Olipa kerran kaksi ystävystä,he vannoivat henkeenvereen,ettei unohtaisi toistansa,kerran kylällä järjestettiin arpajaiset johon kumpikin osallistui,no tottakai toisen arpa nousi ja hänen purtilonsa täytettiin aamuin illoin mammonaa ovista ja ikkunoista,joskus välkähti mieleen vanha kaveri,mutta hän kuittasi sen sillä,että omaa saamattomuuttaan on hänen asemansa kaikki tekee elämänsä itse,no tämä valittu söi söi ja söi ja vietti ylellistä elämäänsä,kunnes sairastui ja siinä sairasvuoteella kun hänellä oli aikaa hän muisti kaverinsa ja lupauksensa,se kuitenkin oli liian myöhäistä koska kai kasvaneet erilleen tämä ei vastannut,niin kuoli täyteläisenä ja tyhjänä turhaa roinaa ja mammonaa jota tuskin seuraavaanelämään mukaansa saa,kaveri kai elää jossain vieläkin jossainpuolella suomea,onnellista mutta vaatimatonta elämää,eikä tunne ikävää,sen pituinen se.
opettavainen
katunoppa
0226
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.