Tunnen lukuisia kieltenopettajia, jotka ovat työttömänä. Varsinkin valinnaisten kielten opettajia. Itsekin olen sellainen. Todella harmillista. Takana pitkä koulutus ja satsaaminen omaan ammattiin. Ja nyt työttömyys. Maassamme koulutetaan liian monia kieltenopettajia! Kouluja vähennetään ja harvoihin avoinna oleviin virkoihin on kymmeniä hakijoita. Ja silti virat jaetaan "tiskin alta" laittamatta paikkoja hakuun. Toivoisin, että yliopistoissa herättäisiin ja aloituspaikkoja vähennettäisiin kovalla kädellä.
työttömät kieltenopettajat
työtön kieltenope
53
11361
Vastaukset
- todellisuutta
Sormituntumalta luulen myös, että harvinaisempien kielien opiskelu on myös vähentynyt, joten siitäkin syystä niiden opettajia tarvitaan entistä vähemmän.
Tuo tiskin alta virkojen jakaminen on aina väärin! Meidänkin koulussa jaettiin tänä vuonna kaksi virkaa ilman hakua. Johtokunnan pitäisi olla muutakin kuin rehtorin kumileimasin.- juttu täällä
Kannattaa kyllä tarkkaan kattoa esim. pääaineensa! Itse olen törmännyt nyt töitä hakiessani siihen, etten voikaan hakea lukioihin, koska pääainettani siellä ei ole haussa, ja sivuaineen opintoviikkomäärällä en voi edes hakea :( No, olen hakenut ala- ja yläkouluihin tällä sivuaineellani... jee...
- namaste-
Miten noita virkoja voi muka jakaa tiskin alta, eikö se ole lainvastaista kun on valtion hommista kyse? Virkojahan säätelee tarkat asetukset siitä kenet saa palkata ja missä järjestyksessä hakijat ovat suhteessa toisiinsa - pätevämpi ennen epäpätevää jne. Joten oudolta tuntuu että virkoja ei edes laitettaisi hakuun. Onhan määräaikaisetkin virat laitettava hakuun vaikka edellinen viranhaltija haluaisi jatkaa ja koulu olisi tyytyväinen, mutta pitää mennä kaavan mukaan.
Valtiohan ei ole mikään yritys, joka voi palkata vapaammin sukulaisia, tuttuja, saunakavereita ja muita hyvävelikerhon jäseniä. Tai jos valtiota ajatellaan yrityksenä, niin silloin me veronmaksajat olemme sen omistajia, joilla on oikeus sanoa sanottavansa valtion toimintatavoista. - en tiedä,
namaste- kirjoitti:
Miten noita virkoja voi muka jakaa tiskin alta, eikö se ole lainvastaista kun on valtion hommista kyse? Virkojahan säätelee tarkat asetukset siitä kenet saa palkata ja missä järjestyksessä hakijat ovat suhteessa toisiinsa - pätevämpi ennen epäpätevää jne. Joten oudolta tuntuu että virkoja ei edes laitettaisi hakuun. Onhan määräaikaisetkin virat laitettava hakuun vaikka edellinen viranhaltija haluaisi jatkaa ja koulu olisi tyytyväinen, mutta pitää mennä kaavan mukaan.
Valtiohan ei ole mikään yritys, joka voi palkata vapaammin sukulaisia, tuttuja, saunakavereita ja muita hyvävelikerhon jäseniä. Tai jos valtiota ajatellaan yrityksenä, niin silloin me veronmaksajat olemme sen omistajia, joilla on oikeus sanoa sanottavansa valtion toimintatavoista.mutta kuntapuolella tiskin alta jakelu tapahtuu sujuvasti, eikä sillä pätevyydellä ole niin väliä, kunhan pärstä on miellyttävä. Ja halvempaahan se on palkata epäpätevä....
- Luokanopettaja.......
en tiedä, kirjoitti:
mutta kuntapuolella tiskin alta jakelu tapahtuu sujuvasti, eikä sillä pätevyydellä ole niin väliä, kunhan pärstä on miellyttävä. Ja halvempaahan se on palkata epäpätevä....
omassa kunnassani kielten tuntiopettajina toimii epäpäteviä naisia. Tämä ei ole oikein, koska päteviä on kortistossa. Minkäs teet, kun tuntiopettajien paikkoja ei panna edes hakuun, vaikka viikkotunteja näilläkin on riesaksi asti?
Olen meuhkannut omassa kunnassani pätevyyksistä tosi paljon. Lopputulos: reksit osaa jo laittaa luokanopettajien työt hakuun, mutta tuntiopettajien töitä ei hakuun laiteta.
Ihan kismittää!
- juttu....
Minäkin olen työtön kielten opettaja. Heti valmistuttua kortistoon. Kiva kiva.... Virasta en edes vielä haaveile. Tällä hetkellä toivon, että sijaisuudet yms. määräaikaisuudet laitettaisiin avoimeen hakuun. Sijaisuuksia ei ole ollut nyt kevätlukukaudella julkisesti auki juuri ollenkaan.
Tympii todella pahasti.
Olen valmistunut "unelma-ammattiini" ja välillä jo mietin masentuneena alan vaihtoa...- Luokanopettaja solidaarisena
Kyllä OAJ:n pitäisi vihdoinkin herätä tähän päivään.
Kunnat säästävät palkkaamalla esimerkiksi kielten sijaisiksi epäpäteviä ihmisiä. Pätevät makaavat kortistossa vastoin omaa tahtoaan.
Kansantaloudellisesti on täysin kestämätöntä kouluttaa yliopistossa kalliilla rahalla päteviä, innokkaita kieltenopettajia, kun työelämässä kouluttamattomat ihmiset hyvin usein tekevät kieltenopettajien työt.
Kysymys on mielestäni trendistä, koska kunnat kautta linjan säästävät palkkaamalla määräaikaisuuksiin epäpäteviä ihmisiä, vaikka työvoimasta on tällä hetkellä ylitarjontaa.
Miksi Oaj ei asiaan puutu rautaisella kädellään?'
Mikseivät opettajakansanedustajaehdokkaat hiiskahdakaan asiasta? - säätäjiä
Luokanopettaja solidaarisena kirjoitti:
Kyllä OAJ:n pitäisi vihdoinkin herätä tähän päivään.
Kunnat säästävät palkkaamalla esimerkiksi kielten sijaisiksi epäpäteviä ihmisiä. Pätevät makaavat kortistossa vastoin omaa tahtoaan.
Kansantaloudellisesti on täysin kestämätöntä kouluttaa yliopistossa kalliilla rahalla päteviä, innokkaita kieltenopettajia, kun työelämässä kouluttamattomat ihmiset hyvin usein tekevät kieltenopettajien työt.
Kysymys on mielestäni trendistä, koska kunnat kautta linjan säästävät palkkaamalla määräaikaisuuksiin epäpäteviä ihmisiä, vaikka työvoimasta on tällä hetkellä ylitarjontaa.
Miksi Oaj ei asiaan puutu rautaisella kädellään?'
Mikseivät opettajakansanedustajaehdokkaat hiiskahdakaan asiasta?Eiköhän pitäisi ruveta hiostamaan valtiovaltaa ja lainsäätäjiä opetusministeriössä.
Lakihan ei pakota laittamaan sijaisuus- ja tuntiopettajan paikkoja auki.Rehtorit voivat valita mieleisiään ja suhteilla kyllä menee...
Onko Sukol tehnyt kieltenopettajien asiassa mitään?
Meillä ainakin vanhan koulutuksenkin luokanopettajat ilman mitään kielen opintoja
opettavat englantia alaluokilla. - täälläkin
säätäjiä kirjoitti:
Eiköhän pitäisi ruveta hiostamaan valtiovaltaa ja lainsäätäjiä opetusministeriössä.
Lakihan ei pakota laittamaan sijaisuus- ja tuntiopettajan paikkoja auki.Rehtorit voivat valita mieleisiään ja suhteilla kyllä menee...
Onko Sukol tehnyt kieltenopettajien asiassa mitään?
Meillä ainakin vanhan koulutuksenkin luokanopettajat ilman mitään kielen opintoja
opettavat englantia alaluokilla.luokanopettajat opettaa englantia ilman englannin opintoja. He haluavat lisää tunteja, kun muuten ei riittäisi, ja monet luokanopettajat ovat suoraan sanoneet olevansa päteviä opettamaan mitä tahansa ainetta. Ja monet yläluokkien opettajat luulevat alaluokkien opettajien olevan päteviä kielten opettamiseen, ihmettelevät suuresti, kun olen sanonut, ettei asia niin ole, ja jos pätevyyden olisivat halunneet suorittaa, niin aineopintoihin olisi mennyt kyllä hieman aikaa...
- luokanopettajat
täälläkin kirjoitti:
luokanopettajat opettaa englantia ilman englannin opintoja. He haluavat lisää tunteja, kun muuten ei riittäisi, ja monet luokanopettajat ovat suoraan sanoneet olevansa päteviä opettamaan mitä tahansa ainetta. Ja monet yläluokkien opettajat luulevat alaluokkien opettajien olevan päteviä kielten opettamiseen, ihmettelevät suuresti, kun olen sanonut, ettei asia niin ole, ja jos pätevyyden olisivat halunneet suorittaa, niin aineopintoihin olisi mennyt kyllä hieman aikaa...
Kyllä luokanopettajilla on pätevyys opettaa kaikkia oppiaineita, joita 1-6 -luokilla opetetaan. Luokanopettajilla painottuu oppilaan tuntemus ja pedagogia, aineenopettajilla tietyn aineen sisällölinen hallinta.
Luokanopettajien yhdistelmä on oivallinen, kun puhutaan nuorempien oppilaiden opettamisesta.
Mihin luokanopettajat sitten ovat päteviä, jos eivät juuri kaikkien oppiaineiden opettamiseen omalle kohderyhmälleen? Kummastelen edellisen kirjoittajat väitettä. - rautaista kättä
Luokanopettaja solidaarisena kirjoitti:
Kyllä OAJ:n pitäisi vihdoinkin herätä tähän päivään.
Kunnat säästävät palkkaamalla esimerkiksi kielten sijaisiksi epäpäteviä ihmisiä. Pätevät makaavat kortistossa vastoin omaa tahtoaan.
Kansantaloudellisesti on täysin kestämätöntä kouluttaa yliopistossa kalliilla rahalla päteviä, innokkaita kieltenopettajia, kun työelämässä kouluttamattomat ihmiset hyvin usein tekevät kieltenopettajien työt.
Kysymys on mielestäni trendistä, koska kunnat kautta linjan säästävät palkkaamalla määräaikaisuuksiin epäpäteviä ihmisiä, vaikka työvoimasta on tällä hetkellä ylitarjontaa.
Miksi Oaj ei asiaan puutu rautaisella kädellään?'
Mikseivät opettajakansanedustajaehdokkaat hiiskahdakaan asiasta?Miten OAJ voisi puuttua mihinkään "rautaisella kädellä"? Sillä ei ole sellaista.
Mitä OAJ:lla on? Johdossa entinen jumppamaikka, joka nostaa suurinta palkkaa ay-pamppujen keskuudessa.
Mistäköhän ne rahat tulevat Kangasniemen pussiin?? Onko hän todellakin 18000€/kk arvoinen??? - onko
luokanopettajat kirjoitti:
Kyllä luokanopettajilla on pätevyys opettaa kaikkia oppiaineita, joita 1-6 -luokilla opetetaan. Luokanopettajilla painottuu oppilaan tuntemus ja pedagogia, aineenopettajilla tietyn aineen sisällölinen hallinta.
Luokanopettajien yhdistelmä on oivallinen, kun puhutaan nuorempien oppilaiden opettamisesta.
Mihin luokanopettajat sitten ovat päteviä, jos eivät juuri kaikkien oppiaineiden opettamiseen omalle kohderyhmälleen? Kummastelen edellisen kirjoittajat väitettä.heillä pätevyys? Ei varmasti esim. saksaan tai venäjään, joita alaluokilla myös opetetaan (siis joissakin kouluissa), ole "tavallisella" luokanopettajalla pätevyyttä. Myöskään englantia, vaikka "kaikkihan sitä osaa", ei osalla takuuvarmasti ole pätevyyttä opettaa. Vai onko? Luokanopettajan koulutuksessa saatua pätevyyttä en ole kyseenalaistanut, mutta kyllä kieliopinnot tulevat ulkopuolelta. Näin minä itse olen asian ymmärtänyt, jos olen väärässä, niin ihmeessä korjatkaa enkä enää astu kieltenopettajana luokanopettajien varpaille kieltenopetusasioissa!
- ovat
onko kirjoitti:
heillä pätevyys? Ei varmasti esim. saksaan tai venäjään, joita alaluokilla myös opetetaan (siis joissakin kouluissa), ole "tavallisella" luokanopettajalla pätevyyttä. Myöskään englantia, vaikka "kaikkihan sitä osaa", ei osalla takuuvarmasti ole pätevyyttä opettaa. Vai onko? Luokanopettajan koulutuksessa saatua pätevyyttä en ole kyseenalaistanut, mutta kyllä kieliopinnot tulevat ulkopuolelta. Näin minä itse olen asian ymmärtänyt, jos olen väärässä, niin ihmeessä korjatkaa enkä enää astu kieltenopettajana luokanopettajien varpaille kieltenopetusasioissa!
Kyllä luokanopettajat ovat päteviä opettamaan englantia (ja liikuntaa, kemiaa, fysiikkaa, kuvataiteita, käsitöitä...). Usein kieltenopetus kyllä järjestetään niin, että sitä opettaa joko aineeseen erikoistunut luokanopettaja tai sitten aineenopettaja, mutta virallinen pätevyys luokanopettajilla on. Erikseen voidaan sitten keskustella siitä, onko jonkun yksittäisen opettajan antama opetus hyvää tai edes kelvollista, mutta se onkin sitten toinen kysymys eikä se välttämättä liiku akselilla luokanopettaja - aineenopettaja.
Nuo mainitsemasi kielet kuuluvat peruskoulun opetussuunnitelmaan vain valinnaisuuden kautta, joten niiden oppisisältöjen tuntemusta ei voida olettaakaan luokanopettajilla olevan. Sitä vastoin kaikkien "perusoppiaineiden" opetukseen luokanopettajilla on pätevyys. - tuohon järjestöön?
rautaista kättä kirjoitti:
Miten OAJ voisi puuttua mihinkään "rautaisella kädellä"? Sillä ei ole sellaista.
Mitä OAJ:lla on? Johdossa entinen jumppamaikka, joka nostaa suurinta palkkaa ay-pamppujen keskuudessa.
Mistäköhän ne rahat tulevat Kangasniemen pussiin?? Onko hän todellakin 18000€/kk arvoinen???Minä kyllästyin tämän "jumppamaikan" saamattomuuteen ja asiantuntemattomuuteen jo kymmenen vuotta sitten. Kuulun enää vain työttömyyskassaan ja maksan työttömyysturvasta alle 50 euroa vuodessa. Suuremman summan sain aikaisemmin maksaa joka kuukausi OAJ:n saamattomuuden ja kaikenlaisten hulivili-risteilyjen tukemiseen.
Olen säästänyt kymmenenssä vuodessa sievoisen summan! - en usko
ovat kirjoitti:
Kyllä luokanopettajat ovat päteviä opettamaan englantia (ja liikuntaa, kemiaa, fysiikkaa, kuvataiteita, käsitöitä...). Usein kieltenopetus kyllä järjestetään niin, että sitä opettaa joko aineeseen erikoistunut luokanopettaja tai sitten aineenopettaja, mutta virallinen pätevyys luokanopettajilla on. Erikseen voidaan sitten keskustella siitä, onko jonkun yksittäisen opettajan antama opetus hyvää tai edes kelvollista, mutta se onkin sitten toinen kysymys eikä se välttämättä liiku akselilla luokanopettaja - aineenopettaja.
Nuo mainitsemasi kielet kuuluvat peruskoulun opetussuunnitelmaan vain valinnaisuuden kautta, joten niiden oppisisältöjen tuntemusta ei voida olettaakaan luokanopettajilla olevan. Sitä vastoin kaikkien "perusoppiaineiden" opetukseen luokanopettajilla on pätevyys.Onko sellainen luokanopettaja pätevä opettamaan esim. englantia, joka ei ole sitä yhtään itse opiskellut. Sellaisiakin tapauksia voi vielä olla töissä ennen kuin eläköityvät.
- perusteella
ovat kirjoitti:
Kyllä luokanopettajat ovat päteviä opettamaan englantia (ja liikuntaa, kemiaa, fysiikkaa, kuvataiteita, käsitöitä...). Usein kieltenopetus kyllä järjestetään niin, että sitä opettaa joko aineeseen erikoistunut luokanopettaja tai sitten aineenopettaja, mutta virallinen pätevyys luokanopettajilla on. Erikseen voidaan sitten keskustella siitä, onko jonkun yksittäisen opettajan antama opetus hyvää tai edes kelvollista, mutta se onkin sitten toinen kysymys eikä se välttämättä liiku akselilla luokanopettaja - aineenopettaja.
Nuo mainitsemasi kielet kuuluvat peruskoulun opetussuunnitelmaan vain valinnaisuuden kautta, joten niiden oppisisältöjen tuntemusta ei voida olettaakaan luokanopettajilla olevan. Sitä vastoin kaikkien "perusoppiaineiden" opetukseen luokanopettajilla on pätevyys.luokanopettajat ovat päteviä opettamaan englantia? Eihän englantia lukematon aineenkaanopettaja, edes muun kielen opettaja, ole pätevä sitä opettamaan. Kai heillä on pakko aineopinnot olla englannista, jotta päteviä tätä kieltä opettamaan olisivat.
- niin...
ovat kirjoitti:
Kyllä luokanopettajat ovat päteviä opettamaan englantia (ja liikuntaa, kemiaa, fysiikkaa, kuvataiteita, käsitöitä...). Usein kieltenopetus kyllä järjestetään niin, että sitä opettaa joko aineeseen erikoistunut luokanopettaja tai sitten aineenopettaja, mutta virallinen pätevyys luokanopettajilla on. Erikseen voidaan sitten keskustella siitä, onko jonkun yksittäisen opettajan antama opetus hyvää tai edes kelvollista, mutta se onkin sitten toinen kysymys eikä se välttämättä liiku akselilla luokanopettaja - aineenopettaja.
Nuo mainitsemasi kielet kuuluvat peruskoulun opetussuunnitelmaan vain valinnaisuuden kautta, joten niiden oppisisältöjen tuntemusta ei voida olettaakaan luokanopettajilla olevan. Sitä vastoin kaikkien "perusoppiaineiden" opetukseen luokanopettajilla on pätevyys.No en kyllä tuota usko! Jos on lukenut ne tarvittavat kieliopinnot niin sitten on pätevä mutta kaikki luokanopettajat eivät ole. Ei siihen luokanopen kai tarvitse kauheasti enkkua lukea että pätevyyden saa, lienee jopa alle 35 ov??! En usko että kaikilla luokanopettajilla on pätevyys opettaa englantia. Jos on niin voi luoja lapsi parkoja... Pari kaveriani ovat luokanopettajia ja en ikinä päästäisi heitä opettamaan englantia (muuta kuin joskus sijaisena..) He eivät sitä osaa. Monen luokanopettajan englanti on varmasti todella huonoa tönkkö enkkua. Sori.
- vai oikeasti pätevä
niin... kirjoitti:
No en kyllä tuota usko! Jos on lukenut ne tarvittavat kieliopinnot niin sitten on pätevä mutta kaikki luokanopettajat eivät ole. Ei siihen luokanopen kai tarvitse kauheasti enkkua lukea että pätevyyden saa, lienee jopa alle 35 ov??! En usko että kaikilla luokanopettajilla on pätevyys opettaa englantia. Jos on niin voi luoja lapsi parkoja... Pari kaveriani ovat luokanopettajia ja en ikinä päästäisi heitä opettamaan englantia (muuta kuin joskus sijaisena..) He eivät sitä osaa. Monen luokanopettajan englanti on varmasti todella huonoa tönkkö enkkua. Sori.
"Luokanopettajan kelpoisuus
(Asetus 986/1998, 4§)
Luokanopettajalta vaaditaan kasvatustieteen maisterin tutkinto, peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot."
Näin se menee virallisesti. Toinen asia on sitten se, tuottavatko nämä opinnot pätevää osaamista kaikkien tutkinnon suorittaneiden osalta kaikkiin peruskoulussa opetettaviin aineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Pätevyys on kuitenkin virallinen ja siitähän tässä keskustelussa oli alunperin kyse.
Olen itse erityisluokanopettaja ja minulla on pätevyys opettaa erityisopetuksessa kaikkia mahdollisia oppiaineita. Itseni tuntien en kuitenkaan lähde opettamaan ruotsia, liikuntaa tai teknisiä töitä, mutta esim. englantia ja fysiikkaa ja kemiaa opetan - ja vieläpä tosi hyvin omalle kohderyhmälleni. - uwhbdgfjek
Luokanopettaja solidaarisena kirjoitti:
Kyllä OAJ:n pitäisi vihdoinkin herätä tähän päivään.
Kunnat säästävät palkkaamalla esimerkiksi kielten sijaisiksi epäpäteviä ihmisiä. Pätevät makaavat kortistossa vastoin omaa tahtoaan.
Kansantaloudellisesti on täysin kestämätöntä kouluttaa yliopistossa kalliilla rahalla päteviä, innokkaita kieltenopettajia, kun työelämässä kouluttamattomat ihmiset hyvin usein tekevät kieltenopettajien työt.
Kysymys on mielestäni trendistä, koska kunnat kautta linjan säästävät palkkaamalla määräaikaisuuksiin epäpäteviä ihmisiä, vaikka työvoimasta on tällä hetkellä ylitarjontaa.
Miksi Oaj ei asiaan puutu rautaisella kädellään?'
Mikseivät opettajakansanedustajaehdokkaat hiiskahdakaan asiasta?Sama ongelma koskettaa myös muita aineita. Syvästi olen pätevänä historian ja yhteiskuntaopin lehtorina ihmetellyt sitä, että aineideni oppitunteja annetaan opettajille, joilla ei pätevyyksiä aineiden opettamisen suhteen ole. Outoa on, että koululaitoksen piirissä, jossa korostetaan kouluttautumisen merkitystä toimitaan ihan päinvastoin kuin opetetaan. Jos asiasta uskaltaa metelin nostaa niin leimataan itsekkääksi ja rahanahneeksi. Kyllä jatkuva epäpätevien hyödyntäminen, vaikka päteviäkin olisi tarjolla loukkaa suuresti ammatti-identiteettiäni. Lain mukaanhan yläkoulussa aineenopettajalta vaaditaan aineopintoja opetettavista aineista. Missä on oppilaan oikeusturva saada pätevää opetusta? Mitenasiaan voisi puuttua?
- alin kansankerros
Luokanopettaja solidaarisena kirjoitti:
Kyllä OAJ:n pitäisi vihdoinkin herätä tähän päivään.
Kunnat säästävät palkkaamalla esimerkiksi kielten sijaisiksi epäpäteviä ihmisiä. Pätevät makaavat kortistossa vastoin omaa tahtoaan.
Kansantaloudellisesti on täysin kestämätöntä kouluttaa yliopistossa kalliilla rahalla päteviä, innokkaita kieltenopettajia, kun työelämässä kouluttamattomat ihmiset hyvin usein tekevät kieltenopettajien työt.
Kysymys on mielestäni trendistä, koska kunnat kautta linjan säästävät palkkaamalla määräaikaisuuksiin epäpäteviä ihmisiä, vaikka työvoimasta on tällä hetkellä ylitarjontaa.
Miksi Oaj ei asiaan puutu rautaisella kädellään?'
Mikseivät opettajakansanedustajaehdokkaat hiiskahdakaan asiasta?OAJ:n jäsenistä melkoisen suuri osa on muodollisesti epäpäteviä opettajia. Minkä järjestön etujen mukaista olisi kääntyä omaa jäsenistöään vastaan? Välillä kyllä meuhkataan pätevyyksistä, mutta minunkaltaiseni epäpätevät vaan jylläävät!
Olen opettanut parisenkymmentä vuotta, sekä yläasteella että aikuiskoulutuksessa, myös vapaan sivistystyön piirissä. Tiedän olevani pätevä opettaja, vaikka paperi puuttuukin. Hallitsen opetettavat aineeni suvereenisti, osaan kohdella oppilaita ja opiskelijoita kannustavasti ja ystävällisesti.
Niin opettajakollegat, oppilaat kuin vanhemmatkin ovat olleet työpanokseeni tyytyväisiä. Samoin kulloisetkin esimieheni.
Niin minä kuin moni muukin meistä on nähnyt kouluissa ja oppilaitoksissa muodollisesti päteviä opettajia, joita oikeasti ei pitäisi ollenkaan päästää luokan eteen, epäystävällisiä, mollaavia, räyhääviä, välinpitämättömiä, säikkyjä...
Olisikohan aika jollain tavoin muuttaa ja/tai täsmentää niitä pätevyysvaatimuksia? - pätevä
alin kansankerros kirjoitti:
OAJ:n jäsenistä melkoisen suuri osa on muodollisesti epäpäteviä opettajia. Minkä järjestön etujen mukaista olisi kääntyä omaa jäsenistöään vastaan? Välillä kyllä meuhkataan pätevyyksistä, mutta minunkaltaiseni epäpätevät vaan jylläävät!
Olen opettanut parisenkymmentä vuotta, sekä yläasteella että aikuiskoulutuksessa, myös vapaan sivistystyön piirissä. Tiedän olevani pätevä opettaja, vaikka paperi puuttuukin. Hallitsen opetettavat aineeni suvereenisti, osaan kohdella oppilaita ja opiskelijoita kannustavasti ja ystävällisesti.
Niin opettajakollegat, oppilaat kuin vanhemmatkin ovat olleet työpanokseeni tyytyväisiä. Samoin kulloisetkin esimieheni.
Niin minä kuin moni muukin meistä on nähnyt kouluissa ja oppilaitoksissa muodollisesti päteviä opettajia, joita oikeasti ei pitäisi ollenkaan päästää luokan eteen, epäystävällisiä, mollaavia, räyhääviä, välinpitämättömiä, säikkyjä...
Olisikohan aika jollain tavoin muuttaa ja/tai täsmentää niitä pätevyysvaatimuksia?Opettajkunnan arvostuksen ja mielivallan estämiseksi pätevyyksille olisi syytä antaa painoarvoa. Millään muulla alalla ei moinen muodollisesti epäpätevien massakäyttö olisi mahdollista. Parempi olisi, että ensin valmituttaisiin ja vasta sitten mentäisiin tiiviisti työelämään. Vapaamatkustajia ei suvaita tälläkään alalla.
- minäkin ....
pätevä kirjoitti:
Opettajkunnan arvostuksen ja mielivallan estämiseksi pätevyyksille olisi syytä antaa painoarvoa. Millään muulla alalla ei moinen muodollisesti epäpätevien massakäyttö olisi mahdollista. Parempi olisi, että ensin valmituttaisiin ja vasta sitten mentäisiin tiiviisti työelämään. Vapaamatkustajia ei suvaita tälläkään alalla.
Miksi et hoida papereita ulos? Sitä paitsi väitän, että koulutuksen läpikäyminen lisää opettajan pätevyyttä ja esim. käsitteellistä ymmärrystä sekä opettettavasta aineestaan että pedagogiasta. En edelleenkään ymmärrä "hyvien tyyppien" jatkuvia selityksiä, miksi opiskelut jäivät kesken. Kertoo keskenjättäminenkin jotain henkilöstä vaikka olisikin kuinka kiva opettaja.
- Luokanopettaja
tuohon järjestöön? kirjoitti:
Minä kyllästyin tämän "jumppamaikan" saamattomuuteen ja asiantuntemattomuuteen jo kymmenen vuotta sitten. Kuulun enää vain työttömyyskassaan ja maksan työttömyysturvasta alle 50 euroa vuodessa. Suuremman summan sain aikaisemmin maksaa joka kuukausi OAJ:n saamattomuuden ja kaikenlaisten hulivili-risteilyjen tukemiseen.
Olen säästänyt kymmenenssä vuodessa sievoisen summan!OAJ ei valvo eikä yritä edistää kuin vakituisen työn jo omaavien etuja ja omaa palkkapussiaan. Täällä Keski-Pohjanmaallakin olen ihmetellyt kun jo eläkkeellä oleva vanha opettaja kertoo tehneensä 6 kk ala-asteen luokanopettajan viransijaisuuksia talven aikana kaupungin eri kouluilla. Harva se kerta, kun minua on pyydetty viransijaiseksi vaikka olen vielä aika nuori, perheellinen ja 500 päivääkin alkaa olla pian kulutettu. Kun saisi tehdä työtä ainakin silloin tällöin niin eivät 500 päivää loppuisi. Eikö eläkekäisillä ole jo varma toimeentulo loppuun asti? Eräs toinen koulutoimenjohtaja on kieltänyt ulkopaikkakuntalaisten ottamisen viransijaiseksi jonka johdosta viransijaisuuksia on hoitanut lastentarhanopettaja tai ei minkään koulutuksen saanut lastenhoitaja.
- 10 v. kieltenopena
Opettajan työ on muutenkin raskasta, joten kannattaa tosiaankin harkita, ehtiikö vielä vaihtaa toiselle alalle.
- K9H
EI todellakaan Suomessa kieltenopettajat saa työtä helpolla, ei varsinkin harvinaisten kielten, kuten venäjä ( rajan takaa tulee opettajia esim. Petroskoin yliopistosta). Nämä osaavat lapsuudesta lähtien sekä venäjää että suomea. Saksan opettajien työnsaanti on surkein, vähän on tunteja, jotka maalla hoitaa lyhyen saksan kirjoittanut tai saksalainen, samoin vaikeaa on ranskan ja espanjan opettajilla. On osattava mahdollisimman monta kieltä (5-6), voi saada tunteja kansalaisopistosta. Tiedän , että englannin ja ruotsin lehtorin virkoihin on 25---120 pätevää hakijaa, vaikka virka olisi Perä-Lapissa (hakijoita pikkukuntaa on tuo 25). Jos saa jostain vakiviran, siinä on pysyttävä eläkeikään asti. Virkoja on vähän, koska suuret ikäluokat ovat juuri eläköityneet, virkat on paljolti täytetty 30 vuodeksi.
MUTTA SILTI KIELIÄ KANNATTAA AINA LUKEA, JOTTA PÄÄSEE TÖIHIN ULKOMAILLE JA HANKITTAVA TOINEN AMMATTI ESIM. SAIRAANHOITAJAN. - Joopajoo---
Kertokaa nyt vielä miksi kaikki tiet vievät Lahteen?
Toisekseen jos opettajan töitä haluaa niin aivan varmasti niitä saa. Toki suhteet ja hyvä, aikaisempi maine auttavat eteenpäin, alalle luonnollinen sopivuus kuin myös aikaisempi kokemus opettajien sijaisena sekä laaja skaala pätevyyteen oikeuttavia opintoja eri aineissa. Siihen kun päälle lukee erityispedaa niin hyvää tulee! Ja kyllä pk-seudulla riittää höitä, miksi jonnekin hevon kuuseen maalle pitäisi muuttaa??
Jos yrität käännyttää tai aivopestä, niin itse en ainakaan ikinä sairaanhoitajaksi opiskelisi enkä myöskään minnekään esim. Viroon lähtisi töihin kuin vain aivan poikkeustapauksessa ja se ei todellakaan olisi mitään sairaala-alaa. Itseasiassa inhoan yli kaiken sairaala-alaa! Itsellä on jo useampi turha ammatti takataskussa enkä iki maailmassa enää suostu opiskelemaan alaa, mikä minua itseäni ei kiinnosta tippaakaan!
Ja he, jotka valittavat opettajan työn raskaudesta niin kokeilkaapa vaikka siivousalaa pienellä palkalla vaativassa kohteessa ja useampaa työtä 7 krt/vko aamusta yöhön ilman mitään lomia ikinä! Aamulla herättävä neljältä. Töihin kuudeksi ja iltapäivällä vaihto toiseen työhön ja kotiin sitten yhden jälkeen yöllä!
- Hakemusta pukkaa
Olen itse työtön keski-ikäinen kieltenopettaja. Aikaisemmin tein määräaikaisia tuntiopettajan tehtäviä, mutta nyt olen ollut tämän lukuvuoden työttömänä. Olen hakenut aktiivisesti töitä ja lähetellyt hakemuksia eri suuntiin. Olen päässyt työhaastatteluihinkin, mutta eipä ole tärpännyt.
Minussa herättää kummastusta joidenkin hakemieni paikkojen täyttäminen. Vaikka rehtori on haastatellut pätevät hakijat, niin valituksi tulee epäpätevä, koska hän on kyseisen kielen syntyperäinen puhuja. Koulutuksesta viis.Tai
sitten valitaan juuri yliopistosta valmistunut, vaikka itselläni on pitempi työkokemus alalta. Kunnille tulee halvemmaksi palkata epäpäteviä tai sitten päteviä nuoria kieltenopettajia, joilla ei vielä ole ikälisiä kuten minulla on. Olenkohan jo liian vanha hakemaan kieltenopettajan töitä?!- ex-ope
tällaiseksi nämä opetustyöt ovat menneet - itse jätin koko ammatin juuri samasta syystä. Eikä kaduta. Ylioppilasmisuja tulee aina olemaan tarjolla sijaisuuksiin.
"En osannut päättää, kumman otan niistä kahdesta blondista, joten otin sen brunetten", totesi eräs rehtori. Tsemppiä kuitenkin työnhakuun. - teacher forever?
ex-ope kirjoitti:
tällaiseksi nämä opetustyöt ovat menneet - itse jätin koko ammatin juuri samasta syystä. Eikä kaduta. Ylioppilasmisuja tulee aina olemaan tarjolla sijaisuuksiin.
"En osannut päättää, kumman otan niistä kahdesta blondista, joten otin sen brunetten", totesi eräs rehtori. Tsemppiä kuitenkin työnhakuun.Olisi mielenkiintoista kuulla, mihin ammattiin tai työhön vaihdoit.
Itse mietin myös, että jaksanko tällaista heittopussielämää kovin kauaa enää... :(
tuntuu vain, että on niin vaikea päästä muihin hommiin, jos työkokemusta on vain opettajana olosta.
Iloista syksyä kaikille opettajille ja ex-opettajille :)!
- tykkää kielistä
Täällä on aika ankea tunnelma työtilanteen suhteen ja kaikki sympatia työttömille kieltenopettajille. Kenenkään ei pitäisi olla työtön monen vuoden korkeakoulu koulutuksen jälkeen. Silti haluaisin opiskella kieltenopettajaksi pääaineena todennäköisesti englanti ja sivuaineena espanja, ranska tai saksa. Mikä yhdistelmä käy siis parhaiten kaupaksi työmarkkinoilla vai käykö nykyään enää mikään? Ymmärrän että harvinaisemmissa kielissä voi olla vaikeampaa työllistyä mutta entäs näissä tavallisemmissa? Ruotsia en kyllä halua vaikka se olisi varmaan "järkevä" vahtoehto
En kyllä ymmärrä tuota tilannetta. Epäpätevien palkkaaminen pitäisi olla lailla kielletty.- ehottomasti
pääaineeksi, tai sitten ruotsi. Tämän kevään työpaikkailmoitukset menevät lähinnä englannin mukaan, mutta toki pienempiäkin kieliä on hakusessa. Ja kukaan ei voi ennustaa, mitä kieliyhdistelmiä tulevaisuudessa tarvitaan. Mutta kuitenkin pelkällä yhdellä kielellä ei kannata ehkä itseään kouluttaa, ihanne tietysti olisi 3 kieltä, mutta aivan mahdoton yhtälö yliopistossa. Joka tapauksessa itseäni harmittaa se, että tuli valittua "väärä" kieli pääaineeksi, nyt en voi hakea lainkaan lukioihin, ammattikorkeakouluihin jne., kun ei ole englanti mulla ollut pääaineena. Tai siis hakeahan voin, eri asia, pääsenkö epäpätevänä ikinä lukioon opettamaan... eli peruskoulun vangiksi kai jään ;) Mut ranska ja saksa voi olla englannin kanssa parhaiten sopivia vaihtoehtoja mutu-tuntuman ja mol.fi-sivuston perusteella tällä hetkellä. Espanjan opiskelukaan ei missään nimessä ole turhaa, koska sitähän voisi tarjota esim. kansalaisopistossa tms., jos peruskoulussa ja lukiossa sitä ei ole tarjolla. Suosittelen kuitenkin kieltenopettajaksi lukemista, koska se antaa paljon valmiuksia muissakin työpaikoissa toimimiseen kuin vain kouluissa, jos huonosti sattuu eikä työt riitä opettamiseen. Esiintymisvalmiutta, kielitaitoa yms. saat rutkasti ja siitä on joka ikisellä alalla hyötyä. Yritä tarjota itteäsi joka paikkaan myös sijaiseksi - jos vaan luennoitsijat ovat myötämielisiä poissaoloihin töitten takia ;)
- osaansa väsynyt
Työtön kieltenopettaja minäkin, pääaineena ns. harvinaisempi kieli ja sivuaineena englanti. Työkokemusta on jo 4 lukuvuotta ja 2 viimeistä olen tehnyt pelkkiä pätkäsijaisuuksia, joista kilpailen näemmä jopa ylioppilaiden kanssa, mikä itseasiassa on ruvennut ottamaan päähän. Turha odottaa, että opettajan palkat nousisivat ns. asiantuntija-ammattien tasolle, niin kauan kun annetaan ymmärtää, että kyllä tätä alaa hoitaa siinä sivussa kuka tahansa ilman mitään alan koulutusta.
Virkahaastatteluun on täälläpäin Suomea turha odottaa kutsua, jos ei ole juuri sen kouluasteen työkokemusta, jonka virka on auki.... ellei siis ilmeisesti ole muita suhteita tai jotain hienoja erikoismeriittejä.
Olisi kiva tietää, onko jotain tilastoja paljonko päteviä kieltenopettajia on tällä hetkellä työttömänä.
Unelma-ammattini valmistuin minäkin, mutta eipä tämä enää leipää pöytään tuo ja tulevaisuus näyttää ihan masentavalta. Harkitsen jo vakavasti alan vaihtoa...- opiskeluaikana
sanottiin, että kieliä lukemalla voi mennä töihin oikeastaan minne tahansa muuallekin kuin opettajaksi. Aina kysyessäni, että minne esimerkiksi, en saanut mitään konkreettista vastausta, vain ympäripyöreästi jotain epämääräistä tyyliin esim. matkailualalle... Nyt, kun olen etsinyt lähinnä molin sivuilta koulutustani vastaavaa työtä, en kuolemaksenikaan keksi, mitä muuta työtä kuin opettajan työtä voisin hakea. No, tulkkausta ja kääntämistä, mutta tulkiksi ja kääntäjäksi on kyllä hyvä hakea tuolla nimikkeellä valmistunut henkilö eikä opettaja. Paria kouluttajan paikkaa hain monen opettajan paikan lisäksi, mutta mitään muuta työtä en keksi hakea.
Mulla on kanssa pääaineena ns. harvinaisempi kieli ja sivuaineena englanti. Suoraan sanottuna en älynnyt vasta kuin nyt, että pääaineeksi olisi ilman muuta pitänyt ottaa se englanti, niin nyt voisin hakea lukioihin, ammattikorkeisiin ja tällaisiin, mihin tällä hetkellä en voi hakea lainkaan, koska pääainettani ei "kaupitella" kouluissa. - osaansa väsynyt
opiskeluaikana kirjoitti:
sanottiin, että kieliä lukemalla voi mennä töihin oikeastaan minne tahansa muuallekin kuin opettajaksi. Aina kysyessäni, että minne esimerkiksi, en saanut mitään konkreettista vastausta, vain ympäripyöreästi jotain epämääräistä tyyliin esim. matkailualalle... Nyt, kun olen etsinyt lähinnä molin sivuilta koulutustani vastaavaa työtä, en kuolemaksenikaan keksi, mitä muuta työtä kuin opettajan työtä voisin hakea. No, tulkkausta ja kääntämistä, mutta tulkiksi ja kääntäjäksi on kyllä hyvä hakea tuolla nimikkeellä valmistunut henkilö eikä opettaja. Paria kouluttajan paikkaa hain monen opettajan paikan lisäksi, mutta mitään muuta työtä en keksi hakea.
Mulla on kanssa pääaineena ns. harvinaisempi kieli ja sivuaineena englanti. Suoraan sanottuna en älynnyt vasta kuin nyt, että pääaineeksi olisi ilman muuta pitänyt ottaa se englanti, niin nyt voisin hakea lukioihin, ammattikorkeisiin ja tällaisiin, mihin tällä hetkellä en voi hakea lainkaan, koska pääainettani ei "kaupitella" kouluissa.Niin ehkä sanoivat, mutta totuus on, että pelkillä kieliopinnoilla ei niin helposti vain pitkälle pötkitä. Itse valitsin pääaineeksi muun kuin englannin, koska silloin ajattelin, että on parempi osata jotain muuta kieltä hyvin, kuin sitä mitä kaikki osaavat... Sivuaineina opiskelin myös taloustieteitä ja ennen opettajaksi pätevöitymistä hain muun alan töitä, mutta eipä osoittautunut kovin helpoksi, kun ei ole sitä työkokemusta... Ja mistäs sitä saat, kun et töihin pääse... Joten päädyin opettajaksi, koska pidin työstä, pätevöidyin ja alalla piti olla muka tulevaisuudessa hyvät työllisyysnäkymät... Jaa että pitääköhän taas ruveta jotain opiskelemaan... Ei tässä olekaan kuin takana lähes kymmenen vuoden yliopisto-opinnot ja yli 200 opintoviikkoa... hoh hoijaa... Kaipa sitä pitää keksiä jotain, sitä kuuluisaa opettajapulaa odotellessa....
- osaansa väsynyt
opiskeluaikana kirjoitti:
sanottiin, että kieliä lukemalla voi mennä töihin oikeastaan minne tahansa muuallekin kuin opettajaksi. Aina kysyessäni, että minne esimerkiksi, en saanut mitään konkreettista vastausta, vain ympäripyöreästi jotain epämääräistä tyyliin esim. matkailualalle... Nyt, kun olen etsinyt lähinnä molin sivuilta koulutustani vastaavaa työtä, en kuolemaksenikaan keksi, mitä muuta työtä kuin opettajan työtä voisin hakea. No, tulkkausta ja kääntämistä, mutta tulkiksi ja kääntäjäksi on kyllä hyvä hakea tuolla nimikkeellä valmistunut henkilö eikä opettaja. Paria kouluttajan paikkaa hain monen opettajan paikan lisäksi, mutta mitään muuta työtä en keksi hakea.
Mulla on kanssa pääaineena ns. harvinaisempi kieli ja sivuaineena englanti. Suoraan sanottuna en älynnyt vasta kuin nyt, että pääaineeksi olisi ilman muuta pitänyt ottaa se englanti, niin nyt voisin hakea lukioihin, ammattikorkeisiin ja tällaisiin, mihin tällä hetkellä en voi hakea lainkaan, koska pääainettani ei "kaupitella" kouluissa.Niin ehkä sanoivat, mutta totuus on, että pelkillä kieliopinnoilla ei niin helposti vain pitkälle pötkitä. Itse valitsin pääaineeksi muun kuin englannin, koska silloin ajattelin, että on parempi osata jotain muuta kieltä hyvin, kuin sitä mitä kaikki osaavat... Sivuaineina opiskelin myös taloustieteitä ja ennen opettajaksi pätevöitymistä hain muun alan töitä, mutta eipä osoittautunut kovin helpoksi, kun ei ole sitä työkokemusta... Ja mistäs sitä saat, kun et töihin pääse... Joten päädyin opettajaksi, koska pidin työstä, pätevöidyin ja alalla piti olla muka tulevaisuudessa hyvät työllisyysnäkymät... Jaa että pitääköhän taas ruveta jotain opiskelemaan... Ei tässä olekaan kuin takana lähes kymmenen vuoden yliopisto-opinnot ja yli 200 opintoviikkoa... hoh hoijaa.. Kaipa sitä on jotain keksittävä, sitä kuuluisaa opettajapulaa odotellessa...
- vielä opiskelija
osaansa väsynyt kirjoitti:
Niin ehkä sanoivat, mutta totuus on, että pelkillä kieliopinnoilla ei niin helposti vain pitkälle pötkitä. Itse valitsin pääaineeksi muun kuin englannin, koska silloin ajattelin, että on parempi osata jotain muuta kieltä hyvin, kuin sitä mitä kaikki osaavat... Sivuaineina opiskelin myös taloustieteitä ja ennen opettajaksi pätevöitymistä hain muun alan töitä, mutta eipä osoittautunut kovin helpoksi, kun ei ole sitä työkokemusta... Ja mistäs sitä saat, kun et töihin pääse... Joten päädyin opettajaksi, koska pidin työstä, pätevöidyin ja alalla piti olla muka tulevaisuudessa hyvät työllisyysnäkymät... Jaa että pitääköhän taas ruveta jotain opiskelemaan... Ei tässä olekaan kuin takana lähes kymmenen vuoden yliopisto-opinnot ja yli 200 opintoviikkoa... hoh hoijaa.. Kaipa sitä on jotain keksittävä, sitä kuuluisaa opettajapulaa odotellessa...
olen vielä opiskelija mutta kyllä huolestuttaa kun näitä juttuja tässä pääsiäislomalla olen lueskellut...pääaine italia (FK ei vielä valmis) ja sivuaine englanti pedagogiset... kannattaisiko vaihtaa pääaine englantiin?? kannattaisiko opistella esim. erityispedagogiikkaa...helpottaako se työllistymistä???
- suunnitellut?
vielä opiskelija kirjoitti:
olen vielä opiskelija mutta kyllä huolestuttaa kun näitä juttuja tässä pääsiäislomalla olen lueskellut...pääaine italia (FK ei vielä valmis) ja sivuaine englanti pedagogiset... kannattaisiko vaihtaa pääaine englantiin?? kannattaisiko opistella esim. erityispedagogiikkaa...helpottaako se työllistymistä???
Kun valitsit pääaineen, niin mihin olit suunnitellut työllistyväsi? Perus- ja toinen aste ei tarjoa italian kielen opettajalle töitä kuin poikkeustapauksissa ja saadaksesi viran sinulla täytyy olla 55ov viran oppiaineesta suoritettuna, joten tuo englantikaan sivuaineena ei silloin auta.
Yliopisto on kiva paikka, kun se tarjoaa mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja sitten tämä reaalimaailma tulee vastaan. Jos opettajaksi kaipaat, niin mielestäni pääaineesi on haasteellinen. Erkkapeda ei sinua auta esim. viran saannissa, ellet sitten halua erityisopettajaksi ja siihen taas muut opintosi eivät ole ihan kaikkein parhaat.
Italiaa on varmasti ihana opiskella ja osata, mutta ei se kyllä kuulosta kaikkein parhaalta pääaineelta. - jos opeks haluat
vielä opiskelija kirjoitti:
olen vielä opiskelija mutta kyllä huolestuttaa kun näitä juttuja tässä pääsiäislomalla olen lueskellut...pääaine italia (FK ei vielä valmis) ja sivuaine englanti pedagogiset... kannattaisiko vaihtaa pääaine englantiin?? kannattaisiko opistella esim. erityispedagogiikkaa...helpottaako se työllistymistä???
nimittäin kun nykyään ei oikein näytä olevan kuin englannin ja ruotsin opettajien virkoja auki, muut harvinaisemmilla pääaineilla (mm. saksa) istuvat kotona työttöminä tai yrittävät keksiä muuta tekemistä... Tosin en tiedä onks niillä pääaine enkunopeillakaan nykyään kovin hyvä työtilanne, ellei ole valmis muuttamaan ihan mihin tahansa.
- minä taas
suunnitellut? kirjoitti:
Kun valitsit pääaineen, niin mihin olit suunnitellut työllistyväsi? Perus- ja toinen aste ei tarjoa italian kielen opettajalle töitä kuin poikkeustapauksissa ja saadaksesi viran sinulla täytyy olla 55ov viran oppiaineesta suoritettuna, joten tuo englantikaan sivuaineena ei silloin auta.
Yliopisto on kiva paikka, kun se tarjoaa mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja sitten tämä reaalimaailma tulee vastaan. Jos opettajaksi kaipaat, niin mielestäni pääaineesi on haasteellinen. Erkkapeda ei sinua auta esim. viran saannissa, ellet sitten halua erityisopettajaksi ja siihen taas muut opintosi eivät ole ihan kaikkein parhaat.
Italiaa on varmasti ihana opiskella ja osata, mutta ei se kyllä kuulosta kaikkein parhaalta pääaineelta.kannattaisiko opiskella siis englannnistakin se 55ov? tarviiko olla gradu tehtynä ja auskultointi englannista jotta viran saa tässä kielessä? eikö peruskoulussa voi kuitenkin opettaa vaikka ei olisi pääaineena?
- jos opeks haluat
minä taas kirjoitti:
kannattaisiko opiskella siis englannnistakin se 55ov? tarviiko olla gradu tehtynä ja auskultointi englannista jotta viran saa tässä kielessä? eikö peruskoulussa voi kuitenkin opettaa vaikka ei olisi pääaineena?
Nimittäin hakijoita on nykyään niin paljon, että enkun sivuaineella on erittäin vaikea työllistyä, jos italia on pääaine. Siis kun italianopeja ei perusopetuksessa tarvita, eikä kauheasti kyllä lukioissakaan. Ja varsinkin lukiovirkoihin täytyy olla enkusta se väh. 55ov, jos pelkäksi englannin opettajaksi hakee. Ja luultavasti kannattaa auskultoida myös enkuksi.
- ei tosin
jos opeks haluat kirjoitti:
Nimittäin hakijoita on nykyään niin paljon, että enkun sivuaineella on erittäin vaikea työllistyä, jos italia on pääaine. Siis kun italianopeja ei perusopetuksessa tarvita, eikä kauheasti kyllä lukioissakaan. Ja varsinkin lukiovirkoihin täytyy olla enkusta se väh. 55ov, jos pelkäksi englannin opettajaksi hakee. Ja luultavasti kannattaa auskultoida myös enkuksi.
varmaan missään kysytä, millä kielellä se on tehty. Ei oo multa ainakaan koskaan kysytty. Mun mielestä ihanteellista on auskultoida myös sivuainetta, jos tähän vaan on mahdollisuus.
Joo, tosta työllisyystilanteesta: on mielenkiintoista nähdä, saanko yhdestäkään paikasta mitään vastausta, kun oon hakenut kaikkiin mahdollisiin paikkoihin tänä keväänä sivuaineellani englannilla, kun pääainettani ei ole ollut auki. Hakemuksia oon lähetellyt vajaat 40 kpl nyt, voi olla, että kaikki ihan turhaan, kun mulla ei ole tuo 55 ov täynnä.
Olen jo miettinyt takaisin koulun penkille menoa, mutta en tiedä, kuinka käytännössä jo suoritettujen opintojen jatkaminen tapahtuu, avoimen kautta kai voisi jotain suorittaa ja maksaa itsensä kipeäksi. Voikohan pelkkiä opintoviikkoja suorittaa tekemättä proseminaaria ja / tai seminaaria? Eli voiko 55 opintoviikolla hakea esim. lukioihin, jos ei ole suoritettu (pro)seminaaria?? - sanottiin
ei tosin kirjoitti:
varmaan missään kysytä, millä kielellä se on tehty. Ei oo multa ainakaan koskaan kysytty. Mun mielestä ihanteellista on auskultoida myös sivuainetta, jos tähän vaan on mahdollisuus.
Joo, tosta työllisyystilanteesta: on mielenkiintoista nähdä, saanko yhdestäkään paikasta mitään vastausta, kun oon hakenut kaikkiin mahdollisiin paikkoihin tänä keväänä sivuaineellani englannilla, kun pääainettani ei ole ollut auki. Hakemuksia oon lähetellyt vajaat 40 kpl nyt, voi olla, että kaikki ihan turhaan, kun mulla ei ole tuo 55 ov täynnä.
Olen jo miettinyt takaisin koulun penkille menoa, mutta en tiedä, kuinka käytännössä jo suoritettujen opintojen jatkaminen tapahtuu, avoimen kautta kai voisi jotain suorittaa ja maksaa itsensä kipeäksi. Voikohan pelkkiä opintoviikkoja suorittaa tekemättä proseminaaria ja / tai seminaaria? Eli voiko 55 opintoviikolla hakea esim. lukioihin, jos ei ole suoritettu (pro)seminaaria??yliopistosta, kun hain vastaavuustodistusta opinnoista, että 35ov ei ole kielten cumu, vaikka monet luulee. Enkun aineenopetukseen sivuaineesta piti käytännössä olla vähintään 40 ov. Ja varmaan syventävät mukaan lukien se pitäisi olla vähintään 60 ov. Tämän on varmaan hyvä huomioida, ellei sitten vuoden 2002 ole tapahtunut jotain radikaalia muutosta tohon. Nykyisin ne tietysti on niitä opintopisteitä, mutta onko laajuus kuitenkin käytännössä kielissä sama 40 ov cumusta, pääaine 60 ov ilman gradua. Mulla ainakin pääaineesta on 63 ov, ilman gradua eli vain 3 ov ylimääräistä.
- ainakin on
sanottiin kirjoitti:
yliopistosta, kun hain vastaavuustodistusta opinnoista, että 35ov ei ole kielten cumu, vaikka monet luulee. Enkun aineenopetukseen sivuaineesta piti käytännössä olla vähintään 40 ov. Ja varmaan syventävät mukaan lukien se pitäisi olla vähintään 60 ov. Tämän on varmaan hyvä huomioida, ellei sitten vuoden 2002 ole tapahtunut jotain radikaalia muutosta tohon. Nykyisin ne tietysti on niitä opintopisteitä, mutta onko laajuus kuitenkin käytännössä kielissä sama 40 ov cumusta, pääaine 60 ov ilman gradua. Mulla ainakin pääaineesta on 63 ov, ilman gradua eli vain 3 ov ylimääräistä.
aineopinnot enkusta 35 ov. Tutkintotodistuksessa (2006) lukee, että tämä on aineopintokokonaisuus. Aika jännä juttu...
- mistä kieltenopelle töitä
olen pätevä kieltenope kolmessa kielessä. mulla kanssa harvinainen kieli pääaine (siis suomessa harvinainen kieli, mutta maailmalla kyseistä kieltä puhutaan paljon) ja kaksi opetettavaa muuta kieltä vielä lisäksi ja työtön olen edelleen. Toinen sivukielistäni on koulussa pakollinen kieli toinen valinnainen. opetuskokemustaa pätkänä n. 4 vuotta. Töitä ei ole tänä vuonna. Mietin, miten voisin lyhyessä ajassa pätevöityä esim. luokanopeksi.
- Koukku!
En jaksanut lukea koko pitkää viestiketjua, mutta ehkä nämäkin ajatukset toistettu siinä pariin kertaan:
1. kunnat eivät halua panostaa ja antaa rahaa tiettyjen "eksoottisten" kielten opettamiseen
2. kiinnostusta kyllä olisi, siitä todistuksena monet luokanvalvojana käymäni vanhempainvarttikeskustelut, joissa vanhemmat ovat vihaisia, kun sen ja sen kielen ryhmää ei syntynyt (synnytetty)
3. kieltenopettjilta puuttuu pedagoginen jämäkkyys, heistä tulee kielioppinyhveröitä, eivätkä osaa "myydä" tuotettaan kulttuurisesti, mediaalisesti, yhteiskunnallisesti houkuttelevana aiheena, ajateltakoon vaikkapa jotain suomen kielelle kaukaista kieltä, johon suomalaiset suhtautuvat lähinnä "turistisen diskurssin" kautta
4. Suomi ei ole kansainvälistynyt, kun taasen vaan muutamat jo maastamme poistuneet menestyneet firmat, ovat oikeasti suvaitsevaisia, ennakkoluulottomia, monikulttuurisia, monikielisiä... Samaa ei todellakaan voi sanoa peruskeskivertohölmöläissuomalaisista... ja heidän huoltajista ja kunnanisistä...
5. Koulujen opetussuunnitelmissa on tämä suomalaisen yhteiskunnan vaihtoehdottomuus ja supistuminen näkyvissä: suositaan "käytännönläheisiä" tai "taito- ja taideaineita" eli siis kaiken maailman telkänpönttökursseja, tukioppilashömppäkursseja, terve seksi terveesti dopatussa ruumiissa -kurssit ym. "oppiminen", kun taasen todella ihmisten yleissivistystä, oppimistaitoja ja itsetuntoa vahvistava kulttuuriaineet, kuten kielet, jätetään pois.
6. Pakkoruotsi-diskurssi, mutta toisaalta myös ruotsin kielen asema, joka on luonut keskivertohölmöläisessä junttisuomalaisessa yleensäkin vihamielisen asenteen kaikkia vieraita kieliä, jopa omaa äidinkieleäkin kohtaan, joten kielitaito latistuu alatyylisiin sivalluksiin. englanti jotain fuck u vitun vaippahomo jne.- jatkoa...
Niin ja vielä seuraavaa:
- opettajat historiallisesti ja kulttuurisesti ottaen menettivät tärkeän asemansa yhteiskunnassa siinä vaiheessa kun insinöörit, liikemiehet ja tehtaanjohtajat potkaisivat kaiken maailman kieroonkasvaneet insestiset aateliset ja piispat giljotiinin tai jonkin muun lihamyllyn läpi... ns. SIVISTYS on sen jälkeen ollut pelkkää roskapuhetta, ellei siitä ole hyötyä kansainvälisessä suurliiketoiminnasa ja kaupankäynnissä...
- Jos Suomessa on ylitarjontaa kielitaitoisille ja opettajankoulutuksen hankkineille, he eivät älyä etsiä töitä yksityiseltä sektorilta ja varsinkin ulkomailta firmoista. Kuka nyt enää köyhtyvässä kunnallisessa koulutoimessa viitsii etsiä töitä?! Tulevaisuudessa koulut muuttuvat yksityisiksi, mutta siihen tarvitaan poliittista tahtoa, jota pyhäinlehmänmaa Suomessa puuttuu niin yksilöiltä kuin isommilta instituutioiltakin...
- OAJ:n tehottomuus kuvastaa kauniilla tavalla suomalaisen opettajakunnan epäsolidaarisuutta ja tehottomuutta. Jos olisimme yhtä vahvoja kuin esimerkiksi Paperiliiton miehet, eipä näitäkään ruikutuksia olisi olemassa.
- työtön ennen työn aloittami...
mollin sivuilta: "Soppeenharjun koululla (luokat 7-9) on haettavana saksan ja englannin kielen lehtorin vuorotteluvapaan sijaisuus lukuvuodeksi 2007 - 2008. Ruotsin kielen opetusmahdollisuus katsotaan eduksi.
Vuorotteluvapaan sijaisuuden ehtona on, että hakija on työtön ennen työn aloittamista." Miksi??- tarkoitus kai
on tarjota työttömille mahdollisuus päästä välistä töihin ja työssäolevalle ottaa välistä rennosti. Kysy lisää työkkäristä.
- ole ihan
tarkoitus kai kirjoitti:
on tarjota työttömille mahdollisuus päästä välistä töihin ja työssäolevalle ottaa välistä rennosti. Kysy lisää työkkäristä.
mahdollista olla työtön, eli en voi hakea tuonne...
- pitäisikö taas vaihtaa alaa?
valinnaisuuksien vähetessä väheni myös meidän tuntimme peruskouluissa. Töitä ei ole. Kertakaikkiaan töitä ei ole yhtään. Olen ilmoittautunut sijaisrekistereihin pääkaupunkiseudulla ja koko syksynä ei ole tullut yhden yhtä soittoa! Mietin missä vaiheessa on vain todettava "olen työtön" ja alkaa elää sen mukaisesti. Ansiosidonnainen päiväraha on toistaiseksi riittänyt elämiseen ja jos vielä luopuisi kokonaan lapsen päivähoitopaikasta, säästyisi 200 euroa kuussa... Erityisopettajille olisi töitä vielä tänäkin päivänä. Valitettavasti minulla ei ole osaamista eikä suorastaan mielenkiintoakaan niitä hommia kohtaan. Sivusta olen seurannut epäpätevien erityisopettajien tohellusta enkä samanlaiseksi ryhdy.
- Opettajapoju
viime kesänä oli 40 000 akateemista työtöntä, joka tietenkin on ennätys. 2000-luvulla akateeminen työttömyys on jatkuvasti kasvanut.
Opettajakunnasta huonoin tilanne on aineenopettajilla ja ammattiaineiden opettajilla. Opettajia valmistavissa yliopistokaupungeissa on työttömänä paljon myös muita opettajia, kuten luokan- ja erityisopettajia. Yhteensä opettajia on tuhansia työttömänä akateemisten työttömien kokonaispotista.
Itsekin olin työtön aineenopettaja ja opiskelen yliopistossa nyt uutta alaa.- opsu
Huonolta näyttää yhä. Minä lähdin opiskelemaan ammattikorkeaan.
- bdsdgb
:( parempaa onnea jatkossa
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123810MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar782017Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5441617Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin851288Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671087Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331018Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214898Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60873- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3798