Naisille syntyy keskimäärin 2,7 lasta - Suomessa 1,7
VIRALLISESTI kokonaishedelmällisyysluku, englanniksi total fertility rate, on laskennallinen elävänä syntyneiden määrä, jonka tuhat naista synnyttää koko hedelmällisyyskautenaan. Tällöin edellytetään, ettei kukaan naisista kuole ennen tämän kauden päättymistä ja että kyseisen vuoden ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut ovat voimassa koko hedelmällisyyskauden.
Hieman yleistäen, ja jakamalla tuhannella, kokonaishedelmällisyysluku voidaan määritellä naisille syntyvien lasten keskimääräksi. Kansainvälisissä vertailuissa luku esitetäänkin useimmiten näin. Vuonna 2001 se oli 2,7.
Kokonaishedelmällisyysluku taustoittaa hyvin väestönmuutoksia, etenkin syntyvyyttä ja yleensäkin luonnollista väestönlisäystä, jonka vuotuiset vaihtelut muuten voivat tilastomielessä olla suuriakin, ja heijastuu voimakkaasti ikärakenteeseen.
Kokonaishedelmällisyysluku korreloi selkeästi väestön elintasoon. Mitä köyhempi maa sitä suurempi lapsiluku. Kaikki tilaston kärkipäähän sijoittuvat maat, joista neljän (Niger, Somalia, Etiopia, Jemen) keskimääräinen lapsiluku ylittää seitsemän, löytyvät bkt-tilastojen häntäpäästä.
Suurimman lapsiluvun maista 21 ylittää kuuden lapsen rajan. Näistä 16 sijaitsee Afrikassa, neljä Aasiassa ja yksi Oseaniassa (Marshallinsaaret). Pääosa Afrikan runsaslapsisista maista sijaitsee Saharan eteläpuolisella vyöhykkeellä, Aasiassa vastaavat maat ovat Lähi-idän muslimivaltioita.
Kokonaishedelmällisyysluku maittain vuonna 2001
Maa Lapsia/nainen
1. Niger 7,1
Somalia 7,1
3. Etiopia 7,0
Jemen 7,0
5. Uganda 6,9
6. Kongon dem. tasavalta 6,8
Mali 6,8
8. Marshallinsaaret 6,6
Tšad 6,6
10. Angola 6,5
11. Burkina Faso 6,4
Liberia 6,4
Gazan kaista 6,4
14. Saudi-Arabia 6,3
15. Benin 6,2
Burundi 6,2
Mauritania 6,2
Mayotte 6,2
19. Oman 6,0
São Tomé ja Príncipe 6,0
Sierra Leone 6,0
..
175. Suomi 1,7
..
205. Andorra 1,3
Hongkong 1,3
Kreikka 1,3
Macao 1,3
San Marino 1,3
Slovakia 1,3
Slovenia 1,3
Ukraina 1,3
Unkari 1,3
Valko-Venäjä 1,3
Venäjä 1,3
216. Espanja 1,2
Italia 1,2
Latvia 1,2
Singapore 1,2
Tšekki 1,2
Viro 1,2
222. Bulgaria 1,1
Koko maailma 2,7
Huom. Tilaston rankingissa ovat mukana kaikki ne maat, joiden kokonaishedelmällisyysluku on tiedossa. Täydellisenä tilasto löytyy Maailma numeroina -palvelun taulukosta 07. Väestö ja väestönmuutokset.
Alhaisimmat kokonaishedelmällisyysluvut löytyvät yleensäkin korkean elintason maista. Riippuvuus ei kuitenkaan ole aivan yhtä selkeä kuin tilaston kärkipäässä. Pienimmät lapsiluvut ovat kyllä Euroopassa ja Kaukoidän kaupunkivaltioissa, mutta ihan tilaston hännillä esiintyy lähinnä entisiä sosialistimaita, Bulgaria etunenässä, ja hajonneen Neuvostoliiton osia, jotka eivät keiku aivan bkt-lukujen kärjessä. Suurista länsimaista tilaston häntäpäästä löytyvät Espanja ja Italia.
Suomi sijoittuu kokonaishedelmällisyystilastossa 1,7 lapsella selvästi keskitason alapuolelle sijaluvulle 175 yhdessä muun muassa Britannian ja Tanskan kanssa. Muista Pohjoismaista Islanti (2,0 lasta) löytyy sijalta 144, Norja (1,8 lasta) sijalta 158 ja Ruotsi (1,5 lasta) sijalta 191.
Edellä esitetyt tiedot ovat vuodelta 2001, ja ne perustuvat U.S. Census Bureaun arvioihin.
Kokonaishedelmällisyysluku on pysynyt Suomessa kolme viime vuosikymmentä jokseenkin samana, 1,6-1,8:n tasolla. Tätä aiemmin se laski tasaisesti sodan jälkeiseltä 3,4 lapsen tasolta 1950-luvun lopun 2,8:sta 1960-luvun lopun 2,1:een.
Lähde: Maailma numeroina. http://tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina.html
VIRALLISESTI kokonaishedelmällisyysluku, englanniksi total fertility rate, on laskennallinen elävänä syntyneiden määrä, jonka tuhat naista synnyttää koko hedelmällisyyskautenaan. Tällöin edellytetään, ettei kukaan naisista kuole ennen tämän kauden päättymistä ja että kyseisen vuoden ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut ovat voimassa koko hedelmällisyyskauden.
Hieman yleistäen, ja jakamalla tuhannella, kokonaishedelmällisyysluku voidaan määritellä naisille syntyvien lasten keskimääräksi. Kansainvälisissä vertailuissa luku esitetäänkin useimmiten näin. Vuonna 2001 se oli 2,7.
Kokonaishedelmällisyysluku taustoittaa hyvin väestönmuutoksia, etenkin syntyvyyttä ja yleensäkin luonnollista väestönlisäystä, jonka vuotuiset vaihtelut muuten voivat tilastomielessä olla suuriakin, ja heijastuu voimakkaasti ikärakenteeseen.
Kokonaishedelmällisyysluku korreloi selkeästi väestön elintasoon. Mitä köyhempi maa sitä suurempi lapsiluku. Kaikki tilaston kärkipäähän sijoittuvat maat, joista neljän (Niger, Somalia, Etiopia, Jemen) keskimääräinen lapsiluku ylittää seitsemän, löytyvät bkt-tilastojen häntäpäästä.
Suurimman lapsiluvun maista 21 ylittää kuuden lapsen rajan. Näistä 16 sijaitsee Afrikassa, neljä Aasiassa ja yksi Oseaniassa (Marshallinsaaret). Pääosa Afrikan runsaslapsisista maista sijaitsee Saharan eteläpuolisella vyöhykkeellä, Aasiassa vastaavat maat ovat Lähi-idän muslimivaltioita.
Kokonaishedelmällisyysluku maittain vuonna 2001
Maa Lapsia/nainen
1. Niger 7,1
Somalia 7,1
3. Etiopia 7,0
Jemen 7,0
5. Uganda 6,9
6. Kongon dem. tasavalta 6,8
Mali 6,8
8. Marshallinsaaret 6,6
Tšad 6,6
10. Angola 6,5
11. Burkina Faso 6,4
Liberia 6,4
Gazan kaista 6,4
14. Saudi-Arabia 6,3
15. Benin 6,2
Burundi 6,2
Mauritania 6,2
Mayotte 6,2
19. Oman 6,0
São Tomé ja Príncipe 6,0
Sierra Leone 6,0
..
175. Suomi 1,7
..
205. Andorra 1,3
Hongkong 1,3
Kreikka 1,3
Macao 1,3
San Marino 1,3
Slovakia 1,3
Slovenia 1,3
Ukraina 1,3
Unkari 1,3
Valko-Venäjä 1,3
Venäjä 1,3
216. Espanja 1,2
Italia 1,2
Latvia 1,2
Singapore 1,2
Tšekki 1,2
Viro 1,2
222. Bulgaria 1,1
Koko maailma 2,7
Huom. Tilaston rankingissa ovat mukana kaikki ne maat, joiden kokonaishedelmällisyysluku on tiedossa. Täydellisenä tilasto löytyy Maailma numeroina -palvelun taulukosta 07. Väestö ja väestönmuutokset.
Alhaisimmat kokonaishedelmällisyysluvut löytyvät yleensäkin korkean elintason maista. Riippuvuus ei kuitenkaan ole aivan yhtä selkeä kuin tilaston kärkipäässä. Pienimmät lapsiluvut ovat kyllä Euroopassa ja Kaukoidän kaupunkivaltioissa, mutta ihan tilaston hännillä esiintyy lähinnä entisiä sosialistimaita, Bulgaria etunenässä, ja hajonneen Neuvostoliiton osia, jotka eivät keiku aivan bkt-lukujen kärjessä. Suurista länsimaista tilaston häntäpäästä löytyvät Espanja ja Italia.
Suomi sijoittuu kokonaishedelmällisyystilastossa 1,7 lapsella selvästi keskitason alapuolelle sijaluvulle 175 yhdessä muun muassa Britannian ja Tanskan kanssa. Muista Pohjoismaista Islanti (2,0 lasta) löytyy sijalta 144, Norja (1,8 lasta) sijalta 158 ja Ruotsi (1,5 lasta) sijalta 191.
Edellä esitetyt tiedot ovat vuodelta 2001, ja ne perustuvat U.S. Census Bureaun arvioihin.
Kokonaishedelmällisyysluku on pysynyt Suomessa kolme viime vuosikymmentä jokseenkin samana, 1,6-1,8:n tasolla. Tätä aiemmin se laski tasaisesti sodan jälkeiseltä 3,4 lapsen tasolta 1950-luvun lopun 2,8:sta 1960-luvun lopun 2,1:een.
Lähde: Maailma numeroina. http://tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina.html
Vastaukset 1
Vanhimmat
40 kuoli, surullinen juttu, mutta - toisaalta - mitäpä se meille kuuluu.