tässäpä vähän faktaa kun lässytätte liikenteen vaarallisuudesta.
http://www.ktl.fi/portal/suomi/ajankohtaista/?id=1187
lainaus ko. sivulta: "Kansallinen uhritutkimus ei sisällä tietoja tapaturmakuolemista, mutta Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisterin mukaan myös tapaturmakuolleisuudesta valtaosan muodostavat työajan ulkopuolella tai MUUALLA KUIN LIIKENTEESSÄ sattuneet tapaturmat, ja niiden määrä on ollut kasvussa kuluneen 20 vuoden aikana. Tapaturmissa kuolee vuosittain yli 3 000 ihmistä, joista 85 % menehtyy koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa."
Joten ilman että alan kiilto silmässä saarnata vapaa-ajan säännösten kiristämisestä, tai kotiolojen valvonnan tiukentamisesta voi vain jälleen kerran todeta, että liikenteen valvonnan lähtökohdat ovat PUHTAASTI PIILOVEROTUKSELLISIA vailla minkäänlaista perspektiiviä siihen mikä on liikenteessä sattuvien tapaturmien ja liikenteestä saatavan yksilötason tai kansantaloudellisen hyödyn suhde. Lähinnä vaikuttaa siltä että liikenne (autot) ovat edelleen Suomen kansalaisille ja päättäjille niin suuri 'egon?' osa, että menneiltä vuosikymmeniltä autoiluun iskostuneet tunnelataukset estävät edelleen kaikenlaisen järkiperäisen suhtautumisen liikenteen kehittämiseen SUJUVAKSI ja TOIMIVAKSI (turvallista se jo on)...
http://www.ktl.fi/portal/suomi/ajankohtaista/?id=1187
lainaus ko. sivulta: "Kansallinen uhritutkimus ei sisällä tietoja tapaturmakuolemista, mutta Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisterin mukaan myös tapaturmakuolleisuudesta valtaosan muodostavat työajan ulkopuolella tai MUUALLA KUIN LIIKENTEESSÄ sattuneet tapaturmat, ja niiden määrä on ollut kasvussa kuluneen 20 vuoden aikana. Tapaturmissa kuolee vuosittain yli 3 000 ihmistä, joista 85 % menehtyy koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa."
Joten ilman että alan kiilto silmässä saarnata vapaa-ajan säännösten kiristämisestä, tai kotiolojen valvonnan tiukentamisesta voi vain jälleen kerran todeta, että liikenteen valvonnan lähtökohdat ovat PUHTAASTI PIILOVEROTUKSELLISIA vailla minkäänlaista perspektiiviä siihen mikä on liikenteessä sattuvien tapaturmien ja liikenteestä saatavan yksilötason tai kansantaloudellisen hyödyn suhde. Lähinnä vaikuttaa siltä että liikenne (autot) ovat edelleen Suomen kansalaisille ja päättäjille niin suuri 'egon?' osa, että menneiltä vuosikymmeniltä autoiluun iskostuneet tunnelataukset estävät edelleen kaikenlaisen järkiperäisen suhtautumisen liikenteen kehittämiseen SUJUVAKSI ja TOIMIVAKSI (turvallista se jo on)...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tarkoitatko että kotioloissa on vaarallisempaa kuin liikenteessä, esim. henkilöautossa? Vai haluatko että vapaa-ajan harrastuksiakin pitäisi valvoa tarkemmin?
Oletetaan karkeasti, että henkilö viettää viikon aikana 8 tuntia autossaan, 40 tuntia työpaikalla istuen, 49 tuntia nukkuen ja 72 tuntia vapaa-ajan kohelluksissa. 72h/8h=9
Henkilöllä olisi siten 9 kertaa enemmän aikaa joutua tapaturmaan harrastuksissaan, kuin autollaan ajaen. Siten kuolemien lukumäärässä on suuri ero.
Autolla kohellettaessa kärsivä osapuoli on usein syytön. Kuolema voi vituttaa pitkään ja raskaasti. Mahtaako "liikenneurheilijoilla" olla pokkaa selittää esim. tuoreelle leskelle, että vaikka miehesi ei tulekaan enää kotiin, tilastojen valossa ei tapahtunut mitään erikoista, vaan yhtä hyvin miehesi olisi voinut pudota kuoppaan seuraavana päivänä.
Liikenteen piiloverotuksellisten maksujen itselle hankkimiselle on olemassa vaihtoehto. Mutta jos automaattinen valvonta jatkuvasti lisääntyy ja puuttumisraja virheeseen tiukentuu, tulevaisuudessa erittäin harva autoilija pääsee elämästään läpi ilman sakkoja. Toki olisi tasapuolista, jos monia muita ihmisen tekemiä virheitä kohdeltaisiin samoin.