miten pitäisi olla tai tehdä kun toisella kohtaus? tunnen itteni niin avuttomaksi kun mitä vaan yritän tehdä tai olla tekemättä niin näyttäis että vaan lisään toisen pahaa oloa. jos joku osais auttaa minua että voisin tehdä edes jotain mikä helpottais..?
miten olla avuksi jos toisella kohtaus??!
avuton
5774
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Koska itse saan joskus paniikkikohtauksia, voin kertoa, että parast on silloin, että OLET VIERESSÄ, LÄHELLÄ. Älä lähde itse mukaan potilaan kuviteltuihin oireisiin, kuolemanpelkoon tms vaan pysy rauhallisena ja selvitä selkeästi FAKTATILANNE: Missä ollaan, mitä oikeasti tapahtuu jne... ja mustuta, että kyseessä on paniikkikohtaus, joka menee pian ohi! Se nimittäin saattaa unohtua potilaalta siinä kohtaa!
Mut jos esimerkiksi täytyy sen takia lähteä pois esim. ravintoalsta, elokuvasta, bussista tms. niin siinä sitten astelet kiltisti ja häntä rauhoittaen mukana. Älä vaan laita häntä menemään yksin!
Ja moittiminen ja vihoitteliminen sitten taas vaikeuttaa tilannetta entisestään.
henkilö itsekin tajuaa panikoivansa niin itselläni ainakin on usein että haluan olla rauhassa. se tietysti riippuu ihmisestä, mutta itse en pidä hirveästi lässyttämisestä tai hipelöinnistä kun on vaikea olo, mutta hyvä olisi tietää kuitenkin että joku on lähellä joka oikeasti välittää siitä mitä tapahtuu. ei vähättele tai soimaa. yrittää edes ymmärtää.
tuo moittiminen ja vihoitteleminen tosiaan pahentavat todella paljon. itse sain sen viimeksi eilen kokea porukoitteni puolesta. itse ei kuitenkaan kohtaukselle mitään mahda, jos se on tullakseen. en esitä, en liioittele.
edellisen kirjoittajan viesti oli tosiaankin aika kattava...
olisi hienoa jos itselläkin olisi vastaavanlaisia tukijoita jotka pystyisivät toimimaan tuollaisten ohjeiden mukaan.
kohtauksia miettii niin läsnäolokin on tärkeää
riippuu tietysti mikälaisia kohtauksia on
itselläni oireet unohtuivat kun tuli jotain
muuta virikettä kohtaus ei tietenkään mennyt
sillä ohi mutta helpotti oloa. Laulakaa vaikka
positiivisia lasten lauluja :-)
itse olen ahkion iskiessä sen verran kuoleman porteilla että saisin varmaan jonkin aivoverisuonen pullistuman lastenlauluista niin vakavana hetkenä :D
mutta juu, kaipa tuo naurattaminen auttaa, siinä ainakin tajuaa että ei tässä nyt kuitenkaan kuolemaa tehdä, panarit vaan.
Parhaiten autat pysymällä rauhallisena, älä hössötä, alä voivottele, et voi tehdä muuta kuin olla tukena , kohtaus menee ohi itsestään, lääkkeiden avulla!
OLE VAIN PAIKALLA!!!