimiprosentista. Älykkyyttähän pystyy tietenkin treenailemaan, jolloin aivosolujen välille kehittyy niitä yhteyksiä (synapseja). Kuten kaikki tietävät niin aivosoluthan eivät uusiudu ja niitä ei tule lisää. Samoinhan se on urheillessakin; kun alkaa oksettamaan ja tuntuu ettei enää jaksa, niin siinä vaiheessa kehossa on vielä potkua vaikka muille jakaa. Keho varoittaa vain näennäisesti. Urheilijoiden kielellä tämä on sitä itsensä ylittämistä.

        "Kundaliinikokemuksista ja sen sellaisista en sitten kyllä sano yhtään mitään, niissähän kai aistitaan vähän perhanan paljon kerralla... "

        No joo, niistä minä olen kyllä aivan pihalla. Aistiminenhan ei tietysti ole sama asia, kuin että kaikki havainnot prosessoitaisiin. Voihan se olla, että silloin ollaan jotenkin laajentuneessa tietoisuuden tilassa, ja pystyy selkeämmin käsittelemään asioita. Fyysisessä tilassahan meidän kokemuskenttä on hieman rajoitettu, ja esim. meditoimalla jotkut tätä laajentavat. Mieli kirkastuu ja ajatus luistaa paremmin.

        Meditoinnista olen saanut yhden hyvän neuvon. Kaikkien luonteellehan tuo paikallaan istuminen, (tai missä asennossa nyt onkaan), ei oikein sovi. Ehkäpä tämä johtuu astrologisista tekijöistä tai jostain muusta. Usein meditointiin riittää, että tekee sitten vaikkapa jotain mihin voi keskittää ylimääräisen energiansa. Aivot tavallaan ovat muissa maailmoissa eli tyhjäkäynnillä siinä huomaamattaan ts. moni meditoi päivän aikana huomaamattaan. Tämä voi tapahtua vaikka musiikkia kuunnellessa, maalatessa tai käsillä kävellen. Tämä on siis ihan perustavaa laatua olevaan palautumista ja v.taajuuden nostoa. Kiitti vaan sille joka tämän kertoi! :)

      • Qadesha
        einari3 kirjoitti:

        "ikäänkuin imeytyy tai imetään välitilassa noista välineistä (persoona, tunteet, älli jne.)"

        Melko samoin minäkin ajattelen, eli olennaisesti ymmärrys ja tietoisuuden taso tallentuu sielun muistiin, mikä on helpompi saavuttaa myös seuraavissa elämissä. Aikaisemmista persoonista, tunteista ja ällistä jäävät myös muistot ja riippuu sielun tasosta kuinka hyvin niitä osaa muistista kaivella seuraavassa elämässä, ja kuinka tarpeellista tämä yleensä on sielunsuunnitelman kannalta. Tokihan ne saattavat taustalla kummitella ja olla alitajuisesti osasumma nykyistä persoonaa.

        "..aiheuttaa irrallisuudessaan neurooseja ja pelkotiloja. Tulee siis mieleen tuollaisesta että se imeyttämisprosessi on mennyt pieleen... "

        Niin tuo asia minustakin menee. Jos pelkotiloja tulee, niin homma ei välttämättä kuitenkaan varsinaisesti ole mennyt pieleen, vaan kokemuksen prosessointi on vielä itsellä tai ko. persoonalla kesken. Esim. jos on kuollut edellisessä elämässä hukkumalla ja pelkää vettä. Jos hukkuminen palautetaan mieleen vaikka regressiohypnoosilla, voi olla että kokemuksen uudelleenkäsittely vapauttaa ihmisen tuosta pelosta. Tai saa ainakin ymmärryksen pelkoonsa ja pystyy nyk. persoonan avulla prosessoimaan sitä.

        "En usko että koskaan tulee olemaan tarkoitusta tai mahdollista että pääsisimme 100 % asti."

        Niin tuskinpa sentään tuollaiseen prosenttiin pääsee kukaan. Itse ajattelen tuon prosenttiluvun kuvaavan enemmänkin suhteellista aivokapasiteetin käyttöä. Eli kuinka monta prosenttia aivoista käytämme siitä alkuperäisestä maksimiprosentista. Älykkyyttähän pystyy tietenkin treenailemaan, jolloin aivosolujen välille kehittyy niitä yhteyksiä (synapseja). Kuten kaikki tietävät niin aivosoluthan eivät uusiudu ja niitä ei tule lisää. Samoinhan se on urheillessakin; kun alkaa oksettamaan ja tuntuu ettei enää jaksa, niin siinä vaiheessa kehossa on vielä potkua vaikka muille jakaa. Keho varoittaa vain näennäisesti. Urheilijoiden kielellä tämä on sitä itsensä ylittämistä.

        "Kundaliinikokemuksista ja sen sellaisista en sitten kyllä sano yhtään mitään, niissähän kai aistitaan vähän perhanan paljon kerralla... "

        No joo, niistä minä olen kyllä aivan pihalla. Aistiminenhan ei tietysti ole sama asia, kuin että kaikki havainnot prosessoitaisiin. Voihan se olla, että silloin ollaan jotenkin laajentuneessa tietoisuuden tilassa, ja pystyy selkeämmin käsittelemään asioita. Fyysisessä tilassahan meidän kokemuskenttä on hieman rajoitettu, ja esim. meditoimalla jotkut tätä laajentavat. Mieli kirkastuu ja ajatus luistaa paremmin.

        Meditoinnista olen saanut yhden hyvän neuvon. Kaikkien luonteellehan tuo paikallaan istuminen, (tai missä asennossa nyt onkaan), ei oikein sovi. Ehkäpä tämä johtuu astrologisista tekijöistä tai jostain muusta. Usein meditointiin riittää, että tekee sitten vaikkapa jotain mihin voi keskittää ylimääräisen energiansa. Aivot tavallaan ovat muissa maailmoissa eli tyhjäkäynnillä siinä huomaamattaan ts. moni meditoi päivän aikana huomaamattaan. Tämä voi tapahtua vaikka musiikkia kuunnellessa, maalatessa tai käsillä kävellen. Tämä on siis ihan perustavaa laatua olevaan palautumista ja v.taajuuden nostoa. Kiitti vaan sille joka tämän kertoi! :)

        Jos nyt ottaa esiin jotain kvanttikummajaisia (mitä toki tiedeihmiset kavahtavat, kun kvanteilla ei heidän mielestään ole sitten niin yhtikäs mitään tekemistä minkään yliaistillisen, rajatieteellisen tai maagisen kanssa)... niin mieleeni tulevi että ehkä mm. meditoidessa laajentuva tietoisuus johtuisikin yksinkertaisesti siitä että atomeista muodostuvan tavallisen kehon/aivojen sijaan tai lisäksi aktivoituukin hienoviritteisempi "kvanttikeho" - todellinen, pysyvämpi olemuksemme.

        Toki ymmärrän niitä jotka ovat sitä mieltä että henkisisiä asioita ei voi millään materialla ja fyysikalla ja ties millä selitellä, mutta toisaalta taas ymmärrän niitäkin joita todella ottaa päähän kaikenlainen epämääräisyys tyyliin kausaalikeho läpä läpä ja atman mussun mussun. Itse en ole noita kehoja sun muita jaksanut edes alkaa päähäni pänttäämäänkään sen paremmin teosofian kuin antroposofian tai minkään muunkaan järjestelmän kannalta, pitäydyn mieluiten simppelissä kolmijaossa ruumis - sielu - henki. (Vaikka vaikeaksi menee jo siinäkin, sillä kaikilla on erilaiset näkemykset sielusta ja hengestä.)

        Mutta olisi kumminkin hienoa kun löytyisi joku sellainen tapa puhua "epäkonkreettisista" asioista minkä mahdollisimman moni voisi jakaa keskenään. En oikein tykkää mistään kuppikunnista ja varsinkaan en tykkää loputtomasta väittelystä, kun ihmiset saattavat olla täysin samaa mieltäkin, mutta eivät vaan hoksaa sitä kun käyttävät erilaisia termejä.

        ***

        Kökötysmeditaatio ei kyllä minullekaan aina nappaa, jos yleensä mikään (liian levoton mieli). Jotkut ihmiset on suorastaan luotu liikkumaan, eikä siinä ole mitään pahaa jos he hyödyntävät energisyyttään omalla tavallaan, esim. tanssimeditaatio voi varmasti olla mitä mielenkiintoisin kokemus. ;)

      • einari3
        Qadesha kirjoitti:

        Jos nyt ottaa esiin jotain kvanttikummajaisia (mitä toki tiedeihmiset kavahtavat, kun kvanteilla ei heidän mielestään ole sitten niin yhtikäs mitään tekemistä minkään yliaistillisen, rajatieteellisen tai maagisen kanssa)... niin mieleeni tulevi että ehkä mm. meditoidessa laajentuva tietoisuus johtuisikin yksinkertaisesti siitä että atomeista muodostuvan tavallisen kehon/aivojen sijaan tai lisäksi aktivoituukin hienoviritteisempi "kvanttikeho" - todellinen, pysyvämpi olemuksemme.

        Toki ymmärrän niitä jotka ovat sitä mieltä että henkisisiä asioita ei voi millään materialla ja fyysikalla ja ties millä selitellä, mutta toisaalta taas ymmärrän niitäkin joita todella ottaa päähän kaikenlainen epämääräisyys tyyliin kausaalikeho läpä läpä ja atman mussun mussun. Itse en ole noita kehoja sun muita jaksanut edes alkaa päähäni pänttäämäänkään sen paremmin teosofian kuin antroposofian tai minkään muunkaan järjestelmän kannalta, pitäydyn mieluiten simppelissä kolmijaossa ruumis - sielu - henki. (Vaikka vaikeaksi menee jo siinäkin, sillä kaikilla on erilaiset näkemykset sielusta ja hengestä.)

        Mutta olisi kumminkin hienoa kun löytyisi joku sellainen tapa puhua "epäkonkreettisista" asioista minkä mahdollisimman moni voisi jakaa keskenään. En oikein tykkää mistään kuppikunnista ja varsinkaan en tykkää loputtomasta väittelystä, kun ihmiset saattavat olla täysin samaa mieltäkin, mutta eivät vaan hoksaa sitä kun käyttävät erilaisia termejä.

        ***

        Kökötysmeditaatio ei kyllä minullekaan aina nappaa, jos yleensä mikään (liian levoton mieli). Jotkut ihmiset on suorastaan luotu liikkumaan, eikä siinä ole mitään pahaa jos he hyödyntävät energisyyttään omalla tavallaan, esim. tanssimeditaatio voi varmasti olla mitä mielenkiintoisin kokemus. ;)

        Minäkin pyrin pitämään käsitteet yksinkertaisina silloin kun asioista keskustelen (kehot, sielu jne.). Ei minulla kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että pohditaan mistä vaikkapa joku astraalikeho koostuu. Minäkin nimittäin uskon että esim. astraalimaailma on hienoviritteisempi versio tästä "fyysisestä". Syvässä meditaatiossa tai ainakin OBE:ssa tietoisuus tosiaan siirtyy kehon ulkopuolelle. Aivokäyrä pitelee aika hiljaista.

        Tietty tasapaino olisi hyvä säilyttää aina kun asioista keskustellaan, toisia kun tosiaan ärsyttää, kuten sanoit, ylimääräinen tärkeily hienoilla kausaalikehoilla yms. Ettei siis sotkeudu siihen punaiseen lankaan.

        Tiedeuskovaiset ovat tavallaan rajatiedon tasapainoittava voima. Toisaalta, eipä heistäkään tarvitse liikoja välittää, kun heihinkin reagoidaan laidasta laitaan; toiset äityvät taittamaan peistä heidän kanssaan, toiset eivät puhu heille ollenkaan, sillä he eivät mukamas ymmärrä mitään.

        Näitä rajatiedon asioita pohdiskeltaessa tai jotain uutta asiaa hahmoteltaessa, ajatus saattaa liitää joskus niin korkealta ja lujaa, että viimeistään siinä vaiheessa on syytä unohtaa tiedeuskovaisten höpinät. ;)

        Itsehän toki tykkään keskustella sellaisten ihmisten kanssa joilla on erilainen näkemys kuin minulla (minäkään en tykkää leiriytymisestä), sillä siitähän sitä eniten juttua irti saa, kunhan vain pysytään jollain lailla rakentavassa hengessä. En tosin aina jaksa välittää siitä, että johtaako joku ns. väittely/keskustelu mihinkään. Jos minusta tuntuu että nyt on jotain sanottavaa, niin sitten sanon sen; mitäs sitä itseään peittelemään ja jeesustelemaan mielessään tai taustalla. Siinä mielessä haluan olla vuorovaikutuksessa välitön. :)


        Tanssimeditaatio olisi varmaan hauska kokemus - vaipuu vielä transsiin niin että vaahto valuu suusta, kuten tuolla jossain etelän maiden karnevaaleissa ihmiset... :P

      • Qadesha
        einari3 kirjoitti:

        Minäkin pyrin pitämään käsitteet yksinkertaisina silloin kun asioista keskustelen (kehot, sielu jne.). Ei minulla kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että pohditaan mistä vaikkapa joku astraalikeho koostuu. Minäkin nimittäin uskon että esim. astraalimaailma on hienoviritteisempi versio tästä "fyysisestä". Syvässä meditaatiossa tai ainakin OBE:ssa tietoisuus tosiaan siirtyy kehon ulkopuolelle. Aivokäyrä pitelee aika hiljaista.

        Tietty tasapaino olisi hyvä säilyttää aina kun asioista keskustellaan, toisia kun tosiaan ärsyttää, kuten sanoit, ylimääräinen tärkeily hienoilla kausaalikehoilla yms. Ettei siis sotkeudu siihen punaiseen lankaan.

        Tiedeuskovaiset ovat tavallaan rajatiedon tasapainoittava voima. Toisaalta, eipä heistäkään tarvitse liikoja välittää, kun heihinkin reagoidaan laidasta laitaan; toiset äityvät taittamaan peistä heidän kanssaan, toiset eivät puhu heille ollenkaan, sillä he eivät mukamas ymmärrä mitään.

        Näitä rajatiedon asioita pohdiskeltaessa tai jotain uutta asiaa hahmoteltaessa, ajatus saattaa liitää joskus niin korkealta ja lujaa, että viimeistään siinä vaiheessa on syytä unohtaa tiedeuskovaisten höpinät. ;)

        Itsehän toki tykkään keskustella sellaisten ihmisten kanssa joilla on erilainen näkemys kuin minulla (minäkään en tykkää leiriytymisestä), sillä siitähän sitä eniten juttua irti saa, kunhan vain pysytään jollain lailla rakentavassa hengessä. En tosin aina jaksa välittää siitä, että johtaako joku ns. väittely/keskustelu mihinkään. Jos minusta tuntuu että nyt on jotain sanottavaa, niin sitten sanon sen; mitäs sitä itseään peittelemään ja jeesustelemaan mielessään tai taustalla. Siinä mielessä haluan olla vuorovaikutuksessa välitön. :)


        Tanssimeditaatio olisi varmaan hauska kokemus - vaipuu vielä transsiin niin että vaahto valuu suusta, kuten tuolla jossain etelän maiden karnevaaleissa ihmiset... :P

        ...niin minulle karkean (atomisen) ja hienon (kvanttipantti tai sitten jotain muuta) olemuksemme ääripäät näyttäytyvät ikäänkuin kaksi kättä olisi ristitty yhteen. Jos se rukoiluote vähän höllenee, niin sitten jompikumpi olemuksen ääripää voi kenties kokea vapaammin itselleen ominaisia aistimuksia, ja jos takaisin yhteenpalatessa löytyy väylä välittää informaatiota ääripäästä toiseen, silloin karkeampi puoli voi saada jotain matskua hienommalle ominaiselta tasolta. (Kaippa se sielukin sitten saa jotain ruumiilta, ei täällä muuten huhkittaisi.)

        Sitten kun kädet lopullisesti irtoavat toisistaan, toinen menee mullan alle hajoamaan ja toinen (näennäisesti) katoaa jonnekin, liittyäkseen aikanaan toiseen käteen.

    • argumentio

      jotta Noita-Nainen ei leimaisi minua heti alkuun "skeptikoksi" kuten usein tekee selityksiensä jälkeen, ihmisten pyytäessä perusteluja, on kerrottava että minulla on lukuisia kokemuksia mm. Ayahuasca nimellä kutsuttavasta sakramentista.

      hyvä aihe ja sisältö, faktapohjaa, herra ":::", mutta minusta tuntuu ettei Noita-Naisella ole tarvittavaa kokemusta ja tietoa olla tietäjien "keulakuvana" tässä asiassa.

      esitit hyvää kvanttipohjaa, vaikka tuntui olevan myös joitakin teorioita, kuitenkin yrität nyt kiistää mystisyyden tieteellä ja teorialla

      viisaat asiat maailmassa ovat yksinkertaisia, suuria asioita on vaikea käsitellä viisaasti



      ":::" : 1) Sen pitäisi olla termodynaamisen ja psykologisen ajan piirissä, että voisimme ylipäätään havaita sen.

      2) Sen pitäisi olla mitattavissa olevaa energiaa.


      VASTAUS: kaikenlainen henkimaailman toiminta ja magia sijaitsee puhtaasti mielikuvituksessa ja korvien välissä, ja se ei koskaan manifestoidu tähän aikaan

      aivan, kuten itse sanoitte. mutta kuitenkin, tieteen on hyvin vaikea selittää luontoa, luonnon syntyä(kuten sinunkin)

      luonnosta periytyy aivot, tietoisuus, pystytkö kiistämään luonnon ihmeellisyyden? sillä vaikka ihmiselle on annettu logiikka, ei maailmankaikkeus välttämättä perustu logiikkaan.

      "hengellisiä kontakteja", joita olet parhaillaan kiistämässä on usein pidetty hyvin opettavaisina ja jopa johdattavina tiloina(osittain emotionaalisina, kyllä, kuten ajatuskin) (enkä puhu nyt skitsofreniasta) (psykooseista ehkä kylläkin) ja arkaluontoisimpien pohdintojeni mukaan, psykoosi ja kaaos on mielen perimmäinen olemus, korostaisin myös unen tarkoitusta ja merkitystä oppimiseen ja kykyihin, koska unet itseasiassa(jossa "tietoinen itsesi", egosi hälvenee) on jonkinlainen rajatila, näin. unet jossa omatuntosi herää, mystisyytesi laukkaa vailla ennakkoluuloja voi "sekoittuessaan" todellisuuteen aiheuttaa rajakokemuksia jotka voivat olla erittäin voimakkaita, mm. oman elämän näkemistä "elokuvana" taaksepäin, voimakas tunne fyysisestä kuolemasta yms.

      elämähän on myös 1/3 osaltaan unta, uni on hyvin psykologinen tila. se on suurempi osa elämääsi kuin tiede, jonka saavuttamattomuudella teologiassa suljet pois maailmankatsomuksesi:)

      (jos olet opiskellut psykologiaa, tiedät että puhun itselleni, tai ns. kolmannessa persoonassa)


      terveisin: dimetyylitryptamiini

      • argumentio

        kiistätkö omalla mielipiteelläsi korkeammat tietoisuudet kuin ihmiset? tai muut tietoisuudet?

      • ystävän neuvo
        argumentio kirjoitti:

        kiistätkö omalla mielipiteelläsi korkeammat tietoisuudet kuin ihmiset? tai muut tietoisuudet?

        Suositellaan pitkiä kävelyretkiä luonnon helmassa.

      • :::

        Tieteellä ja teorialla kyllä pystyy argumentoimaan mystisyyden lyttyyn, mutta se ei ollut tarkoitukseni aiemmin, eikä se ole tarkoitukseni nyt. En ole missään vaiheessa kiistänyt "magian" tai ylipäätään "yliluonnollisen" olemassaoloa.

        Olen kyseenalaistanut ihmisen osallistumisen niihin.

        "Kiistämään luonnon ihmeellisyyden"?

        En tietenkään pysty, en aio, enkä halua, eikä ole tarvetta. Mutta haluan jäsentää "luontoa" parhaan kykyni mukaan ja ymmärtää miten universumi rakentuu matkallani kohti sitä ultimaattista kysymystä: "miksi helvetissä piti väsätä tällainen häkkyrä?" Ja tässä kohtaan minä en voi hyväksyä selitykseksi mielen tuottamia harhoja, joita ei pysty havainnoimaan, mittamaan ja analysoimaan tarkasti. Tämä koko keskustelu vaatii mielestäni nousemista viitekehyksen ulkopuolelle tarkastelemaan asiaa tai ilmiötä niin objektiivisesti ja neutraalisti kuin ajassa elävälle oliolle on mahdollista.

        Logiikka? Tuota noin, kyllä se "logiikka" toimii ihan maailmankaikkeuttakin tarkastellessa. Olen myös vahvasti eri mieltä siitä, etteikö tiede pystyisi selittämään "luontoa".


        "Hengellisiä kontakteja"

        Nyt joudun toistamaan itseäni: minä en ole missään vaiheessa kyseenalaistanut niiden relevanssia yksilötasolla. Niistä saaduissa havainnoissa vaan sattuu olemaan niin suuri varianssi, että sellaista sanaa kuin "totuus", ei voida käyttää. Tästä johtuen niillä ei ole minulle merkitystä. Tarkastele kriittisesti interaktiota "henkien" kanssa. Mikä on se maailmoja syleilevä oivallus ja totuus, mikä tästä interaktiosta kumpuaa? Mitä todella relevanttia henget ovat meille kertoneet teoriatasolla, mikä olisi myöhemmin tullut todistetuksi aukottomasti tieteelliset reunaehdot täyttyen?

        Aivan. Ei mitään.

      • :::
        argumentio kirjoitti:

        kiistätkö omalla mielipiteelläsi korkeammat tietoisuudet kuin ihmiset? tai muut tietoisuudet?

        ja en.

      • ;;;
        ::: kirjoitti:

        Tieteellä ja teorialla kyllä pystyy argumentoimaan mystisyyden lyttyyn, mutta se ei ollut tarkoitukseni aiemmin, eikä se ole tarkoitukseni nyt. En ole missään vaiheessa kiistänyt "magian" tai ylipäätään "yliluonnollisen" olemassaoloa.

        Olen kyseenalaistanut ihmisen osallistumisen niihin.

        "Kiistämään luonnon ihmeellisyyden"?

        En tietenkään pysty, en aio, enkä halua, eikä ole tarvetta. Mutta haluan jäsentää "luontoa" parhaan kykyni mukaan ja ymmärtää miten universumi rakentuu matkallani kohti sitä ultimaattista kysymystä: "miksi helvetissä piti väsätä tällainen häkkyrä?" Ja tässä kohtaan minä en voi hyväksyä selitykseksi mielen tuottamia harhoja, joita ei pysty havainnoimaan, mittamaan ja analysoimaan tarkasti. Tämä koko keskustelu vaatii mielestäni nousemista viitekehyksen ulkopuolelle tarkastelemaan asiaa tai ilmiötä niin objektiivisesti ja neutraalisti kuin ajassa elävälle oliolle on mahdollista.

        Logiikka? Tuota noin, kyllä se "logiikka" toimii ihan maailmankaikkeuttakin tarkastellessa. Olen myös vahvasti eri mieltä siitä, etteikö tiede pystyisi selittämään "luontoa".


        "Hengellisiä kontakteja"

        Nyt joudun toistamaan itseäni: minä en ole missään vaiheessa kyseenalaistanut niiden relevanssia yksilötasolla. Niistä saaduissa havainnoissa vaan sattuu olemaan niin suuri varianssi, että sellaista sanaa kuin "totuus", ei voida käyttää. Tästä johtuen niillä ei ole minulle merkitystä. Tarkastele kriittisesti interaktiota "henkien" kanssa. Mikä on se maailmoja syleilevä oivallus ja totuus, mikä tästä interaktiosta kumpuaa? Mitä todella relevanttia henget ovat meille kertoneet teoriatasolla, mikä olisi myöhemmin tullut todistetuksi aukottomasti tieteelliset reunaehdot täyttyen?

        Aivan. Ei mitään.

        Joistakin ajatustukoksista luopumista helpottaa, kun luopuu aristotelisen kaksiarvologiikan ns. "kolmannen poissuljetun laista" ja sen taustaoletuksesta eli identiteetin laista A=A. Filosofinen koulukunta tai oikeammin metodi, jossa tällaista mielekkäimmin harrastetaan (buddhalaisten filosofioiden ohella) on fenomenologia l. ilmenevän ilmaisu. Jonka taustalla on johdonmukainen skeptisismi, joka pystyy järjissään eli suhteellisuudentajunsa säilyttäen epäilemään kaikkea, paitsi epäilyn ja muun vastaavan ilmenemisen ilmenemistä.

        Voidaan myös muistaa, että Möbiuksen nauhan perus-idea on mukana elementtina logiikoissa joissa ei ole globaalisti pätevia totuusarvoja.
        Kierrettäessa Mobius ympäri tosi muuttaa epätodeksi.


        Ilmiöt siis vain ilmenevät eikä niille tarvitse lainkaan olettaa mitään itsellistä olemassaoloa. Jotkut ilmiöt ilmenevät sen verran säännönmukaisesti, jopa tarkkailijan näkökulmasta riippumatta, että eräistä historiallisista erehdyksistä johtuen on alettu kinastelemaan sen ja tämän ja tuon ilmiön pysyvästä "olevuudesta", harhaluulossa että kun sanan sanoo, sillä on myös sanan sanojan kuvittelemassa "ulkomaailmassa" objektiivinen vastineensa. Joka on laumoissa eläville kädellisille manipulaattoreille ilmeisen tyypillistä omimisen kykyä ja tarvetta.

        "Havainnoimista, mittaamista ja analysointia tarkasti" eli kädellisen käsitteellistä projisointia. Joka viime kädessä kohtaa aina sen väistämättömän epätarkkuusperiaatteen, että dynaaminen järjestelmä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ei voi mitata itseään muuttamatta tilaansa. Samaan virtaan ei voi astua kahta kertaa, kuten Herakleitoksen kerrotaan sanoneen.

        Kun tähän asti riisuuntuu harhoistaan ja hyväksyy, että maailma tosiaan vain muuttuu, Eskoseni, niin mielekkäitä yleistyksiä eli kognitiivisia karttoja eli hermeneuttisia kehiä voidaan eri tarkoituksiin kokeilla, hyväksyä ja käyttää, mitään tapahtumisen ja ilmenemisen tulkintajärjestelmää lopulliseksi totuudeksi omimatta. Tällöin ongelmaksi jää lähinnä mielekkäiden tarkoitusten löytäminen sekä keinovalikoimien hankkiminen niiden palvelemiseksi. Itsetuntemuksen kehittämistä näyttävät kaikki viisaat kehuvan mielekkääksi tarkoitukseksi, ainakin alkajaisiksi, ja siinä riittää sarkaa myös ihan loppuun asti, sitä mukaa kun itsetuntemus laajenee yksilötasoilta kielten, lajien, biosfäärien ja universumien kokoluokkiin, hologrammimaisella analogiaperiaatteella.

        "Ollaan tulemisessa, ollaan tapahtumaa, kuunnellaan kukin korvamme hiljaisiksi", kuten runossa sanotaan.

      • Qadesha
        ;;; kirjoitti:

        Joistakin ajatustukoksista luopumista helpottaa, kun luopuu aristotelisen kaksiarvologiikan ns. "kolmannen poissuljetun laista" ja sen taustaoletuksesta eli identiteetin laista A=A. Filosofinen koulukunta tai oikeammin metodi, jossa tällaista mielekkäimmin harrastetaan (buddhalaisten filosofioiden ohella) on fenomenologia l. ilmenevän ilmaisu. Jonka taustalla on johdonmukainen skeptisismi, joka pystyy järjissään eli suhteellisuudentajunsa säilyttäen epäilemään kaikkea, paitsi epäilyn ja muun vastaavan ilmenemisen ilmenemistä.

        Voidaan myös muistaa, että Möbiuksen nauhan perus-idea on mukana elementtina logiikoissa joissa ei ole globaalisti pätevia totuusarvoja.
        Kierrettäessa Mobius ympäri tosi muuttaa epätodeksi.


        Ilmiöt siis vain ilmenevät eikä niille tarvitse lainkaan olettaa mitään itsellistä olemassaoloa. Jotkut ilmiöt ilmenevät sen verran säännönmukaisesti, jopa tarkkailijan näkökulmasta riippumatta, että eräistä historiallisista erehdyksistä johtuen on alettu kinastelemaan sen ja tämän ja tuon ilmiön pysyvästä "olevuudesta", harhaluulossa että kun sanan sanoo, sillä on myös sanan sanojan kuvittelemassa "ulkomaailmassa" objektiivinen vastineensa. Joka on laumoissa eläville kädellisille manipulaattoreille ilmeisen tyypillistä omimisen kykyä ja tarvetta.

        "Havainnoimista, mittaamista ja analysointia tarkasti" eli kädellisen käsitteellistä projisointia. Joka viime kädessä kohtaa aina sen väistämättömän epätarkkuusperiaatteen, että dynaaminen järjestelmä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ei voi mitata itseään muuttamatta tilaansa. Samaan virtaan ei voi astua kahta kertaa, kuten Herakleitoksen kerrotaan sanoneen.

        Kun tähän asti riisuuntuu harhoistaan ja hyväksyy, että maailma tosiaan vain muuttuu, Eskoseni, niin mielekkäitä yleistyksiä eli kognitiivisia karttoja eli hermeneuttisia kehiä voidaan eri tarkoituksiin kokeilla, hyväksyä ja käyttää, mitään tapahtumisen ja ilmenemisen tulkintajärjestelmää lopulliseksi totuudeksi omimatta. Tällöin ongelmaksi jää lähinnä mielekkäiden tarkoitusten löytäminen sekä keinovalikoimien hankkiminen niiden palvelemiseksi. Itsetuntemuksen kehittämistä näyttävät kaikki viisaat kehuvan mielekkääksi tarkoitukseksi, ainakin alkajaisiksi, ja siinä riittää sarkaa myös ihan loppuun asti, sitä mukaa kun itsetuntemus laajenee yksilötasoilta kielten, lajien, biosfäärien ja universumien kokoluokkiin, hologrammimaisella analogiaperiaatteella.

        "Ollaan tulemisessa, ollaan tapahtumaa, kuunnellaan kukin korvamme hiljaisiksi", kuten runossa sanotaan.

        >Jonka taustalla on johdonmukainen skeptisismi, joka pystyy järjissään eli suhteellisuudentajunsa säilyttäen epäilemään kaikkea, paitsi epäilyn ja muun vastaavan ilmenemisen ilmenemistä.

        Miksiköhän skepsismissä lopetetaan epäily tietyssä vaiheessa?

        Antaa mennä täydeltä laidalta vaan, epäillään jopa epäilemistä ja epäilijää itseään!

        - Antoisa ketju, mutten taida olla kykenevä näpertelemään näiden moninaisten sivistyssanojen kanssa sen paremmin kuin Noitiskaan... Kuitenkin hyvä muistaa: onko kieli todellisuutta? (Kuten esiin toitkin.)

      • kieli
        Qadesha kirjoitti:

        >Jonka taustalla on johdonmukainen skeptisismi, joka pystyy järjissään eli suhteellisuudentajunsa säilyttäen epäilemään kaikkea, paitsi epäilyn ja muun vastaavan ilmenemisen ilmenemistä.

        Miksiköhän skepsismissä lopetetaan epäily tietyssä vaiheessa?

        Antaa mennä täydeltä laidalta vaan, epäillään jopa epäilemistä ja epäilijää itseään!

        - Antoisa ketju, mutten taida olla kykenevä näpertelemään näiden moninaisten sivistyssanojen kanssa sen paremmin kuin Noitiskaan... Kuitenkin hyvä muistaa: onko kieli todellisuutta? (Kuten esiin toitkin.)

        EpäiliJÄ on jo ammoin suohon epäilty ja kokitoerkosum-kartesiolaisuus punnittu, punnittu ja köykäiseksi havaittu.

        Vaan kun edelleen tarkkaavaisesti epäillään, niin huomataan että kyllä sitä epäilyä sittenkin epäillessä tapahtuu, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Näin suonsilmästä noustaan ja saadaan ajattelu jo pohjalle tukevammalle, alati muuttuvalle.

        Käyttääkö muuten Qadesha kieltä vai kieli Qadeshaa? Kuinta tämä suhde tässä lukeutumisessa nyt ymmärtyy?

      • Sir Pale
        kieli kirjoitti:

        EpäiliJÄ on jo ammoin suohon epäilty ja kokitoerkosum-kartesiolaisuus punnittu, punnittu ja köykäiseksi havaittu.

        Vaan kun edelleen tarkkaavaisesti epäillään, niin huomataan että kyllä sitä epäilyä sittenkin epäillessä tapahtuu, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Näin suonsilmästä noustaan ja saadaan ajattelu jo pohjalle tukevammalle, alati muuttuvalle.

        Käyttääkö muuten Qadesha kieltä vai kieli Qadeshaa? Kuinta tämä suhde tässä lukeutumisessa nyt ymmärtyy?

        Loppu tekstisi oli melko pornahtavaa ja hyvä niin.

      • :::
        ;;; kirjoitti:

        Joistakin ajatustukoksista luopumista helpottaa, kun luopuu aristotelisen kaksiarvologiikan ns. "kolmannen poissuljetun laista" ja sen taustaoletuksesta eli identiteetin laista A=A. Filosofinen koulukunta tai oikeammin metodi, jossa tällaista mielekkäimmin harrastetaan (buddhalaisten filosofioiden ohella) on fenomenologia l. ilmenevän ilmaisu. Jonka taustalla on johdonmukainen skeptisismi, joka pystyy järjissään eli suhteellisuudentajunsa säilyttäen epäilemään kaikkea, paitsi epäilyn ja muun vastaavan ilmenemisen ilmenemistä.

        Voidaan myös muistaa, että Möbiuksen nauhan perus-idea on mukana elementtina logiikoissa joissa ei ole globaalisti pätevia totuusarvoja.
        Kierrettäessa Mobius ympäri tosi muuttaa epätodeksi.


        Ilmiöt siis vain ilmenevät eikä niille tarvitse lainkaan olettaa mitään itsellistä olemassaoloa. Jotkut ilmiöt ilmenevät sen verran säännönmukaisesti, jopa tarkkailijan näkökulmasta riippumatta, että eräistä historiallisista erehdyksistä johtuen on alettu kinastelemaan sen ja tämän ja tuon ilmiön pysyvästä "olevuudesta", harhaluulossa että kun sanan sanoo, sillä on myös sanan sanojan kuvittelemassa "ulkomaailmassa" objektiivinen vastineensa. Joka on laumoissa eläville kädellisille manipulaattoreille ilmeisen tyypillistä omimisen kykyä ja tarvetta.

        "Havainnoimista, mittaamista ja analysointia tarkasti" eli kädellisen käsitteellistä projisointia. Joka viime kädessä kohtaa aina sen väistämättömän epätarkkuusperiaatteen, että dynaaminen järjestelmä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ei voi mitata itseään muuttamatta tilaansa. Samaan virtaan ei voi astua kahta kertaa, kuten Herakleitoksen kerrotaan sanoneen.

        Kun tähän asti riisuuntuu harhoistaan ja hyväksyy, että maailma tosiaan vain muuttuu, Eskoseni, niin mielekkäitä yleistyksiä eli kognitiivisia karttoja eli hermeneuttisia kehiä voidaan eri tarkoituksiin kokeilla, hyväksyä ja käyttää, mitään tapahtumisen ja ilmenemisen tulkintajärjestelmää lopulliseksi totuudeksi omimatta. Tällöin ongelmaksi jää lähinnä mielekkäiden tarkoitusten löytäminen sekä keinovalikoimien hankkiminen niiden palvelemiseksi. Itsetuntemuksen kehittämistä näyttävät kaikki viisaat kehuvan mielekkääksi tarkoitukseksi, ainakin alkajaisiksi, ja siinä riittää sarkaa myös ihan loppuun asti, sitä mukaa kun itsetuntemus laajenee yksilötasoilta kielten, lajien, biosfäärien ja universumien kokoluokkiin, hologrammimaisella analogiaperiaatteella.

        "Ollaan tulemisessa, ollaan tapahtumaa, kuunnellaan kukin korvamme hiljaisiksi", kuten runossa sanotaan.

        Kaksiarvoisessa lauselogiikassa voi muodostaa väitteitä, joissa oliolla tai asialla on ominaisuus ja osittain ei ole, eli niin, että ominaisuudet voivat mennä päällekkäin. Predikaattilogiikka ja modaalilogiikka rakentuvat lauselogiikan päälle, vai kuinka? Todellisuudessa A B C on se logiikka, jota käytämme, unohtamatta konsistentisti todennäköisyyden käsitettä.

        Mitä tulee topologian elementtien soveltamiseen logiikoihin, joilla ei ole oletettavasti globaaleja totuusarvoja, niin toki niillä voidaan näppärästi torjua kaikki epämiellyttävä pois logiikan piiristä. Möbiuksen nauhaa käsitellessä täytyy myös muistaa anekdootti: ”topologi on matemaatikko, joka ei erota kahvikuppia munkkirinkilästä.”

        ”Itsetuntemus” taitaa täyttää määritelmän ”Jotkut ilmiöt ilmenevät sen verran säännönmukaisesti, jopa tarkkailijan näkökulmasta riippumatta, että eräistä historiallisista erehdyksistä johtuen on alettu kinastelemaan sen ja tämän ja tuon ilmiön pysyvästä "olevuudesta", harhaluulossa että kun sanan sanoo, sillä on myös sanan sanojan kuvittelemassa "ulkomaailmassa" objektiivinen vastineensa. Joka on laumoissa eläville kädellisille manipulaattoreille ilmeisen tyypillistä omimisen kykyä ja tarvetta” tunnusmerkit. ”Itsetuntemuksessa” synnytetään ihanne ja idea, jonka toteuttaminenkin on täysin subjektiivista, ja josta löydämme itsepetoksen kautta sen fantastisen tosiasian, että maailma on juuri sitä mitä tahdomme sen olevan, ja että tietoisuus luo todellisuutta, jonka merkityksen jokainen voi kohdallaan arpoa juuri niin kuin parhaaksi näkee.

        Kuulostaa mukavan narsistiselta, kokeillaan!

      • Saag Paneer
        ::: kirjoitti:

        Kaksiarvoisessa lauselogiikassa voi muodostaa väitteitä, joissa oliolla tai asialla on ominaisuus ja osittain ei ole, eli niin, että ominaisuudet voivat mennä päällekkäin. Predikaattilogiikka ja modaalilogiikka rakentuvat lauselogiikan päälle, vai kuinka? Todellisuudessa A B C on se logiikka, jota käytämme, unohtamatta konsistentisti todennäköisyyden käsitettä.

        Mitä tulee topologian elementtien soveltamiseen logiikoihin, joilla ei ole oletettavasti globaaleja totuusarvoja, niin toki niillä voidaan näppärästi torjua kaikki epämiellyttävä pois logiikan piiristä. Möbiuksen nauhaa käsitellessä täytyy myös muistaa anekdootti: ”topologi on matemaatikko, joka ei erota kahvikuppia munkkirinkilästä.”

        ”Itsetuntemus” taitaa täyttää määritelmän ”Jotkut ilmiöt ilmenevät sen verran säännönmukaisesti, jopa tarkkailijan näkökulmasta riippumatta, että eräistä historiallisista erehdyksistä johtuen on alettu kinastelemaan sen ja tämän ja tuon ilmiön pysyvästä "olevuudesta", harhaluulossa että kun sanan sanoo, sillä on myös sanan sanojan kuvittelemassa "ulkomaailmassa" objektiivinen vastineensa. Joka on laumoissa eläville kädellisille manipulaattoreille ilmeisen tyypillistä omimisen kykyä ja tarvetta” tunnusmerkit. ”Itsetuntemuksessa” synnytetään ihanne ja idea, jonka toteuttaminenkin on täysin subjektiivista, ja josta löydämme itsepetoksen kautta sen fantastisen tosiasian, että maailma on juuri sitä mitä tahdomme sen olevan, ja että tietoisuus luo todellisuutta, jonka merkityksen jokainen voi kohdallaan arpoa juuri niin kuin parhaaksi näkee.

        Kuulostaa mukavan narsistiselta, kokeillaan!

        Älä jaksa jauhaa tuollaista paskaa. Kirjoita mieluummin vaikka päiväkirjaa ja jos henkinen onanointi edelleen kiinnostaa, niin perusta blogi.

      • :::
        Saag Paneer kirjoitti:

        Älä jaksa jauhaa tuollaista paskaa. Kirjoita mieluummin vaikka päiväkirjaa ja jos henkinen onanointi edelleen kiinnostaa, niin perusta blogi.

        vaihtoehtoja, Saag, jos vastaväittäjät vetelevät keskusteluun "ihmiselämän mittaisia kvanttihyppyjä", ja jokaiseen argumenttiin käy vasta-argumentiksi "Möbiuksen nauha".

        Viikonloppuja sinullekin.

      • Saag Paneer
        ::: kirjoitti:

        vaihtoehtoja, Saag, jos vastaväittäjät vetelevät keskusteluun "ihmiselämän mittaisia kvanttihyppyjä", ja jokaiseen argumenttiin käy vasta-argumentiksi "Möbiuksen nauha".

        Viikonloppuja sinullekin.

        Menee ja tekee sen kvanttihypyn sen sijaan, että vain puhuu siitä.

      • :::
        Saag Paneer kirjoitti:

        Menee ja tekee sen kvanttihypyn sen sijaan, että vain puhuu siitä.

        nyt paha mieli jostain, vain mikä aiheutti tämän primitiivireaktion?

      • Saag Paneer
        ::: kirjoitti:

        nyt paha mieli jostain, vain mikä aiheutti tämän primitiivireaktion?

        >>mikä aiheutti tämän primitiivireaktion?

      • Qadesha
        kieli kirjoitti:

        EpäiliJÄ on jo ammoin suohon epäilty ja kokitoerkosum-kartesiolaisuus punnittu, punnittu ja köykäiseksi havaittu.

        Vaan kun edelleen tarkkaavaisesti epäillään, niin huomataan että kyllä sitä epäilyä sittenkin epäillessä tapahtuu, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Näin suonsilmästä noustaan ja saadaan ajattelu jo pohjalle tukevammalle, alati muuttuvalle.

        Käyttääkö muuten Qadesha kieltä vai kieli Qadeshaa? Kuinta tämä suhde tässä lukeutumisessa nyt ymmärtyy?

        ...että kysymys on mallia "muna vai kana", eli mahdoton vastata. Minusta on hauska ajatella että minä käytän kieltä, mutta minä en tietenkään olisi minä tänä minänä jos kieli ei muokkaisi minua minukseni.

        Mutta teemmekö härkäsestä kärpäsen jos latistamme aloittajan (:::) ajatukset pelkäksi kielipeliksi? Toki kielellistyttäminen on siitä iisi valinta että sillä tavoin koko pohdinnalta putoaa pohja ja tyhjästä ei tarvitse käydä nyhjäisemään.

      • :::
        Saag Paneer kirjoitti:

        >>mikä aiheutti tämän primitiivireaktion?

        Minä aloitin tämän keskustelun ymmärtääkseni tietyn spesifisen asian lainalaisuuksia, ja saadakseni uusia näkökulmia asiaan, joka on minua askarruttanut. Säästän nyt sinun aikaasi toteamalla, että minulla ei varmaan ole edellytyksiä minkään ymmärtämiseen.

        Olin siinä uskossa, että ehkä magia-palstan tiimoilta löytyy yksilöitä, joita kiinnostaa maailmassa jokin muu kuin kalja, formulat ja porno, ja ehkä joku osaisi jäsentää ja artikuloida jollain tapaa ymmärrettävässä muodossa miten "magia" oletettavasti toimii ja miksi havainnoissa, joita siihen liittyy on niin valtavan suuri varianssi.

      • hyppiäinen
        Saag Paneer kirjoitti:

        Menee ja tekee sen kvanttihypyn sen sijaan, että vain puhuu siitä.

        Mukavaa että pistäydyt. Tsekkaa suomi24-meilisi, tilaamasi käsis olisi tarjolla.

      • Saag Paneer
        ::: kirjoitti:

        Minä aloitin tämän keskustelun ymmärtääkseni tietyn spesifisen asian lainalaisuuksia, ja saadakseni uusia näkökulmia asiaan, joka on minua askarruttanut. Säästän nyt sinun aikaasi toteamalla, että minulla ei varmaan ole edellytyksiä minkään ymmärtämiseen.

        Olin siinä uskossa, että ehkä magia-palstan tiimoilta löytyy yksilöitä, joita kiinnostaa maailmassa jokin muu kuin kalja, formulat ja porno, ja ehkä joku osaisi jäsentää ja artikuloida jollain tapaa ymmärrettävässä muodossa miten "magia" oletettavasti toimii ja miksi havainnoissa, joita siihen liittyy on niin valtavan suuri varianssi.

        >>Minä aloitin tämän keskustelun ymmärtääkseni tietyn spesifisen asian lainalaisuuksia>Säästän nyt sinun aikaasi toteamalla, että minulla ei varmaan ole edellytyksiä minkään ymmärtämiseen.>Olin siinä uskossa, että ehkä magia-palstan tiimoilta löytyy yksilöitä, joita kiinnostaa maailmassa jokin muu kuin kalja, formulat ja porno>ehkä joku osaisi jäsentää ja artikuloida jollain tapaa ymmärrettävässä muodossa miten "magia" oletettavasti toimii ja miksi havainnoissa, joita siihen liittyy on niin valtavan suuri varianssi.

      • Haje
        Saag Paneer kirjoitti:

        >>Minä aloitin tämän keskustelun ymmärtääkseni tietyn spesifisen asian lainalaisuuksia>Säästän nyt sinun aikaasi toteamalla, että minulla ei varmaan ole edellytyksiä minkään ymmärtämiseen.>Olin siinä uskossa, että ehkä magia-palstan tiimoilta löytyy yksilöitä, joita kiinnostaa maailmassa jokin muu kuin kalja, formulat ja porno>ehkä joku osaisi jäsentää ja artikuloida jollain tapaa ymmärrettävässä muodossa miten "magia" oletettavasti toimii ja miksi havainnoissa, joita siihen liittyy on niin valtavan suuri varianssi.

        >>>Kuten taiteessakin, sangen abstrakti ilmiö ei tule olevaksi ja ymmärrettäväksi teoretisoimalla idea vieläkin abstraktimmalle tasolle, vaan päinvastoin konkretisoimalla se kokemukselliseksi.

      • Qad.
        Saag Paneer kirjoitti:

        >>Minä aloitin tämän keskustelun ymmärtääkseni tietyn spesifisen asian lainalaisuuksia>Säästän nyt sinun aikaasi toteamalla, että minulla ei varmaan ole edellytyksiä minkään ymmärtämiseen.>Olin siinä uskossa, että ehkä magia-palstan tiimoilta löytyy yksilöitä, joita kiinnostaa maailmassa jokin muu kuin kalja, formulat ja porno>ehkä joku osaisi jäsentää ja artikuloida jollain tapaa ymmärrettävässä muodossa miten "magia" oletettavasti toimii ja miksi havainnoissa, joita siihen liittyy on niin valtavan suuri varianssi.

        >Kuten taiteessakin, sangen abstrakti ilmiö ei tule olevaksi ja ymmärrettäväksi teoretisoimalla idea vieläkin abstraktimmalle tasolle, vaan päinvastoin konkretisoimalla se kokemukselliseksi.

        Juuri tämä on jossain sieluni pohjukoilla myllertänyt kun olen tätäkin ketjua sieltä täältä tsekkaillut. Mutta kun ei vaan saanut puserrettua ajatusta kunnolla kokoon.

    • Noita--Nainen

      Ehkä asiat ovat vain korvien välissä.

    • sata

      lasissa mutta onhan se tietoa tuokin kun oikein oivaltaa

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kokoomus haluaa leikata vielä lisää sosiaaliturvasta

      Kokoomuksen Sanni-Granhn Laasonen pyytänyt KELA:aa selvittämään mistä leikataan vähäosaisilta vielä lisää sosiaaliturvas
      Maailman menoa
      237
      1568

    2. Oletko pitkävihainen ja onko sinulla " huono muisti muisti "?

      Mitä asioita et unohda tai anna anteeksi ? Mitä asioita voit " unohtaa" tai unohtaa? Vastaa koskien kaivattuasi tai yle
      Ikävä
      23
      1354

    3. Mitä tapahtuu

      Syksyllä?
      Ikävä
      96
      1306

    4. Ikävöin sua

      Sä vaan pyörit mun mielessä, en saa sua unohdettua. Tilanteesta tekee vaikean sen kun molemmat ollaan varattuja ja tilan
      Ikävä
      6
      1197

    5. Neljä kuukautta vankeutta, kenelle?

      Kuka tuomittiin ehdottomaan neljän kuukauden vankeustuomioon ja korvauksiin?
      Suomussalmi
      9
      978

    6. Huomenet naiselle

      Harmittaa ettei ehkä nähdä enää koskaan. Näillä mennään sitten.
      Ikävä
      14
      952

    7. Minä täällä vaan

      Ukko jota oot joutunu joskus sietämään työnpuolesta. Toivottelen kauniita unia💛
      Ikävä
      86
      940

    8. Jos haluat jatkaa tutustumista

      Pyydä mut suoraan kunnon treffeille. En lähde mihinkään epämääräiseen viestittelyyn enää.
      Ikävä
      66
      915

    9. Olet huippunainen

      Ja onneksi tiedät sen itsekin.
      Ikävä
      32
      890

    10. T, miten mun pitäis toimia

      Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest
      Ikävä
      43
      881
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt