Luulosairaita

Valitan, englanniksi. Käännöstä ei tule/ei ole resursseja käännöspalveluun.
Senverran kuitenkin vihaksi pisti Duodecimin uutisointi, että ajattelin pistää vähän rehellistä tutkimustakin tänne palstalle.
Oletan, että Suomessa ei seurata naapurimaiden tutkimusta....., ei siitä ainakaan uutisoida!
Mutta noinhan se menee, jos päät on päätetty pitää siellä pusikossa piilossa....

Uusin tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan englanniksi. Kyseessä 5-vuotis-seurantatutkimus.
Lyhennelmä eli abstrakti:
http://www.ehponline.org/docs/2006/9624/abstract.html

Environmental Health Perspectives Volume 115, Number 3, March 2007

Koko tutkimusartikkeli:
- Full (HTML)
http://www.ehponline.org/members/2006/9624/9624.html
- Full (PDF)
http://www.ehponline.org/members/2006/9624/9624.pdf

Quality of Life and Capsaicin Sensitivity in Patients with Airway Symptoms Induced by Chemicals and Scents: A Longitudinal Study

Ewa Ternesten-Hasséus, Olle Lowhagen, and Eva Millqvist
Asthma and Allergy Research Group, Department of Respiratory Medicine and Allergology, The Sahlgrenska Academy
at Göteborg University, Göteborg, Sweden

Abstraktista yhteenveto (lopusta):
Conclusions: Upper and lower airway symptoms induced by chemicals and scents represent an entity of chronic diseases, different from asthma or chronic obstructive pulmonary disease, with persistent symptoms, a reduced HRQL, and unchanged sensory hyperreactivity.

==========

Professori Olle Löwhagen julkaisi jo 2002 5-vuotis-seurantatutkimuksen: asthma/astma-tyyppiset oireet

http://www.ncbi.nlm.nih.gov:80/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=12477221

1: Respir Med. 2002 Dec;96(12):1040-4.
Related Articles,Links

Asthma and asthma-like disorder, a 5-year follow-up study.

Lowhagen O, Arvidsson M, Pettersson K.

Asthma and Allergy Research Group, Department of Respiratory Medicine and Allergy, Sahlgrenska University Hospital, Goteborg, Sweden. [email protected]

Ote:
It is concluded that asthma as well an asthma-like syndrome may persist for 5 years or more. It is also concluded that the two disorders are closely related as patients in the asthma group over time could move into the diagnostic criteria of the asthma-like disorder and vice versa.

Ei hajulla ole tässä muuta kuin varoittava tehtävä.
Hajuaisti varoittaa, mutta tottuu.
Kannattaa ottaa asioista selvää, ennenkuin lausuu syytöksiä.

Apulaisprofessori Eva Millqvist ja esimiehensä professori Olle Löwhagen ovat onneksi tämänkin asian jo tutkineet ja todistaneet.

Lisäksi löytyy henkilöitä, joiden hajuaisti on vaurioitunut, ts. eivät haista. Silti reagoivat.

Onko kenenkään terveellistä hengittää kemikaalisaastetta? Joukossa sekä hengitysteitä ärsyttäviä että herkistäviä ainesosia.
Lisäksi joukossa tunnettuja hermostomyrkkyjä.
Asian voi kuka tahansa varmistaa EU:n kosmetiikkadirektiivin sallittujen hajusteraaka-aineiden luettelosta - se on kaikkien luettavissa (englanniksi).

Suomessahan ei tällaista uutisoida, mutta Ruotsin Dagns Nyheter kirjoitti:

http://www.dn.se/DNet/jsp/polopoly.jsp?d=597&a=586870&maNo=0

Uppdaterad 7 november 2006 23:41

Hela listan på kemikalier som skadar hjärnan

Kemikalier med hjärnskadande effekt på vuxna människor.
*=ämnen som även har en dokumenterad negativ effekt på den utvecklande hjärnan hos foster och/eller spädbarn.

http://www.dn.se/DNet/jsp/polopoly.jsp?d=597&a=586870

Uppdaterad 8 november 00:30 (2007)

Vanliga kemikalier skadar barns hjärnor

Opiskele lisää kirjoitti:

Ei hajulla ole tässä muuta kuin varoittava tehtävä.
Hajuaisti varoittaa, mutta tottuu.
Kannattaa ottaa asioista selvää, ennenkuin lausuu syytöksiä.

Apulaisprofessori Eva Millqvist ja esimiehensä professori Olle Löwhagen ovat onneksi tämänkin asian jo tutkineet ja todistaneet.

Lisäksi löytyy henkilöitä, joiden hajuaisti on vaurioitunut, ts. eivät haista. Silti reagoivat.

Onko kenenkään terveellistä hengittää kemikaalisaastetta? Joukossa sekä hengitysteitä ärsyttäviä että herkistäviä ainesosia.
Lisäksi joukossa tunnettuja hermostomyrkkyjä.
Asian voi kuka tahansa varmistaa EU:n kosmetiikkadirektiivin sallittujen hajusteraaka-aineiden luettelosta - se on kaikkien luettavissa (englanniksi).

Suomessahan ei tällaista uutisoida, mutta Ruotsin Dagns Nyheter kirjoitti:

http://www.dn.se/DNet/jsp/polopoly.jsp?d=597&a=586870&maNo=0

Uppdaterad 7 november 2006 23:41

Hela listan på kemikalier som skadar hjärnan

Kemikalier med hjärnskadande effekt på vuxna människor.
*=ämnen som även har en dokumenterad negativ effekt på den utvecklande hjärnan hos foster och/eller spädbarn.

http://www.dn.se/DNet/jsp/polopoly.jsp?d=597&a=586870

Uppdaterad 8 november 00:30 (2007)

Vanliga kemikalier skadar barns hjärnor

Lue lisää

Minkäs vuoksi esim.Työterveyslaitoksella sitten mm. kampaajilla testataan erilaisilla aineilla, kun epäillään ammattitautia.He ainakin joutuvat työskentelemään hajujen ympäröimänä.

herkkä kemikaaleille kirjoitti:

Minkäs vuoksi esim.Työterveyslaitoksella sitten mm. kampaajilla testataan erilaisilla aineilla, kun epäillään ammattitautia.He ainakin joutuvat työskentelemään hajujen ympäröimänä.

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Haju

Hajuaisti on kemiallinen kaukoaisti. Haistamisen edellytys on, että hajumolekyyli ärsyttää liikkuessaan hajureseptorisoluja. Hengitysilman kemialliset aineet liukenevat nenän limakalvon limaan ja ärsyttävät hajusoluja.

http://en.wikipedia.org/wiki/Odor

An odor or odour (see spelling differences) is a chemical dissolved in air, generally at a very low
concentration, which we perceive by the sense of olfaction. Odors are also called smells, which can refer to both pleasant and unpleasant odors. In contrast, stench and stink are used specifically to describe an unpleasant odor. The terms fragrance, scent, or aroma are used primarily by the food and cosmetic industry to describe a pleasant odor, and is sometimes used to refer to perfumes.
---------

Hajun taustalla on siis aine.
On myös hajuttomia aineita, kuten häkä - hajuttomanakin se on tappava riittävänä määränä.

Millqvist on tutkimuksissaan todennut, että kolmoishermo (ns. kemikaalihermo) reagoi haistoipa aineen tai ei - testasi hajusteista astma-tyyppisiä oireita saavia.

TTL testaa kampaamokemikaaleilla, ei 'pelkillä hajuilla'.

kysymystäsi kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Haju

Hajuaisti on kemiallinen kaukoaisti. Haistamisen edellytys on, että hajumolekyyli ärsyttää liikkuessaan hajureseptorisoluja. Hengitysilman kemialliset aineet liukenevat nenän limakalvon limaan ja ärsyttävät hajusoluja.

http://en.wikipedia.org/wiki/Odor

An odor or odour (see spelling differences) is a chemical dissolved in air, generally at a very low
concentration, which we perceive by the sense of olfaction. Odors are also called smells, which can refer to both pleasant and unpleasant odors. In contrast, stench and stink are used specifically to describe an unpleasant odor. The terms fragrance, scent, or aroma are used primarily by the food and cosmetic industry to describe a pleasant odor, and is sometimes used to refer to perfumes.
---------

Hajun taustalla on siis aine.
On myös hajuttomia aineita, kuten häkä - hajuttomanakin se on tappava riittävänä määränä.

Millqvist on tutkimuksissaan todennut, että kolmoishermo (ns. kemikaalihermo) reagoi haistoipa aineen tai ei - testasi hajusteista astma-tyyppisiä oireita saavia.

TTL testaa kampaamokemikaaleilla, ei 'pelkillä hajuilla'.

Lue lisää

Minun järjen mukaan hajun takana on aina aine josta haju lähtee. Kuinka hajuherkkyys on silloin korvienvälissä? Niinkuin joku väitti
Kampaamossa leijuu ilmassa vaikka mitä, mutta ei niitä näe, haju kyllä tuntuu nenässä.

herkkä lisää kirjoitti:

Minun järjen mukaan hajun takana on aina aine josta haju lähtee. Kuinka hajuherkkyys on silloin korvienvälissä? Niinkuin joku väitti
Kampaamossa leijuu ilmassa vaikka mitä, mutta ei niitä näe, haju kyllä tuntuu nenässä.

Lue lisää

Ensinnäkin: asiasta ei Suomessa puhuta.
Toiseksi: se mitä ei nähdä, sitä ei uskota olevan.

Esimerkki: [tupakan]savu näkyy - sillä on myös haju/tuoksu (kuka mitenkin mieltää).
Tupakan ja puunpolton savuhaitoista puhutaan ja tätä tutkitaan. Oli aika, jolloin esim. ''passiiviselle
tupakoinnille' reagoivia pidettiin lähinnä luulosairaina. Nyt tiedetään, että se on terveyshaitta. Monelle puunpoltosta syntyvä savu on myös terveyshaitta, mutta kaikki eivät siihen reagoi.

Ilmansaasteista on paljon tutkimusta, siis terveyshaitoista. Mitä emme näe, sitä emme usko, ennekuin itse koemme.

Kosmetiikka on alue, mikä suuressa määrin on saanut olla rauhassa puolueettomalta tutkimukselta. Kuluttajan tieto perustuu mainontaan. Mainonta luo mielikuvia, ei kerro tosiasioita. Harva meistä on kemisti, pitäisi olla tietääkseen, mitä käyttämänsä (kotona tai työssä) tuotteet sisältävät. Ja vaikka olisi kemisti, ei sekään auta, jos tietoa terveysvaikutuksista (= haitoista) ei yksinkertaisesti ole olemassa.
Kosmetiikassa ainesosat on merkittävä tuotteen tuoteselosteeseen. Poikkeuksena hajusteet, jotka nauttivat kauppasalaisuusasemasta. Kyseinen kauppasalaisuus on niin vahva suoja, etteivät lääkäritkään saa tarvitsemaansa tietoa - asiasta on kirjoittanut apulaisprofessori Eva Millqvist.
EU on puuttunut kyseisen kauppasalaisuuden asemaan 26:n eniten ihoherkistymistä aiheuttavan hajusteraaka-aineen osalta; ne ovat nyt rajoitusten piirissä. Mikäli niitä käytetään yli sallittujen määrien, ne on listattava tuoteselosteeseen.
Tuo määräys auttaa ihoherkistynyttä, mikäli hajusteita on 'pakko käyttää', mutta se ei auta hajusteiden passiivisen hengittämisen uhreja.
Nämä 'uhrit' voivat saada astmakohtauksen, muun hengitystiereaktion (astma-tyyppinen; tulehdus, jne), nuhan (vasomotorisessa nuhassa = ei-allerginen nuha hajusteet ovat merkittävä triggeri --- allerginen voi saada allergisen reaktion), migreenin (erityisesti auramigreenissä hajusteiden on tutkimuksissakin todettu aiheuttavan kohtauksia). On julkaistu tutkimusta, missä hajusteet ovat aiheuttaneet astman, ja on tapauksia, missä henkilö saa anafylaktisen shokin.
On tapauksia, missä aidon eteerisen öljyn hengittäminen on aiheuttanut epilepsia-tyyppisen kohtauksen. On myös tutkimusta, missä hengitetyn hajusteen on todettu aiheuttavan ihoallergiaa.

Hajuaisti varoittaa ja ihminen reagoi senmukaisesti. On tervettä välttää vaaraa.
Jos ihminen on allerginen esim. koiralle, hän ei halua altistua koiran hilseelle. Hän voi saada pahankin reaktion pienistäkin määristä - jopa liikennevälineissä.
Ihan samalla tavalla hajusteille tai kemikaaleille herkistynyt/intolerantti reagoi yrittäessään pysyä 'terveenä'. Välttäminenhän on ainut tehoava 'hoito'.

Myön luonnon kukissa voi olla voimakas tuoksu. Ne erittävät omia eteerisiä tuoksuöljyjään. Osalla salpautuu hengitys, tulee nuha, päänsärkyä, huimausta. Ei näitäkään ihmisiä leimata luulosairaiksi.

Mielenkiintoista on, että ns. virallinen taho ei pidä suurempaa ääntä siitä, että voimakkaat hajusteet voivat laukaista pahan astmakohtauksen tai migreenikohtauksen. Uudempaa tutkimustietoa on ei-allergisen nuhan ja hajustekemikaalien yhteys. Yhteiskunnalta säästyisi paljon rahaa, jos nämä yhteydet ymmärrettäisiin ja tuotaisiin esille.
Hajusteraaka-aineiden joukossa on paljon hengitysteitä ärsyttäviä aineita (tiedetään, vaikka hengitystievaikutuksia ei edes tarvitse tutkia). Ärsyttävät aineet voivat aikaansaada tulehduksen. Ärsyttävä aine ei siis ole vähäpätöinen asia, niinkuin voisi äkkiseltään luulla.
Hajusteet (tai muut synteettiset kemikaalit) sisäilmassa ovat terveyshaitta, toisille pahempi, toisille huomaamaton. On äärimmäisen vaikea toteennäyttää syntynyttä terveyshaittaa, kun/jos se syntyy vuosien viiveellä.

Jos lukee turvallisuustietoa ns. aidoista eteerisistä öljyistä, huomaa, että siellä kerrotaan myös haitoista. Pitkän käytön myötä myös haitat ovat tulleet ilmi.
Monen kohdalla kerrotaan: ei sovi raskaana oleville, pikkulasten lähettyville, hengityselinsairaille, sydän- ja verisuonitautia sairastavalle, jne.

Hajusteteollisuus ei varoittele, mainostaa sitäkin enemmän.

oikeassa kirjoitti:

Ensinnäkin: asiasta ei Suomessa puhuta.
Toiseksi: se mitä ei nähdä, sitä ei uskota olevan.

Esimerkki: [tupakan]savu näkyy - sillä on myös haju/tuoksu (kuka mitenkin mieltää).
Tupakan ja puunpolton savuhaitoista puhutaan ja tätä tutkitaan. Oli aika, jolloin esim. ''passiiviselle
tupakoinnille' reagoivia pidettiin lähinnä luulosairaina. Nyt tiedetään, että se on terveyshaitta. Monelle puunpoltosta syntyvä savu on myös terveyshaitta, mutta kaikki eivät siihen reagoi.

Ilmansaasteista on paljon tutkimusta, siis terveyshaitoista. Mitä emme näe, sitä emme usko, ennekuin itse koemme.

Kosmetiikka on alue, mikä suuressa määrin on saanut olla rauhassa puolueettomalta tutkimukselta. Kuluttajan tieto perustuu mainontaan. Mainonta luo mielikuvia, ei kerro tosiasioita. Harva meistä on kemisti, pitäisi olla tietääkseen, mitä käyttämänsä (kotona tai työssä) tuotteet sisältävät. Ja vaikka olisi kemisti, ei sekään auta, jos tietoa terveysvaikutuksista (= haitoista) ei yksinkertaisesti ole olemassa.
Kosmetiikassa ainesosat on merkittävä tuotteen tuoteselosteeseen. Poikkeuksena hajusteet, jotka nauttivat kauppasalaisuusasemasta. Kyseinen kauppasalaisuus on niin vahva suoja, etteivät lääkäritkään saa tarvitsemaansa tietoa - asiasta on kirjoittanut apulaisprofessori Eva Millqvist.
EU on puuttunut kyseisen kauppasalaisuuden asemaan 26:n eniten ihoherkistymistä aiheuttavan hajusteraaka-aineen osalta; ne ovat nyt rajoitusten piirissä. Mikäli niitä käytetään yli sallittujen määrien, ne on listattava tuoteselosteeseen.
Tuo määräys auttaa ihoherkistynyttä, mikäli hajusteita on 'pakko käyttää', mutta se ei auta hajusteiden passiivisen hengittämisen uhreja.
Nämä 'uhrit' voivat saada astmakohtauksen, muun hengitystiereaktion (astma-tyyppinen; tulehdus, jne), nuhan (vasomotorisessa nuhassa = ei-allerginen nuha hajusteet ovat merkittävä triggeri --- allerginen voi saada allergisen reaktion), migreenin (erityisesti auramigreenissä hajusteiden on tutkimuksissakin todettu aiheuttavan kohtauksia). On julkaistu tutkimusta, missä hajusteet ovat aiheuttaneet astman, ja on tapauksia, missä henkilö saa anafylaktisen shokin.
On tapauksia, missä aidon eteerisen öljyn hengittäminen on aiheuttanut epilepsia-tyyppisen kohtauksen. On myös tutkimusta, missä hengitetyn hajusteen on todettu aiheuttavan ihoallergiaa.

Hajuaisti varoittaa ja ihminen reagoi senmukaisesti. On tervettä välttää vaaraa.
Jos ihminen on allerginen esim. koiralle, hän ei halua altistua koiran hilseelle. Hän voi saada pahankin reaktion pienistäkin määristä - jopa liikennevälineissä.
Ihan samalla tavalla hajusteille tai kemikaaleille herkistynyt/intolerantti reagoi yrittäessään pysyä 'terveenä'. Välttäminenhän on ainut tehoava 'hoito'.

Myön luonnon kukissa voi olla voimakas tuoksu. Ne erittävät omia eteerisiä tuoksuöljyjään. Osalla salpautuu hengitys, tulee nuha, päänsärkyä, huimausta. Ei näitäkään ihmisiä leimata luulosairaiksi.

Mielenkiintoista on, että ns. virallinen taho ei pidä suurempaa ääntä siitä, että voimakkaat hajusteet voivat laukaista pahan astmakohtauksen tai migreenikohtauksen. Uudempaa tutkimustietoa on ei-allergisen nuhan ja hajustekemikaalien yhteys. Yhteiskunnalta säästyisi paljon rahaa, jos nämä yhteydet ymmärrettäisiin ja tuotaisiin esille.
Hajusteraaka-aineiden joukossa on paljon hengitysteitä ärsyttäviä aineita (tiedetään, vaikka hengitystievaikutuksia ei edes tarvitse tutkia). Ärsyttävät aineet voivat aikaansaada tulehduksen. Ärsyttävä aine ei siis ole vähäpätöinen asia, niinkuin voisi äkkiseltään luulla.
Hajusteet (tai muut synteettiset kemikaalit) sisäilmassa ovat terveyshaitta, toisille pahempi, toisille huomaamaton. On äärimmäisen vaikea toteennäyttää syntynyttä terveyshaittaa, kun/jos se syntyy vuosien viiveellä.

Jos lukee turvallisuustietoa ns. aidoista eteerisistä öljyistä, huomaa, että siellä kerrotaan myös haitoista. Pitkän käytön myötä myös haitat ovat tulleet ilmi.
Monen kohdalla kerrotaan: ei sovi raskaana oleville, pikkulasten lähettyville, hengityselinsairaille, sydän- ja verisuonitautia sairastavalle, jne.

Hajusteteollisuus ei varoittele, mainostaa sitäkin enemmän.

Lue lisää

kuten täällä joku sanoi, voin omaltakin kohdaltani vahvistaa, että yliherkkyysreaktio ei syntyäkseen todellakaan tarvitse mitään hajua. Saan säännöllisesti hengenahdistusta, yskää ja kipua keuhkojen alueella vaikka en haistaisikaan yhtään mitään esim mennessäni tiettyihin rakennuksiin. Yleisemmin kyseessä on silloin jokin rakennuskemikaali tms, jolle reagoin. Tiedän monta rakennusta, joissa olen ennen voinut oleskella pitkiäkin aikoja oireetta, mutta herkistyttyäni olen huomannut, että jo muutamassa minuutissa alan yskiä ja keuhkot alkaa sattua (tiedän kyllä että virallisesti keuhkot ei voi sattua, mutta siltä se jokatapauksessa tuntuu!). Silloin on viisainta poistua paikalta ennen kuin altistuksen seurauksena tulen niin kipeäksi, että kärsin oireista seuraavan viikon. Ja tämä kaikki voi siis tapahtua yhtä hyvin hajun/tuoksun kanssa tai täysin ilman sitä!