Kepun Sirkka-Liisa Anttila ei säästellyt kiitoksiaan Paavo Lipposelle osoittamassaan kiitospuheessaan vaan hehkutti tämän olevan niitä harvoja suomalaisia, ”joiden voi varauksetta sanoa olevan eurooppalainen valtiomies”.
Samaa todetaan Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa, jossa Lipposta luonnehditaan edelleen: ”Hän ei aina ole kulkenut valtavirran mukana tai taistellut valtavirtaa vastaan, vaan hän on ollut panoksellaan kääntämässä virran suuntaa”.
Niin todellakin on; se tunnustetaan maailmalla, josta jo on saatu Lipposta koskevia ylistäviä arviointeja. Sen tunnustavat puoluerajojen yli meilläkin ne, jotka asioita ymmärtävät. Sellaisia on jopa keskustassakin, joskaan niitä ei ole eksynyt tälle saitille. Täällä kaksi kansainvälisesti arvostetuinta suomalaista Paavo Lipponen ja Martti Ahtisaari ovat myös kaksi vihatuinta suomalaista. Se kertoo surullista totuutta saittikepulaisten ymmärryksen kapeudesta.
Sirkka-Liisa Anttila on pitkään läheltä seurannut Pavo Lipposen toimintaa ja tajunnut sen merkityksen ja nyt hän sitten puki sen myös sanoiksi mm. näin:
”Toimintanne kahdesti pääministerinä ja kuluva kausi eduskunnan puheenjohtajana on antanut Teille ainekset kiistämättömään varmuuteen mielipiteissänne. Aina eivät näkemyksenne ole herättäneet yksituumaista hyväksyntää, mutta vastaanväittäjät ovat totisesti saaneet nähdä vaivaa perutellakseen eriävät mielipiteensä. Muistamme kaikki tapauksia, jolloin itse viesti on hukkunut värikkääkseen ilmaisuun. Olette osoittanut, että politiikan ei tarvitse olla harmaata!”
Sisältyikö tuohon viimeiseen lauseeseen näpäytys Matti Vanhasta kohtaan? Ainakin se olisi aiheellinen.
Miettikääpä tätä, kepulaiset! Itse lähden tässä ensiksi aamulenkille ja sitten odottavat päivän monet askareet, joten toistaiseksi en ehdi osallistua debattiinne enempää. Hyvää päivän jatkoa!
Samaa todetaan Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa, jossa Lipposta luonnehditaan edelleen: ”Hän ei aina ole kulkenut valtavirran mukana tai taistellut valtavirtaa vastaan, vaan hän on ollut panoksellaan kääntämässä virran suuntaa”.
Niin todellakin on; se tunnustetaan maailmalla, josta jo on saatu Lipposta koskevia ylistäviä arviointeja. Sen tunnustavat puoluerajojen yli meilläkin ne, jotka asioita ymmärtävät. Sellaisia on jopa keskustassakin, joskaan niitä ei ole eksynyt tälle saitille. Täällä kaksi kansainvälisesti arvostetuinta suomalaista Paavo Lipponen ja Martti Ahtisaari ovat myös kaksi vihatuinta suomalaista. Se kertoo surullista totuutta saittikepulaisten ymmärryksen kapeudesta.
Sirkka-Liisa Anttila on pitkään läheltä seurannut Pavo Lipposen toimintaa ja tajunnut sen merkityksen ja nyt hän sitten puki sen myös sanoiksi mm. näin:
”Toimintanne kahdesti pääministerinä ja kuluva kausi eduskunnan puheenjohtajana on antanut Teille ainekset kiistämättömään varmuuteen mielipiteissänne. Aina eivät näkemyksenne ole herättäneet yksituumaista hyväksyntää, mutta vastaanväittäjät ovat totisesti saaneet nähdä vaivaa perutellakseen eriävät mielipiteensä. Muistamme kaikki tapauksia, jolloin itse viesti on hukkunut värikkääkseen ilmaisuun. Olette osoittanut, että politiikan ei tarvitse olla harmaata!”
Sisältyikö tuohon viimeiseen lauseeseen näpäytys Matti Vanhasta kohtaan? Ainakin se olisi aiheellinen.
Miettikääpä tätä, kepulaiset! Itse lähden tässä ensiksi aamulenkille ja sitten odottavat päivän monet askareet, joten toistaiseksi en ehdi osallistua debattiinne enempää. Hyvää päivän jatkoa!
Vastaukset 49
Vanhimmat
Aina näkemyksenne ei herättäneet yksituumaisuutta. Toden totta Paavo oli öykkärien änkyrä. Hyvä kun älysi lähteä. Siinä Anneli auttoi Lipposta. Kiitos Anneli.
Kokonaisuutena Lipponen oli surkea esitys. Jos Lipponen olisi saanut jatkaa tyylillään, kiitos Keskustan, joka laittoin Lipposen aina aisoihin, olisi Lipponen tyyliltään ja tavoiltaan muistuttanut aikaisempaa puheenjohtajaa O.W.Kuusista.
kiristellyt ikeniäsi (tekarit lasissa) ja miettinyt maailman kurjuutta ja Kepun suuruutta.
Etkö kuuluisa paskalaulujen tekijä tuon kummoisempaa avausta keksinyt? Olen syvästi pettynyt sinuun.
…ja lähes kahdeksan tunnin yöunet otin, vaikka minulle riittää kyllä vähempikin; esim thaimaan matkani aikana kolmeen viikkoon en nukkunut monenakaan yönä kuutta tuntia kauemmin. Päivän ohjelma alkoi aina aikaisin aamulla ja jatkui myöhään iltaan ja sen jälkeen vielä luin ennen nukkumaan menoani, kuten lähes aina. Mutta en ihan aina; en eilenkään, kun jo väsytti.
Minä en todellakaan kiristele hampaitani enkä menetä yöuniani tuollaisilla pikkuasioilla, jotka näkyvät olevan sinulle suurinta elämässäsi. Olet näköjään lukenut tämän kirjoitukseni, mutta et tainnut ymmärtää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000024534444
Tuossa toisaalla näyt pullistelevan suurilla omaisuuksillasi. Mihin sinä niitä käytät? Vai onko sama dilemma kuin kepun vaalivoitonkin kanssa – ettei tiedä, mitä sillä pitäisi tehdä. Minulla ei ole suuria omaisuuksia, mutta jonkin verran kuitenkin. Viime aikoina ne ovat pienentyneet, kun kurssit ovat tulleet alas.
Mutta aina minulle kuitenkin sen verran jää, että voin mm. kolme-neljä pitempää kaukomatkaa vuosittain tehdä. Viimeksi kuluneen vuoden aikana kiersin Intiaa, Venäjää, Ranskaa ja Thaimaata, ja seuraavaksi olen lähdössä Kiinan kiertomatkalle. Sinä ilmeisesti käyt joskus Oulussa.
Kauniita laulujani kun näköjään kaipaat, niin tässäpä yksi; lienee ainoa laulu maailmassa, johon sinäkin olet päässyt!
LAULUNI AIHEET (sävel: Toivo Kärki, sanat: Reino Helismaa, mukailu: Jorma K.Korhonen)
”Mä mistä laulun aiheet saan”, niin joku tiedustaa,
kun kuljen laulun tietä huoletonta.
On helppo käydä vastaamaan: kun seuraa maailmaa,
ja elänyt on vuotta kyllin monta.
Laulun löytää ja ilmi sen tuoda voi,
jos sen etsijän laulajaks Luoja loi.
Ei lopu aiheet milloinkaan, jos esille ne saa.
Niin paljon on aihetta lauluun!
Ain` aiheet parhaat lauluilleni kepu tarjoaa,
ja joka päivä uusia se antaa!
Ja hauskaa riittää, vaikka joskus tahtoo surettaa,
kun miettii, mitä satoa se kantaa:
Joku varmaan taas uskoo sen lupauksiin
vaikkei keltään lie jäänytkään unohduksiin,
ett` entisetkin kaikki rikkonut se on!
Niistä paljon ois aihetta lauluun.
Ois aihe prätkä Saarelan, ja vielä hauskemmin
vois laulaa Matin nettiseikkailuilla.
Maurin tupee antaa voisi aiheen hyvänkin.
mutt tuollaiset saa olla aiheet muilla.
On aihe tuimassa taistossa hallituksen
vaikka kaikesta on se yksimielinen.
Ja oppositionkin lepsun suohon laulaa saa.
Niin paljon on aihetta lauluun
On aihe kannastansa aina varma Oivakin,
vaikk takki aina kääntyy tuulen mukaan.
Ja aiheitahan tarjoo täällä Keriskin,
vaikka niitä pyytäisi ei kukaan.
Lyhyt matka on kepusta kokkareihin,
Lyhyempi kai kuitenkin vasureihin
On laulun aihe tuossakin, kun miettii tarkemmin.
Niin paljon on aihetta lauluun.
Kai meidät linkki-Timo lienee tyystin jättänyt,
ja Emeriitustakin harvoin kuullaan.
Mut eipä tuosta saitti ole paljon kärsinyt,
kun kepu pystyy enempään kuin luullaan.
Huomioitsija, suolijuna, sonnimes!
Keskustalleko noista tuli uusi ies?
Lie summa kepulaisen laadun täällä vakio.
Siitä paljon ois aihetta lauluun!
Myös muut kuin kepulaiset aiheitansa tarjoilee,
sen huomaa katsannolla avaralla.
Ois laulun aihe Jabakin. Ja entäs ”äm-äm-pee”,
ain` viisaudellaan muita suuremmalla!
Kapistakin täällä varmasti laulaa vois,
jos sen laatijaks, laulajaks jostakin ois.
Ja Ukista sais laulun varmaan kaikkein kauneimman!
Niin paljon on aihetta lauluun.
...juuri eilen ehdin myydä omistuksessani olleen 21,5 neliön yksiön osoitteessa Helsinginkatu 13 D 111. Viime viikon keskiviikkona annoin siitä tehtävän välittäjälle, tämä laittoi perjantaina ilmoituksen nettiin osoitteeseen etuovi.com, ja lauantaina ja sunnuntaina olivat näytöt, joilla kävi kai parikymmentä katsojaa, joista kaksi teki tarjouksen, joista toisen eilen hyväksyin.
Pyysin asunnosta 82 000 euroa, ja sain tasan 80 000. Ostin tuon asunnon 1996, ja koko ajan minulla on ollut siinä vuokralainen. Maksoin asunnosta 216 000 mk. ja nyt tuo saamani hinta on mummon markkoina yli 475 000. Siitä tosin menee yli 10 000 myyntivoiton veroa, mutta ihan kivasti jää käteenkin. Annan sen lahjana poikapuolelleni, joka on vaihtamassa asuntoaan nykyisestä vajaan 100 neliön kerrostaloasunnosta n. 150 neliön rivitaloasuntoon täällä Pakilassa, ihan keskuspuiston laidassa, ja joutuvat maksamaan siitä ihan vähän vaille 400 000 euroa. He saavat entisestään vain puolet siitä, joten velkaa pitää tehdä melkoisesti.
Vaikka menetän nyt vuokratuloja, se ei paljon merkitse. Autan tuota lapsiperhettä, kun siihen on tilaisuus. Tosin he joutuvat maksamaan lahjaveroa 16 % lahjoituksestani, joka katsotaan ennakkoperinnöksi sitten kun minusta aika jättää. Omat kaksi poikaani hyväksyvät järjestelyn. He ovat samanlaisia perijöitäni kuin poikapuolenikin, eli kaikki kolme perivät sekä minut että edesmenneen vaimoni, joka siis ei ollut poikieni äiti. Tällainen järjestely tehtiin testamentillamme, ja se on jo hyväksytty perukirjassa, jonka maistraatti on hyväksynyt.
Harmi siis, että ehdin sen pikkuasunnon myydä noin halvalla. Sinulla kun on rahaa niin ettet paskalle taivu, niin olisit varmaan maksanut siitä ainakin 100 000 euroa saadaksesi kaupunkiasunnon tänne Stadiin. Ihan niillä samoilla kulmilla Kalliossa kun kaduilla iltaisin liikkuu venäläisiä lemmenkauppiaita, niin kun sinulla olisi paikka, jonne voisit niitä viedä, niin saisit elämääsi muutakin iloa kuin vain sen kepun!
kaksi pilkkua. tarkkuutta hommiin.
Lipponen nosti Suomen kokoaan paljon suuremmaksi eurooppalaisten silmissä. Hän vei meitä kohti EU:n ytimiä, joissa olisimme nyt, jos Lipponen olisi saanut jatkaa vielä neljä vuotta. Olisimme myös Natossa. Nauttisimme suurta kansainvälistä arvostusta, joka olisi tuonut meille paljon monenlaisia etuja.
Nyt pieni veljeskansamme Viro on ottanut paikkamme Euroopan eturivissä. Ajatelkaa, miten ihailtavan rohkeasti vasta 15 vuotta sitten Neuvostoliiton ikeestä irti päässyt pieni maa ja kansa on kulkenut ja kulkee määrätietoisesti eteenpäin!
Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves sanoo ennen tänne tapahtuvaa valtiovierailuaan, että "pieni valtio voi vain pyrkiä tiiviimmin EU:n ja Naton ytimeen".
Hänellä on vankka käsitys siitä, että pienellä maalla ei ole yksinään vaikutusvaltaa maailman asioihin, eikä se pysty huolehtimaan edes omasta edustaan. Se ei juuri pysty vaikuttamaan edes suhteisiinsa suuren naapurinsa Venäjän kanssa. Ilves kertoo, että Venäjän painostus Viroa kohtaan oli paljon suurempaa silloin, kun Viro ei vielä ollut Naton jäsen.
Niin naapurissa - entäs meillä? Olimme jo hyvällä tiellä Lipposen johdolla, mutta tämä hallitus eksyi tieltä ja hukkasi edeltäjänsä saavutukset ja nyt räpiköimme ynnä muiden alimmassa sarjassa. Ja tulemme maksamaan siitä kallista hintaa. Ja kepulaiset vain taputtavat sille likaisia käsiään!
Sallikaa nauraa Lipposen työlle.
Vanhanen hukannut Lipposen työn tulokset, siinä koko totuus, avaaja viittasi Anttilan näpäytyksestä Vanhaselle, myöskin se on Faktaa. Kyllä keskustan kansanedustajat kaikki tietävät Vanhasen avuttomuuden politiikan kaikilla sektoreilla. Jos on vähänkään seurannut tuon Muna Matin tekemisiä niin niistä tekemisistä tai paremminkin tekemättä jättämisistä näkyy selvästi Matti joka kottaraispönttöä käsissään epävarmasti pyörittelee, reijän paikkaa hakien.
Kun Heinäluoma tuli Hallitukseen alkoi asiat edetä, Matti olikin Joo joo miehenä kumileimasimena, ja näennäisjohtajana sen varsin hyvin muut hallituksen jäsenet ovat tajunneet.
TV_tentissä Heinäluoma ehdottikin Matille Paikan vaihtoa, toivottavasti tämä vaihto tulee toteutumaan.
sen kertoo.
että keskustalaiset ministerit ovat onnistuneet paremmin!
Katso kannatuslukuja niin huomaat, että keskusta on nousussa ja SDP kovassa laskussa.
Asia on surullinen, mutta sellainenkin on sanottava joskus suoraan. Teet sen niin hyvin, etten olisi osannut sanoa itsekään paremmin, tuskin edes noin hyvin. Kiitoksia!
Ainut asia, jonka Lipponen lupasi Suomen kansalle.
... käänteisiin poislähtevälle kollegalle sonnustettu Anttilan lausuntohan kertoo, että kiistelty on kovasti jopa niin, että itse asia on jäänyt sivuun. Myös huomautus siitä, ettei politiikan tarvitse olla harmaata on myös näpäys möykkäävälle öykkäri Lipposelle.
Tunnustukset maailmalta ovat myös paremminkin irvokkaita kohteliaisuuksia. Tosiasiassa Lipponen ei kelvannut mihinkään unionin korkeaan tehtävään, vaikka hän kävi vaalitaisteluaan koko pääministerikauden ajan matelemalla suurten EU-maiden johtajien edessä Suomen edun unohtaneen. Mutta kukaan eurooppalainen johtaja ei ollut esimerkiksi häntä tukemassa komission puheenjohtajaksi, Hän ei päässyt edes äänestykseen.
... että jotkut ottavat nämä muodollisuudet ihan tosissaan ja kuvittelevat että hautajaispuheissa kerrotaan totuus voinajasta.
Jos on oikein kova tarve uskoa johonkin, silloin riittää sekin että joku sanoo "hyvää päivää". Sekin tulkitaan ylistyksen osoitukseksi sille jota halutaan palvoa.
...tämän, jonka sanon avauksessani:
>> Täällä kaksi kansainvälisesti arvostetuinta suomalaista Paavo Lipponen ja Martti Ahtisaari ovat myös kaksi vihatuinta suomalaista. Se kertoo surullista totuutta saittikepulaisten ymmärryksen kapeudesta.
Oletkos kysynyt Bushilta vieläkö hän arvostaa Lipposta? Jos arvostaa, sitä pahempi Lipposelle.
Ja kuka Ahtisaarta arvostaa? Indonesian entinen metsätalousministeri?
Taidat muuten olla aika vanha. Tai sitten olet muuten vain hapantunut.
... huippumafiooseja.
...se oli kolmen k-kirjaimen mafia, Kekkosen, kepun ja kommunistien, jonka päämafiosolla Kekkosella oli kuitenkin aina ylempi mafioso siellä vielä suuremmassa mafiakeskusksessa Neuvostoliitossa.
Sinä vain vahvistat sitä, mitä tuossa edellä sanon. Sellainen ei todellakaan ole sinulle kunniaksi. Johtuisiko maailmankuvasi kapeus vain kepulaisuuden kahleista, vai vieläkö siellä yhä vaikuttaisi pitkäaikaiset oppivuotyesi siellä, mistä Kekkonenkin ohjeensa sai?
…tulin pistäytymään ennen kuin lähden päivän toimiin. Huomaan, että saittikepulaisia näkyy harmittavan suuresti, että heidän puolueensa yläportaissa on joku viisaampikin, joka ymmärtää myös Lipposen tekemisten arvon ja on kyllin rehellinen sen sanoakseen. Tarkoitan Sirkka-Liisa Anttilaa, mutta varmaan samanlaisia saamme kuulla myös eräiltä muilta kepupoliitikoilta ja kepulaisten lehtien päätoimittajilta.
Mietin tuolla hyvää hiekoitettua lenkkipolkuani sauvakävellessäni, että on tämä Stadi ihana paikka! Aurinko paistoi jo heti aamusta, ja linnut metsässä kiljuivat jo riemusta päästä taas jatkamaan sukuaan! Sepelkyyhkyjäkin näkyi jo olevan Hakuninmaan peltoaukeilla, joiden sivuitse polkuni kulki. Ja vaikka polkuni kulki metsässä ja peltoaukeiden sivuilla, sieltä on vain hieman yli 10 km Stadin keskustaan, Rautatientorille!
Aamun lehti kertoi, että pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) asukasluku ylittää tänään miljoonan asukkaan rajan. Mutta vain kymmenkunta vastaantulijaa oli tuolla n. 4 km:n lenkilläni!
Ja kepulaisia niistä tuskin yhtäkään, sillä lukumääräisesti niitä täällä on vain hieman enemmän kuin Oulun seudulla! Ja nekin osaavat olla livenä hiljaa ja huomaamattomia, joten eipä heistä mitään haittaa ole. Mikä ihanuus!
Millaista täällä olisikaan, jos kepulaisemme olisivat samanlaisia kuin tällä saitilla! Olisi se kamalaa. Ja jos edes joka kymmenes tuosta 5 %:sta olisi sellainen kuin on se yksi kepulaisena itseään mainostava täällä! Se olisi sietämätöntä. Mutta eipä kai hänkään uskalla olla sellainen muualla kuin tällä saitilla.
Kihiskääpä nyt sitten kiukussanne! Hei vain taas!
änkyrä ja vihamielinen yhteiskuntaa kohtaan. Kyllä Lipposoppi on sinussa kiitettävän ihanasti tehnyt tehtävänsä. Olet kuin oppi-isäsi kaikessa vastavirtaan menossa. Heh heh.
Hymynkare suupielessä minä noita kirjoittelen!
Enkä suinkaan ole aina menossa vastavirtaan, joskaan en koskaan kepulaisen tavoin tahdottomana jättäydy virran vietäväksikään. Ehkäpä minuakin voisi luonnehtia - tosin paljon vaatimattomammissa puitteissa - samoin kuin luonnehditaan Paavo Lipposta Hesarin pääkirjoituksessa:
”Hän ei aina ole kulkenut valtavirran mukana tai taistellut valtavirtaa vastaan, vaan hän on ollut panoksellaan kääntämässä virran suuntaa”.
Kun jäin vuoden 1980 lopussa eläkkeelle puolustusvoimista niin läksiäistilaisuudessani Pääesikunnan keskuspaviljongissa silloinen Pääesikunnan komento-osaston päällikkö eversti Pentti Karvonen minulle puhuessaan totesi mm. näin: "Hyvin harvalla toimiupseerilla on ollut koskaan mahdollisuus jättää itsestään ja työstään jälki, joka näkyy puolustusvoimissamme laajalti ja vielä kauan hänen lähtönsä jälkeenkin. Sinä olet saanut sellaisen tilaisuuden, ja omilla avuillasi olet sen hankkinut".
Luultavasti Karvonen ei tarkoittanut, että muut joutuvat kauan siivoilemaan laajalle levinneitä sotkujani.
... kirjoitta, että eläkkeelle jääjälle on tapana puhua kauniisti. Niin tehtiin Lipposelle ja näköjään sinullekin.
…puhua kauniisti lähtevälle. mutta ei siinä sentään sovi muunnettua totuutta puhua. Ei Lipposen kohdalla enempää kuin minunkaan kohdallani. En tiedä, mitä sinulle on puhuttu, mutta tuskin niin pystyyn haukuttu, kuin täällä niin sinut kuin minutkin.
Kun tuossa muutama päivä sitten puhuit väheksyvästi kapiaisista, niin en voi olla laittamatta tähän muistelmistani pätkää, jossa teen yhteenvetoa sotilasurastani:
-----------------------------------------
Minulle myönnettiin ero puolustusvoimien palveluksesta 1.11.1980 alkaen. Pääesikunnan keskuspaviljongissa pidettiin läksiäistilaisuus. Minulle puhuttiin kauniita sanoja. Pääesikunnan komento-osaston päällikkö eversti Karvonen sanoi puheessaan mm näin: ”harvalla toimiupseerilla on ollut tilaisuus jättää urastaan puolustusvoimiin jälki, mikä näkyy laajalti ja tulee näkymään kauan hänen lähtönsä jälkeen; sinä olet sen voinut tehdä”. Toivottavasti hän ei tarkoittanut sellaista, että olisin jättänyt jälkeeni sotkuja, joita muut joutuvat kauan paikkailemaan!
Yhteenvetoa sotilasurastani tehdäkseni totean aluksi, että urakehitykseni kannalta katsoen sain sen, mikä saatavissa oli: ylenin korkeimpaan toimiupseeriarvoon, kapteeniksi, neljän ensimmäisiksi samanaikaisesti ylennetyn joukossa 1.3.1979. Muut kolme olivat Raimo Toveri Pääesikunnasta, Esko Raami Ilmavoimien esikunnasta ja Rainer Vanne Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnasta, kaikki luutnanttikurssitovereitani.
Urakehitykseeni vaikutti osaltaan se, että pääsin käymään kaikki minulle mahdolliset sotakoulut, joissa menestykseni oli aina kiitettävä. Sain koulutuksen sotilasjohtajaksi ja kouluttajaksi ja myös huollon ja hallinnon tehtäviin. Olin aina valmis siirtymään uusiin tehtäviin ja jopa uuteen joukko-osastoon, ja niinpä kuudessa eri joukko-osastossa tai sotilaslaitoksessa ehdin palvella kahdessatoista eri tehtävässä. Jo nuorena ylikersanttina toimin suuren varuskunnan muonittajana, ensimmäisten toimiupseerien joukossa kohosin toimistopäällikön asemaan, olin puolustusvoimien ensimmäinen päätoiminen henkilöstöhallinnon opettaja ja tietääkseni ensimmäinen myös mestarikurssin johtajana toiminut, ja lopuksi vastuullani olivat puolustusvoimien koko toimiupseerikunnan, n. 5200 ihmisen, virkauran suunnitteluun liittyvät tehtävät.
Voin kai siis sanoa menestyneeni sotilaana. Joskus kuulee sanottavan, että sotilaan tarvitsee olla vain kovaääninen ja kovaluontoinen öykkäri, simputtajatyyppi. Ei se niin ole; tuollaiset tyypit päinvastoin pyritään karsimaan pois jo sotakoulujen pääsykokeissa, mutta ei siinä aina onnistuta. Sotaväessäkin eri tasoilla ja eri tehtävissä tarvitaan erilaisia ominaisuuksia ja valmiuksia, mutta hyvä fyysinen kunto, tasapainoinen, huumorintajuinen luonne, nopea ajattelu- ja toimintakyky ja kyky tulla toimeen ihmisten kanssa ei ole haitaksi missään tehtävässä. Hyvään sotilasjohtajaan pätevät paljolti samat kriteerit kuin hyvään siviilijohtajaankin.
Palvelin puolustusvoimissa monissa erilaisissa, mielenkiintoisissa tehtävissä. Kiitollisena muistelen niin puolustusvoimia kuin monia esimiehiänikin, jotka tekivät sen minulle mahdolliseksi. En usko, että edellytyksilläni olisin siviilimaailmasta saanut parempia työpaikkoja.
Saamani koulutus ja kokemus olivat ”käyttökelpoista valuuttaa” myös siviilimarkkinoilla ja mahdollisti hyvän siviilityöpaikan saannin. Tuosta koulutuksestani ja kokemuksestani on todella myös ollut hyötyä siviilityössäni. Sain myös yhteiskunnallista kokemusta - sitä eniten järjestötoimintaani liittyen - ja elämänikäisiä ystäviä. Sain tehdä kolme pitkää YK-matkaa, joissa tapahtunut palvelus oli kehittävää ja mielenkiintoista ja yhteensä yli kolmen vuoden elämä noissa vieraissa ympäristöissä avarsi maailmankuvaani ja tarjosi monenlaisia mieleenjääneitä kokemuksia.
Unohdat mainita että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä on suuri apu etenemisessä nimenomaan käskyvaltaisissa organisaatioissa. Ja ettei ko. ominaisuudesta ole haittaa muistelmiakaan kirjoitettaessa.
…pyritään karsimaan jo sotakoulujen pääsykokeiden psykologisissa testeissä, kuten edellä totean. Ja jatkan:
>> Sotaväessäkin eri tasoilla ja eri tehtävissä tarvitaan erilaisia ominaisuuksia ja valmiuksia, mutta hyvä fyysinen kunto, tasapainoinen, huumorintajuinen luonne, nopea ajattelu- ja toimintakyky ja kyky tulla toimeen ihmisten kanssa ei ole haitaksi missään tehtävässä. Hyvään sotilasjohtajaan pätevät paljolti samat kriteerit kuin hyvään siviilijohtajaankin.> Urakehitykseeni vaikutti osaltaan se, että pääsin käymään kaikki minulle mahdolliset sotakoulut, joissa menestykseni oli aina kiitettävä. Sain koulutuksen sotilasjohtajaksi ja kouluttajaksi ja myös huollon ja hallinnon tehtäviin. Olin aina valmis siirtymään uusiin tehtäviin ja jopa uuteen joukko-osastoon, ja niinpä kuudessa eri joukko-osastossa tai sotilaslaitoksessa ehdin palvella kahdessatoista eri tehtävässä. Jo nuorena ylikersanttina toimin suuren varuskunnan muonittajana, ensimmäisten toimiupseerien joukossa kohosin toimistopäällikön asemaan, olin puolustusvoimien ensimmäinen päätoiminen henkilöstöhallinnon opettaja ja tietääkseni ensimmäinen myös mestarikurssin johtajana toiminut, ja lopuksi vastuullani olivat puolustusvoimien koko toimiupseerikunnan, n. 5200 ihmisen, virkauran suunnitteluun liittyvät tehtävät.
kuitenkaan päivänvaloa.
En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka tarvitsevat itselleen palvontakohteen. Erityisesti älyltään vajaamittaiset tällaista toimintaa harrastavat. Korhosen Lipposen palvonta on jo aikaa sitten ylittänyt tavallisen fanittamisen rajat.
Uraansa lopettaneita on tapana kiitellä, jo hyvät tavat sitä vaativat. Lipposen lopettaessa kiitos tulee varmasti sydämestä, vihdoin päästään eroon rehellistä politiikantekoa pitkään sabotoineesta öykkäristä. Hyviä tapoja politiikasta löytyy lähes kaikilta muilta paitsi Lipposelta, muistamme vieläkin ne Kekkosen perintöä kunnioittaneet juhlat, joiden avauspuheenvuorossa Lipponen kuseksi haudalle avaajan kanssa ristiin.
Seuraava eduskunta on vääjäämättä parempi kuin edellinen. Yksi mies voi muuttaa maailman. Tässä tapauksessa Lipponen teki poliittisen uransa parhaan päätöksen päättämällä lopettaa uransa.
Missähän sitä enemmän palvontakulttia on kuin kepulaisten joukossa? Ei taatusti missään, ainakaan täällä.
Kekkosen palvonta saa todellakin sairaita mittoja. Luepa Oivan ja monen muun mielipiteitä! No, Kekkosessa oli sentään aineksia palvonnallekin, niin hyvässä kuin pahassa, mutta lähes samanlaista hehkutusta on saanut teiltä osakseen jo Matti Vanhanenkin, ja se perusteettomuudessaan on todella huvittavaa. Ja yhä jatkuva Annelin palvonta on hänen historiansa tuntien jo sairasta, perverssiä.
Lipposen arvostajana olen hyvässä joukossa, johon kuuluu eurooppalaisia valtiomiehiä Chiracista, Blairista ja Brodista alkaen, ja nyt myös merkittäviä kepulaisia meillä, kuten Sirkka-Liisa Anttila. Lipposen arvostajien joukko on jo suuri, ja tulee yhä kasvamaan, ja hänen muistelmansa tulevat olemaan aikanaan vuoden myydyin teos.
Auktoriteettiuskovaisten ja totalitarismiin taipuvaisten mielten tarvitsema henkilönpalvonta, jollaisesta tässä Korhosenkin tapauksessa ihan esimerkillisesti on kyse, tarvitsee aina etäisyyttä palvonnan kohteeseen. Jumalanpalvonta ei ole mahdollista, jos jumala laskeutuu alas taivaasta , muuttaa naapuriovelle asumaan ja paljastaa koko öykkärimäisyytensä silmästä silmään.
Voit vaikka lyödä vetoa ettei tämä Korhonen tunne henkilökohtaisesti ihailunsa kohdetta. Hän lukee Hesarista juttuja ja luo omat todellisuukuvitelmansa niiden perusteella.
Ja ovat tietysti käsipäivätuttuja palvomansa Vanhasenkanssa. (-:
Koivistokin ratsasti presindenttiytensä alkuvaiheessa pitkään Kekkosen jalanjäljissä. Kun hän lähti omille rahan reunustamille poluilleen, karisma karisi tehokkaasti.
Kekkonen valittiin poikkeuslailla pressaksi.
Kyllä Kekkosella oli nostetta ja palvontaa yli puoluerajojen. Nyt muutamat sossut tökkii vihanvimmassa, mutta kyllä aika parantaa haavat.
Kekkonen oli suuri valtiomies. Lipponen oli noviisi ja siksi jäi. Onneksi Suomelle.
Kekkonen oli häikäilemätön vallankäyttäjä poliittisissa piireissä, mutta kaikki mitä hän teki oli kokonaisuuden kannalta kansan parhaaksi. Häntä vihasivat erityisesti vuorineuvokset, jotka hän pelotteli idänkortillaan ja pakotti hyväksymään bismarckilaisen sosiaalipolitiikkansa. Näin Suomesta tehtiin hyvinvointivaltio Kekkosen aikana.
Koivisto ratkasti aluksi Kekkosen karismalla, aivan uransa alkuvaiheessa yritti jäljitelläkin Kekkosta mm. idänsuhteiden hoidossa (aloitteelisuus), mutta pikkusieluisena taloususkovaisena hän masi liikkeelle rahataloudellisen ekspansion, johon valtakunta sitten aivan totaalisesti romahti.
Lipposesta ei kannattaisi edes puhua. Hän on umpimielinen tyhmänylpeä möllikkä, jonka suurin saavutus on kansasta loittoneminen niin että hän saattoi mitään kansan tuntoja tajuamatta mennä Bushin tykö ja möläyttää: "Suomen kansa tukee politiikkaanne." Ja samaan aikaan mielipidemittaukset osoittivat että kahdeksan kymmenestä suomalaisesta vastusti Bushin hyökkäysaikeita Irakiin.
En ollut kovin väärässä äsken arvioidessani Korhosen suhtautumista Lipposeen.
"Lipposen arvostajana olen hyvässä joukossa, johon kuuluu eurooppalaisia valtiomiehiä Chiracista, Blairista ja Brodista alkaen..."
Korhonen ei varmaankaan tarkoittanut tuota vitsiksi! Se kertoo karua kieltään todellisuudentajun hämärtymisestä, johon ovat sortuneet niin itse Lipponen kuin hänen perässään konttaavat.
...olen siitä paljon kirjoittanutkin. Jos luet esim. tutkielmani Urho Kekkosesta, niin tiedät sinäkin, miksi ja millaisen kuvion kautta Kekkonen oli lähes kaikkien puolueiden (ei ihan kaikkien) ehdokkaana; se ei ole kunniaksi Suomelle ja noille puolueille se on suureksi häpeäksi, ja kepua lukuunottamatta ne jo ymmärtävätkin sitä hävetä.
Niin, poikkeuslaillakin valittiin Kekkonen kerran, eli 1974. Poikkeuslaki on siis laista poikkeamista. Tiedätkö, millä muulla nimellä sellaista kutsutaan? Sitä kutsutaan rikollisuudeksi.
...kun minä kerron arvostavani Lipposta, se on henkilökulttia, ja saan kuulla, miten mitättömiä ovat ihmiset, jotka sellaiseen syyllistyvät, mutta jos kepulainen arvostaa Kekkosta, se on jotakin ylevää! Lipponen ei kuitenkaan päässyt asemiinsa eikä pysynyt niissä rikollisluonteisen ulkovallan tuella, eikä häntä valittu tehtäväänsä poikkeuslailla eli poikkeamalla laista, jota toisella nimellä kutsutaan rikollisuudeksi.
Olisikohan sinulle paikallaan eräs Omar Khaijamin nelisäe:
Oi ulkokultainen, vain pieni pyyntö täytä:
Jo säästä neuvojas, älä suotta suuta käytä!
Minä kyllä suoraan kuljen, sinä katsot kieroon vain.
Siis hoida silmiäs, ettei ne väärin näytä!
Töppöseen.
LIpponen on jääräpäisin änkyrä mitä maa päällään kantaa. En ole mokomasta pitänyt ikänä. Muuttaisi Bushin luo.
tytössä on ruutia. Aivan kuin Keskustalainen.
Tuskinpa Anttila Vanhasta sen enenpää napautti, puhe oli kohtelias kiitos komean uransa aktiivipoliitikkona päättävälle valtiomiehelle.
Lipponen on tällähaavaa viimeinen valtiomiestason poliitikkomme, Niinistö ehkä saattaisi sellaiseksi nousta jos palaa merkittäviin asemiin. Halonen, vaikka on jo yli seitsämän vuotta presidenttinä ollut ei nouse valtiomiesluokkaan, ei edes yhden kauden istuneen edeltäjänsä tasalle. Vanhasesta täytyy sanoa samaa, kyläpoliitikosta ei valtiomiestä saa vaikka uunissa paistaisi rosamundan kera.
Lipposella oli visioita ja rohkeutta toteuttaa näkemyksensä. Hän oli johtaja eurooppalaisella tasolla, ei sivusta seuraaja osana harmaata massaa. Esimerkiksi naapurimaamme Ruotsin demarijohtaja jäi useimmiten maailman turuilla Lipposen varjoon, Vanhanen vain pakenee taustalle.
Kaikesta huolimatta Vanhanen sopii seuraavaksi pääministeriksemme ainakin pahinta kilpailijaansa Heinäluomaa paremmin, sillä viimeistään käynnissä oleva vaalitaisto on osoittanut mikä Eero on miehiään, valitettavasti. Muita arvosteleva ala-arvoinen mainoskampanja jota SAK:n öykkäröintimainos täydensi osoittaa konkreettisesti ettei järjestöjyrästä kuoriudu poliittista johtajaa vaikka olisi kuinka demari. Siis tyytykäämme toiseen harmaaseen vaalikauteen
Paskakirjoituksia kylläkin.
... Lipposen eurroppalaisella tasolla olevista näkemyksistä ja hänen saavuttamistaan tuloksista.
Person oli suuri eurooppalainen sosilidemokraatti. Hän oli myös niitä, jotka havaitsivat Lipposen tyhjyyden ajoissa.
Heh heh. Kulki ulkomailla.
Lipponen kulki ulkomailla. Siellä pitää kulkea, jos aikoo Suomen etua kansainvälisessä kilpailussa puolustaa. Lipposella oli siihen eväitä.
Vanhanen ei kulje ulkomailla. Mitä se siellä kielitaidottomana ja maailmasta mitään ymmärtämättömänä molliskona tekisi. Mutta eipä sitten Suomikaan sieltä mitään saa.
Monet tavallisetkin ihmiset kulkevat ulkomailla, kun haluavat avartaa maailmankuvaansa. Niin teen minä ja niin olen huomannut tekevän tämän jonon avaajankin.
mutta huti tuli.
Niin luettele niitä suuria töitä mitä Lipponen teki.
Lippo kulki presidentti Bushin portailla ylöspäin, eikä siitä hyvää seurannut. Myöhemmin Lippo oli kulkeutunut Kreikassa pidetyn EU-huippukokouksen lehdistöpöytään, jossa sanoi että Suomi on muuttanut linjaansa eikä enää kuulu koalitioon.
Siinä välissä Lippo kulkusi kotomaassakin. Kävi haukkumassa Bellonat terroristeiksi, esitti julkisen anteeksipyyntönsä, haistatti sitten vitut Tuomiojalle omassa eduskuntaryhmässä sekä eväsi lehdistön pääsyn kaselemaan kuinka hän mössöttää pullaa eduskunnan pöydässä.
Leivättömän pöydän ääreen hän ei koskaan joutunut, koska kaikki ovat hänelle niin kilttejä.
kannattaa reissata jos ei ole tuliaisina muuta kuin höpöpuheita? Parempi pysyä vain kotosalla niin ei turhaan veronmaksajien rahat hupene.
Taitaakin olla enemmän hyötyä noista euroedustajista, tosin eipä hekään kaikki mitään aikaan saa. Hassi lienee ainoa joka suunsa saa auki niinkuin pitääkin.
(Sandra myrrystuulella.)
Siitä syystä tyhmimmät kepulaiset eivät kunnioita Lipposta. Sirkka-Liisa Anttila näpäytti aivan oikein tyhmiä kepulaisia! Valitettavaa on SDP:n kannalta, että tälläinen älykkö siirtyy taka-alalle! Kepulla ei ole yhtään miestä eikä naista, joita voidaan kutsua VALTIOMIEHEKSI! Kieroja luihuja sitäkin enemmän!
Ihanaa, että keskustalaisetkin ovat vihdoin ymmärtäneet Lipposen olevan kaikkien aikojen suurin valtiomies. Minä ymmärsin sen jo kauan sitten, silloin kun vielä haaveilin akateemisesta urasta. Tein Lipposesta silloin väitöskirjan tiivistelmän. Esitän sen seuraavassa:
Perusteesini on: Lipponen on välttämättä suurin, kaunein ja aina oikeassa, koska me olemme käänteisen todistukseni mukaan kaikki Lipposen tulevia aatetovereita ja maailmankaikkeus, jossa elämme, on itse asiassa Lipposen luoma.
Referoin väitteitäni seuraavassa:
1. Demareiden lapsista kasvaa luonnollisesti demareita. Tästä voidaan päätellä, että myös Lipposen vanhemmat ovat demareita. Voimme siis laskea Lipposen demariesi-isien määrän sarjan 2, 4, 8, 16, jne. mukaan.
Jotkut ovat arvelleet Jeesuksen olleen lipposlainen demari, todistan väitteen oikeaksi seuraavassa:
Ajatellaan sukupolvien väliseksi ajaksi 40 vuotta (yläkanttiin ehkä), silloin tuhanteen vuoteen mahtuu 25 sukupolvea ja 2000 vuoteen (Jeesuksen syntymään ) 50. Jokaisella on kaksi vanhempaa eli Lipposen esi-isien määräksi vuonna 1000 tulee 2 potenssiin 25 eli 33 554 432 eli reilut 30 miljoonaa. Vuonna 0 esi-isiä on 2 potenssiin 50 eli 1 125 899 906 842 624 eli reilut 100 000 miljardia. Koska luku on suurempi kuin aiemmissa tutkimuksissa arvioitu maapallon asukasluku tuolloin, seuraa siitä vääjäämättä, että Jeesus oli lipposlainen demari.
2. Eräiden fundamentalistikristittyjen mukaan maailma luotiin n. vuonna 3000 ekr. Käyttämälläni metodilla on helppo laskea lipposlaisten demarien määrä tuolloin. Eli vuoteen 3000 ekr on aikaa 5000 vuotta eli 125 sukupolvea. Lipposen esi-isien määräksi vuonna 3000 ekr tulee 2 potenssiin 125 eli 4 253 529 586 511 730 793 292 182 592 897 100 000. Kokoluokka lienee varsin lähellä maailmankaikkeuden atomien määrää. Tästä taas voidaan päätellä, että koko maailmankaikkeus on itse asiassa Lipposen käänteisesti luoma.
M.O.T.