Niin eli mitä eroa käytännössä on 25 ja 34 jalkaisen purren purjehdusominaisuuksissa koon puolesta. Siis ei aleta hifistelemään please! Ottaako aallot miten jne jne ?
Mitä eroa 25 jalkaisessa ja 34 jalkaisessa purjehduksessa?
eipä kestä!
645829
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 64
Vanhimmat
26:sista löytyy jo muutama sellainen, joita voi edes verrata joihinkin 34:iin. 25-jalkaisista äkkiä tulee mieleen vain Bluebird 25.
Ensin tulee mieleen nopeus/hitaus, eli vesilinjan pituus. Mielestäni se on rataisevaa erityisesti silloin kun halutaan tehdä pidempää matkaa, mutta yhtäjaksoiset loma-ajat ym. ovat rajalliset. Nopeampi vene = pidempi per sama aika.
Aallokkokäyttäytyminen on toinen asia, ja meidän matalassa ja lyhyessä aallokossa 34 ei nyöki sillä lailla (HUOM! Tämä toki riippuu malleista). Tuo 25' on vähän rajamailla, koska se jäänee kahden aallon väliin (ratsastaa yhden aallon harjalla), mutta jo 34 ratsastaa 2-3:lla aallolla, joten nyökkiminen vähempää. Puhun nyt erityisesti Itämeren oloista ja VAHVASTI yleistäen ja kulmia oikoen.
Asuminen on kolmas tekijä, eli jos kaipaa 3 hyttä ja enemmän tilaa ym., niin tätä tuskin tarvitsee perustella enempää.
Itse en kuitenkaan näe noissa merikelpoisuuksissa eroja, jos puhutaan normaalia toukokuu-syyskuu välistä "suomiseilaamista" mitä täällä nyt järkipäässä tehdään ja vaikkapa saman tehtaan malleista.
Erojahan on hirveästi, esim juuri Bluebirdillä uskaltaisin lähteä selvästi rajumpaan keliin kuin esim 30-34' halparanskalais tai-saksalaisveneillä. Mutta tämä kai jakaa verisesti mielipiteitä, joten siitä ei sen enempää.
Jos ajattelen venehankintaa 2:lle hengelle, en juurikaan näe etuja hankkia yli 30' venettä, koska siinä on hankintahinta-käyttökustannukset-huollot-laiturit-telakat systeemi hanskassa. Myös matalilla syväysillä (pienemmät veneet) on enemmän käyttöä saaristo ja rannikkomatkailussa. Itse vähän karsasta yli 1,5/1,6m syväyksellä olevia retkiveneitä.
Muut jatkakoot ja/tai kommentoikoot...
Kyllä pidempi vesilinja tarjoaa suuremman runkonopeuden, mutta tukeva 25 jalkainen on mielyttävämpi purjehdittava kuin helposti broachaava ylirikattu jolla.
Yksi amattimies totesi, että ei niitä ole oikeasti avomerelle edes tarkoitettu jos sattuu olemaan kovempi keli. Ei ainakaan kryssimään. Ovat tarkoitettu aurinkoisina päivinä avotuulilla purjehdittaviksi.
Tukeva, sopivasti rikattu, hyvälinjainen pienempikin vene jaksaa kantaa purjeensa ja puskea myös aaltoa vastaan. Kryssiminen on muuttunut vaikeaksi vasta leveiden runkojen tulon myötä. Ennen tavattiin purjehtia kaikkiin suuntiin.
En nyt ihan ajatellut mitään broachaavaa ylirikattua jollaa, vaan kyseiselle merialueelle suunniteltua venettä. Jollat niihin eivät kuulu ja siksi turhaa ottaa sellainen ääripää edes keskusteluun, ja (lähes) jokainen broachaa ennemmin tai myöhemmin.
Jos tarkoitit lauseellasi jotakin näitä uusia tasapohjaisia ja leväeperäisiä sekä pystynokkaisia puria, en näe niissäkään ongelmaa.
Jos on ylirikattu, voi reivata. Ja jos on tasapohjainen ja hakkaa kryssillä, ajetaan loivempaa kulmaa (suurempi nopeus tuo matkahukan takaisin).
Kyllä ne molemmat kestää - uudet ja perinteiset mallit - ja menestyy kovissakin keleissä, mutta jokaiselle jotakin. Kyse on enemmän siitä mistä tykkää ja mitä pitää miellyttävänä. Toiset tykkää mennä lujaa ja ryminnällä, toiset tasaisemmin ja hissukseen.
Itse kuitenkin seilaan mieluimmin perinteisellä koska se on "helpompaa" (lue laiskempaa), ei siksi että minä tai vene ei pärjäisi näissä meidän supi-suomalaississa kesäkeleissä, joista nyt ei voi puhua että oliviat pahoja kelejä jos verrataan euroopan keleihin.
Jännää myös huomata, että kannetaan murhetta siitä että jollakin tietyllä veneellä ei kovalla kelillä pärjää, ja verrataan johonkin transatlatic kuvioon vaikka harvempi itämereltä koskaan poistuu. Ja koko skandihistorian aja täällä ollaan pärjätty verkkoveneillä, isoveneillä ym. ihan hyvin - ja pärjätään nytkin - ei ne kelit koventuneet ole.
Tällä tarkoitan nyt vain sitä, että jos kippo on kunnossa niin kesäiset myrskyt ei Suomessa veneitä upottele. Sen tekee taitamattomuus ja kivihaverit ym.; ei sää, keli tai aallokko.
>>> Yksi amattimies totesi, että ei niitä ole oikeasti avomerelle edes tarkoitettu jos sattuu olemaan kovempi keli. Ei ainakaan kryssimään.
Mitä venettä tämä ammattimies tuolla tarkoitti? Vai oliko niin ammattimies että ei tarvinnut eritellä :) Veneitä kun on eri sorttisia. Itse en ole niin "ammattimies" että uskailtaisin noin yleistäen antaa lausuntoa. Uskon että ne venesuunittelijatkin ovat ammattimiehiä.
Mainitsit että kryssiminen on tullut vaikeaksi leveiden runkojen myötä..... tuota en ihan allekirjoita. Oli ne leveitä isoveneetkin ja sumput mutta kryssittiin sikti, oli pakko kun ei ollut koneita. On paljon pitkäkölisiä ja perinteisiä veneitä jotka ovat huonoja kryssimään. Paljon taas on hyviä perinteisiä kryssijöitä. Ja taas päinvastoin.
Vai olisikohan tuo krissimisen vaikeus syy siihen että ajetaan koneella niin paljon :) Mutta ajaa ne perinteisetkin koneella, ei vain leväeperäiset, joten tuosin tuo on syy siihen :)
Hieman ihmetyttää, että meillä täällä Suomesssa on niin suuri tieto näistä merikelpoisuuksista ym. ja varsinkin avomeriolosuhteista, vaikka asumme tälläisen "lätäkön" rannalla. Tarkoittaa siis sitä, että esim euroopalaiset jotka ovat tuoneet nuo leväperäiset markkinoille, eivät oikein ymmärrä sitä että ovat huonoja - lähes kelvottomia - avomerellä. Ja mikä suurin ihmetys, he asuvat, elävät ja purjehtivat Atlantin äärellä ja siihen vaikuttamaansa olosuhteisiin suunnitelleet veneensä (enemmän käyttäjiä,a siakkaita ja ostajia kuin meillä täällä "lätäkön" rannalla).
Vai ovatkohan unohtaneet kysyä meiltä neuvoa :)
Kokonsa puolesta vaikuttavat olevan vielä lastenkenkiä, neljänelonen miesten koko.
http://www.vertueowners.org.uk/
Vertue lienee pikkuveneistä se tyyppi, jolla on tehty kaikkein eniten valtameripurjehduksia maailmassa - niin Atlantin ylityksiä kuin Kap Hornin kiertojakin. Ja tehdään yhä. Niitä valmistetaan nykyisin myös lasikuidusta, Vertue Mk II. Suomessa niitä ei tietääkseni ole.
Helppo sanoa "lastenkengiksi", kun ei tunne venettä eikä asiaa.
Mitä tässä veneessä on niin ihmeellistä? Se pingahtaa esiin aina kun puhutaan merikelpoisuudesta???Kunnostan itsellelni sellaista heräteostosmahonkilaminaattibluebirdietä (1000€) vuodelta -75 ensi kesän purjehduksiin. Olen toki syvästi ihastunut sen linjoihin, mutta mikä siitä tekee poikkeuksellisen muihin verrattuna???
S&S ja yleensäkin ne linjat, kun tehtiin parhaat avomeripurret. Erillisperäsin mutta runko vielä linjakas. Ominaisuudet huomaat kun muut alkaa reivata. Siis käsiteltävyys!
siis 25 ja 34 jalkaisella kuin
34 ja 45 jalkaisilla.
Että ei taas kinata, verrataan nyt samanmuotoisia erikokoisia veneitä:
Isompi on paljon nopeampi
Isommalla reivauskynnys on paljon korkeammalla
Isompi kulkee paljon pehmeämmin
Isompi on paljon turvallisempi
Isompi on paljon mukavampi, tilavampi ja asuttavampi.
paitsi lausetta "Isompi on paljon turvallisempi" en ihan allekirjoita. Usein näin mutta ei voi yleistää. Koko ei tee turvallista, ja jos siihen tuudittautuu, on paha virhe.
Näin varmaankin, jos kysymyksessä on saman suunnittelijan samantyyppiset veneet.
Vertailusi ei ole enää yhtä yksinkertainen, jos muuttujia on enemmän kuin pelkkä veneen pituus, LOA ja "samanmuotoisuus". Esim. reivauskynnykseen vaikuttaa kölipainosuhde ja purjeala. Pehmeämpään kulkuun vaikuttaa uppouma ja leveys (kapea ja painava on mukavampi kuin leveä ja kevyt, pituuden merkitys on vähäisempi). Turvallisuus ei ole yksin koosta kiinni. Sen varmaan tiedätkin. Asuttavuus riippuu myös sisusratkaisuista. Venesuunnittelijoilla on siitä erilaisia ajatuksia. Asuttavuus veneen ollessa kulussa (vaikkapa 20-25 asteen kallistumassa) on hyvin erilainen eri veneissä ja voi olla kyseenalainen jopa isoissa veneissä.
Siinä olet oikeassa, että sisätilavuus kasvaa koon kasvaessa. Niin kasvaa yleensä myös veneen hinta ja sen ylläpitokustannukset.
Esimerkiksi veneen kallistuminen tuulen kaksinkertaistuessa.
Saman muotoiset veneet, A 8m LOA, vene B 2 kertaa pitempi, 16m LOA.
Veneeseen B kohdistuu 4 x suurempi tuulen paine, mutta sen paino on 8 kertainen veneeseen A verrattuna. Tuuli pyyhkäisee veneen A yli 2 x nopeammin, kuin veneen B yli. Pieni vene kallistuu paljon enemmän.
Näin vene B on paljon vähemmän kallellaan kuin vene A, sen paljon väljemmissä tiloissa on helpompi liikkua kuin veneessä A.
Kovemmalla tuulella venettä B ei tarvitse vielä reivata, vaikka A on jo kakkosreivissä.
Jos ajetellaan normaalia kesäistä rannikkopurjehdusta niin tuskin noilla veneen pituudesta riippuvaisilla nopeuseroilla on juuri mitään merkitystä. Nykyaikainen 33 jalkainen (LYS n. 1.2) saippuarasia kulkee optimioloissa 20% kauemmas samassa ajassa kuin 25 jalkainen (LYS n.1). Eihän tämä ero ole mitän, jos verrataan esim. kävelijän ja pyöräilijän nopeuseroa, joka on 3-4 kertainen.
Mutta jos purjehduksen keskeinen tavoite on vallata päivittäin se paras marinapaikka, niin sitten kannattanee hankkia mahdollisimman suuri vene..tai pikemminkin >1000 hv:n koneellla varustettu juppivene ala Kimi/Teemu..jos varat sallii!
Kirjoitat seuraavaa: "Näin vene B on paljon vähemmän kallellaan kuin vene A, sen paljon väljemmissä tiloissa on helpompi liikkua kuin veneessä A."
Vahvahti eri mieltä. Mitä väljemmät tilat, sen hankalampaa liikua jos vene kallistelee kuten esitätät. Tämä kommentti siis liikkumisesta syydaavassa veneessä.
Uusissa ja ns. tavallisissa (lue halpa- jan liukuhihnakonstruktiot) 40 feet veneissä pitää olla noin 3-4m suuruinen käsienvälys jos meinaa saada kädensijoista kiinni (yleensä vain laidoilla), kun taas esin 30 feet veneessä saa joka reunasta kiinni.
Sen huomaa kun tekee ruokaa, elää ja asustaa veneessä jossa on "tilaa", niin gastit pyörii kuin puolukka.... jossakin.
Jutussasi on paljon asiaa, mutta saattaa olla että sananmuoto oli tässä väittänässä virheellinen tai huonosti valittu.
Ajatus että "paljon tilaa = helpompi liikkua", pätee vain satamassa. Merellä sanoisin sen olevan usein (ei siis aina) päinvastoin.
Ei väljät tilat itsessään tee liikkumisesta hankalaa. Liikkuminen kelillä kuin kelillä ja missä tahansa kulmassa helpottuu isossa veneessä huomattavasti, kun on riittävästi kädensijoja ja muita, mistä roikkua kiinni, sijoiteltu ympäri venettä. Usein näin onkin, ainakin veneissä, jotka on ajateltu alunperinkin isoille merille. Ei niitä tarttumiskahvoja tartte säästellä pelkästään veneen laidoille, niitä voi hyvin kulkea kiskona pitkin kattoa ja lisäksi reunoilla. Itse olen pienikokoisena ihmisenä selviytynyt hankaluuksitta 40-50-jalkaisissa pursissa ja pystynyt kulkemaan perästä keulaan toinen käsi jatkuvasti kiinni kädensijassa. Yhtä ainutta mustelmaa ei ole tullut, vaikka vene on kuinka kallistellut, heilunut ja ryskinyt merenkäynnissä.
Pentterin on hyvä olla sen mallinen ja muutenkin suunniteltu niin, että kokki saa kunnollisen, tukevan asennon lieden ääressä. Pitkillä purjehduksilla kun joudutaan kokkailemaan välillä vaikeissakin olosuhteissa eikä ruoanlaitto ole pelkkää satamahommaa. Kunhan vaan miehistö muistaa aina roikkua vähintään yhdellä kädellä jossakin, niin ei paiskaudu holtittomasti pitkin venettä kovemmassakaan kelissä. Isommassa veneessä on mukavampi tehdä pitkää reissua parempien säilytys- ja asumistilojen ansiosta, ja jos ei aikaa ole rajattomasti, vaikuttaa nopeuskin toki.
.. se iso vene kallistelee paljon vähemmän. Ja sen liikkeet on paljon rauhallisempia kuin sen pienen veneen.
Vertailtiin siis saman mallisia pientä 8m ja isoa 16m LOA venettä, kuten toivottavasti muistat.
ei heikossa tuulessa ole merkittävä, mutta kovalla tuulella on.
Esimerkiksi 15 m/s tuulella 8m veneellä on reivit pohjassa (jos nyt yleensä on merellä) ja pomppii aallokossa, mutta 16m veneellä meno on vakaata ja tuo tuuli on parhaimmillaan, samoin vauhti. Voi olla 2...3-kertainen pieneen verraten.
Nimimerkin "jos muistaa pitää kiinni" muuten asiallista ja pätevää selostusta heikentää lausunto: "Yhtä ainutta mustelmaa ei ole tullut, vaikka vene on kuinka kallistellut, heilunut ja ryskinyt merenkäynnissä."
Ilman tuota olisi luullut jonkun kokeneen purjehtijan mielipiteeksi :-(
Onhan sekava keskustelu ja varsin omituinen muutenkin :-(
Minä kun luulin jotta kyseltiin 25 ja 34 jalkaisten pursien eroja merellä. Nyt sitten verrataankin 26 ja 53 jalkaisia keskenään?
No, 26 ft vene ei välttämättä ole "pohjaan reivattu" 15 m/s tuulella, riippuu nääs veneestä ja rikauksesta, jopa kölipainosta ja runkomuodostakin. Tuolla tuulella 6,5 m vesilinjalla nopeus on 6-8 kn, keskivauhti hyvinkin 7 kn paikkeilla, jos ei ihan tiukkaa kryssiä vedetä. Tarinasi perusteella 53 ft veneellä samassa tuulessa keskinopeus nopeus on 14-21 kn. Aika vauhtia!
Mutta totta puhuen 53 ft veneellä lyssi voisi olla noin 30-40% parempi kuin 26 ft veneellä. Se on käytännön nopeusero. Aika paljon siis, ja nopeus onkin yksinpurjehtijalle tai lapsettomalle pariskunnalle yksi merkittävimpiä tekijöitä miksi pitäisi hankkia pitempi vene. Eri asia sitten jos on lestadiolaisperhe tai muu joukkueenkuljetustarve, sitten tarvitaan myös se määrä kajuuttoja ja petipaikkoja mitä 53 ft tarjoaa.
53 jalkaisen hinta taitaa olla 10 kertainen 25 jalkaiseen verrattuna, joten niitä ei voi pitää vaihoehtoina... tietyn tulotason omaavalle.
Kun minulla oli 24 jalkainen Avance pari kesää, ei yksikään vene saaristossa purjehtinut ohi vaudilla, joka olisi ylittänyt omani arviolta yli 30%:lla. Ei hyvä tilasto, mutta suuntaa antava...
ja totea päätelmäsi niiden perusteella. Nyt perustietosi tuntuvat sen verran hatarilta, että sinun kannattaisi opiskella lisää ja olla täsmällisempi.
Toinen asia oli, että nyt haluttiin vertailla 25-ja 34-jalkaisia veneitä toisiinsa. Aika harvoin näin erikokoiset veneet ovat täsmälleen samanlaisia. Kerro esimerkkejä, jos tiedät. Vertaillaan sitten niiden staattista ja dynaamista stabiliteettiä sekä mukavuustekijää.
48-jalkaisista (16 m) veneistä ei ollut kysymys viestiketjun otsikossa!
Laskelmat aallokkomukavuudesta (motion comfort) ja kallistushekkyydestä yms on helppo suorittaa tämän linkin ohjelmilla:
http://www.sailingusa.info/motion_comfort.htm
MIeti vähän ennenkuin kirjoitat.
ole tullut, et koskaan ole purjehtinutkaan pitkiä reissuja. Isolla merellä kaikki veneet ovat pieniä. Hyvä, jos selviää pelkillä mustelmilla.
Monien 40-50-jalkaisten sisustus on suunniteltu satamaelämään, ei pitkiin avomerilegeihin. Jopa karttapöydän istuinvyö tai lieden turvavyö saattaa puuttua!
Tottakai pysyy hollillaan jos on kädensijoja, mutta kun ei ole. Ellei itse laita. Kirjoituksessasi on liikaa "kun", "jos" ja "uskon" sanoja. Nyt on valitettavasti niin, että monet venevalmistajat myyvät vaikkapa A kategorialla veneitä, jotka sellaisenaan eivät ole siihen kelpaavia - siis käytännössä. Meillä Itämerellä nyt on niin pienet kesäkelit että pystysä pysyy vaikka käsillään seisten, mutta siitä ei ollut kyse.
Mutta jos katsot ocean matkaveneitä, on niiden interioori todella erilainen kuin nykyiset kelluvat mökit. MUTTA, se ei tee niistä enempää merikelvottomia, vain käyttöön sopimattomia.
>>> Yhtä ainutta mustelmaa ei ole tullut, vaikka vene on kuinka kallistellut, heilunut ja ryskinyt merenkäynnissä.
Jos kovassa kelissä näin on käynyt, onko keli ollut oikeesti kova? Itse saan mustelmia joka myrskyssä, isolla tai pienellä veneellä :)
>>> Pitkillä purjehduksilla kun joudutaan kokkailemaan välillä vaikeissakin olosuhteissa eikä ruoanlaitto ole pelkkää satamahommaa.
Tämä asia on lähtökohtaisesti pielessä näissä kesämökkiveneissä. Pentteri tulisi olla mahdollisimman keskellä venettä eikä laidalla, niin kuin ne nyt yleisesti ovat. Tämä juuri siksi JOS tehdään pitkää matkaa, ja ne jotka ovat tehneet, tietävät kokemuksesta että näin on, jo lavuaarin tyhjentymisenkin/täyttymisen kannalta (voi olla niin että jos lavuaari on liikaa laidalla ja syydaa pahasti, toisella halssilla ei tyhjene).
Ja mitä sälitystiloihin tulee uusissa konstruktioissa, niitä ei ole, ellei nyt ylisuuri bunkkalukumäärä sellasieksi lasketa. Bunkkia ja hyttejä on paljon, mutta miten niille kaikille saadaan säilytystilaa. Juuri uusissa konstruktioissa ei ole säilytystilaa.
Itse alalla toimivana tiedän, että ensimmäinen kysymys on "onkos eisomakorkeus" ja "kuinka momnta bunkkaa on". Miten ihmeessä ihminen tarvitsee pieneen veneeseen enemmän bunkkapaikkoja kuin omassa asunnossa/talossa on?
Kaikki tuo ylenpalttinen bunkkalukumäärä vie tärkeää säilytystilaa pois, joten ei ollenaakn ole varmaa että isosas veneessä sitä olisi enemmän kuin pienemmässä.
Muistan, mutta onko oikeasti aitoa vertaila tuollaista?
Väähn sama kuin vertailisi matkailuvainua jossa toisella on 1000 kuutio ja toisella 2000 kuution kone.
Onko mielstäsi mahdolllista vertailla tuollaisen kanssa, vai onko kokonaan toinen asia?
Tällaista vertailua voidaan löytää terasseilta, ei mereltä, jossa on muut asiat päällimmäisiä.
Pienillä on tehtu reissua maailman sivu, ja tehdään vieläkin.
Se ei toki poissulje sitä tosiasiaa, että venekoko kasvaa, mutta se ei tee oientä venettä kelpaamattomaksi.
Usein matkalla näin isojen veneiden rikkoontuvan kovassa kelissä, joka johtuu siitä niihin kohdistuneet voimat ovat suhteessa suuremmat nmitä konstruktio kestää.
Esim meidän veneen vantit ovat 10mm ja 8 mm (vene on 33') ja joku 40-45' kokoluokan vantit ovat 10mm luokkaa. Mutta isomalla suhteessa huomattavasti (!) suurempi kuorma/rasitus päällä.
Tämä myös on hyvä huomioida.
Mitä kukin pitkänä reissuna pitää. Olen tullut Atlantin yli 50-jalkaisella, suunnilleen kuukauden pituinen reissu oli. Ehkä en sitten ole herkästi mustelmoituvaa tyyppiä ja kenties vielä tarpeeksi nuori ja ketterä, tasapaino tallella. Turhien kolhujen ja mahdollisten vakavampienkin vammojen välttämiseksi pidin visusti huolen siitä, että roikuin lähes koko ajan jossakin kädensijassa kiinni (punkassa otteen sentään sai päästää irti). Ainakin kyseisessä veneessä liikkuminen oli mahdollista niin, että tiukka ote säilyi kaiken aikaa. Tosin samaisella reissulla etenkin rotevimmilla äijillä oli vaikeuksia tasapainon kanssa ja jostain syystä se kiinnipitäminen heiltä usein unohtui. Seurauksena mm. olkapään sijoiltaan meno. Eli kyllä omalla toiminnallaan voi vaikuttaa kolhujen määrään. Mutta totta on, että veneiden suunnittelussa tuli ottaa paremmin huomioon merenkäynti ja kallistelu. Huonosti suunnitellussa veneessä ketterimmänkin apinan on vaikea välttyä mustelmilta, kolhuilta ja ruhjeilta.
myös pikkuveneet. Pidän omaa 33-jalkaistani pikkuveneenä, vaikka sen kölipaino on n. 4 tn, uppouma 9 tn. Myös 26-jalan kokoluokassa on järeitä valtameripursia, joskin vähemmän. On hullua vertailla aivan erilaisia veneitä toisiinsä pelkän pituusmitan perusteella.
Veneitä on suunniteltu erilaisiin tarkoituksiin niinkuin jokaisen luulisi tietävän.
Kyllä isokokoisessakin, >40-jalkaisessa voi olla reivaustarve jo keskituulessa, kun pieni valtamerivene vielä kantaa täyden purjealan samassa tuulessa. Jos vauhti on pääasia, löytyy kyllä monenlaisia raasereita, erikokoisia. Hyödytöntä kinaamista! Hankkikaa itsellenne sopivan kokoinen ja sopivan tyyppinen vene. Liian isosta on harmeja.
Muuta keksit isossa veneessä kun että on kalliimpi ylläpitää.
Mutta jos se on sivuseikka?
Olen samaa mieltä seisomakorkeus ja bunkkalukumäärissä. Ihmettelen myös miksi pieniin veneisiin pitää tunkea monta vessaa. Luulisi omistajankin kyllästyvän jatkuvaan vessojen puhdistamisiin ja suurempiin hajuhaittoihin.
No, meitä on moneksi. Toiset tykkää purjehtimisesta
toiset vessoista.
2 vessaa on ihan must.
ainakin meillä 6-henkisellä perheellä ei todellakaan tulis toimeen 1 vessalla.
Toinen vessa on isompi jossa on pönttö ja suihku, toinen on vaan sontimiseen.
Toisaalta monen vessan ilmiö on tullut charter-rintamalta, jossa jokaiselle hytille on oma vessa, ymmärrettävävv kun on useampi pariskunta matkalla.
Iso ei mahdu joka koloon yhtä näppärästi kuin pieni. Isossa yleensä syväys myös rajoittaa jonkin verran ainakin Suomen saaristossa. Lisäksi se voi aiheuttaa kateutta, mikä on aina kurjaa sekä kadehtijoille että kadehdinnan kohteille. Tosin sehän ei ole ison veneen vika vaan epäkypsien, pikkusieluisten ihmisten.
Mutta venettä valittaessa ja arvioitaessa on aina otettava huomioon erilaisten ihmisten erilaiset tarpeet erilaisissa elämäntilanteissa. Jos haaveilee lyhyistä päiväpurjehduksista ja saaristolaisromantiikasta, mahdollisimman esteettömästä liikkumisesta ja retkipurjehduksesta lähisaaristosssa yksin tai kaksin, romanttisin vaihtoehto lienee suht pieni pursi, parhaimmillaan kenties jopa puinen kaunotar. Jos taas vapaa-aikaa on jokseenkin rajoittamattomasti käytössä ja tähyää valtamerten taa, veneeltäkin vaaditaan muita ominaisuuksia. Kilpapurjehtija kaipaa jotain muuta kuin rauhallinen eläkeläispariskunta tai lapsiperhe. Olennaista on mm. missä haluaa purjehtia (lähivesillä vai kauempana) ja miten (kisailua vai leppoisaa perhepurjehdusta) ja millaisella kokoonpanolla (yksin, kaksin, lapsiperheen voimin vai kenties kymmenen hengen kaveripoppoolla). Jollekin estetiikka on tärkeää, toiselle asumismukavuus. Joku panostaa turvallisuuteen, toinen vauhdikkuuteen. Jne. Jos haluaa pitää venettä omassa rannassa, syväykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Jos on kovin tarkka henkilökohtaisesta hygieniasta, täytyy veneestä löytyä kunnon peseytymismahdollisuudet, vessa ja lämminvesisuihku (pienimmissä ei aina mahdollista).
Onneksi markkinoilta löytyy veneitä laidasta laitaan erilaisille veneilijöille. Kunpa vielä löytyisi veneilijöistäkin suvaitsevaisuutta, hyväksyvyyttä ja ymmärrystä muita, erilaisia ja erilaiset tarpeet omaavia kanssaveneilijöitä kohtaan. Hyvä-huono-akselilla luokittelu pitäisi ymmärtää lopettaa, kun kyse on erilaisuudesta, ei paremmuudesta tai huonommuudesta!
Yhdelläkin vessalla pärjää, mutta jos ylimääräistä tilaa on riittävästi ja veneessä porukkaa, kaksi vessaa tuo toki (kaksinverroin) helpotusta. Kokemusta on pitkästä (1 kk) purjehduksesta 9 hengen porukalla 1-vessaisessa veneessä. Miehet pissivät suoraan mereen, ja harvemmin useammalla ihmisellä oli samanaikaisesti isomman asian tarvetta vessaan. Välillä tietysti joutui hetken jonottamaan vuoroaan, mutta sitähän sattuu kotioloissakin. Ainoa hankalampi tilanne syntyi sen ainoan vessanpöntön tukkeuduttua, jolloin putken avauksen ajan ämpäri sai toimittaa pöntön virkaa.
Toisaalta olen viettänyt pari viikkoa myös veneessä, jossa jokaista 2 hengen hyttiä kohden oli oma vessa suihku. Olihan se ylellistä, oma toilettilaukku sisältöineen mahtui mukavasti vessan kaappiin eikä tilasta tarvinnut taistella eikä siivota muiden jälkiä tai haistella muiden hajuja. Viikon tai parin charter-purjehduksilla ihan kelvollinen ratkaisu, kun säilytystilantarvettakaan ei ole samalla tavalla kuin pitkillä purjehduksilla.
Hiukan oudoksuttaa aiempi kommentti, että jotkut tykkää purjehtia ja toiset tykkää vessoista. Jos ei kyse ole muutaman tunnin retkestä, tarvitaan veneessä ennemmin tai myöhemmin jonkinlaista vessaa. Matkapurjehduksilla vessa on ihan tärkeä osa veneen varustusta. Ei sitä pidä väheksyä. Mitä enemmän porukkaa on mukana, sitä polttavampi tarve on useammalle vessalle. Eikös tämä nyt ole ihan ymmärrettävää?
>>> ainakin meillä 6-henkisellä perheellä ei todellakaan tulis toimeen 1 vessalla.
Kuinka monta vessaa teillä on kotona? Meillä on perheessa 6 henkeä ja 1 vessa toimii oikein hyvin. Paskalla ja kusella käynti ei ole NIIN pitkä toiminpide, että se aiheuttaa meillä ongelmaa, eikä kellään ole vielä paskat pamahtanut housuun siksi että vessa on varattu.
Toinen vessa on isompi jossa on pönttö ja suihku, toinen on vaan sontimiseen.
Toisaalta monen vessan ilmiö on tullut charter-rintamalta, jossa jokaiselle hytille on oma vessa, ymmärrettävävv kun on useampi pariskunta matkalla.
Kyllä kylppärinkäytöstä helposti syntyy riitaa etenkin perheessä, jossa on teini-ikäisiä tyttäriä. Siis kotioloissa. Erityisen hankalia ovat kiireiset arkiaamut, jos taloudessa on vain yksi vessa suihku-huone. Peseytyminen, meikkaaminen, föönaaminen ja vielä ne perinteiset vessatarpeet, ja koko perhe yrittää hoitaa kaikki nämä asiansa samaan aikaan samassa paikassa - miltä kuulostaa?! Paljolta kiljumiselta säästyy, jos on kaksi vessaa, joista toinen rauhoitettu varsinaisten tarpeiden tekemiseen tai vaikka vain miestenhuoneeksi, johon naisväellä ei ole asiaa.
Kyllä meillä on 3 vessaa.
Yksi oleskelukerroksessa, 1-kerros.
Yksi yläkerrassa, joka on makuuhuonekerros.
Ja yksi kellarissa jossa on sauna ja takkatilat.
Emme kyllä ikinä pärjais 1 vessalla, kun aamulla herää yhtaikaa 6 ihmistä ja jokaisen on tarve vessaan.
Ja missäs sitä sais rauhassa vene-lehteä lukea jos ois vain 1 vessa, hetihän siellä on joku koputtelemassa kun on paras juttu parhassa kohtaa:)
Kyllä veneessä etenkin arkiaamuisin
tarvitaan vähintään kaksi vessaa...
Tiedät senkin sitten kun sinulla on joskus teini-ikäisiä tyttöjä, ja miks ei poikiakin, ja menette esim. kuukaudeksi lomailemaan veneellä.
Meillä kun on 2 poikaa ja 2 tyttöä, ei vois kuvitella, edes veneessä pärjäävänsä yhdellä vessalla. Ja meillä kyllä teinitkin tykkäävät olla mukana purjehtimassa.
Auta armias jos olisit pukannut pesueesi puoli vuosikymmentä sitten rintamamiestaloon. "Ei vois kuvitella" :-(
Noh, onneksi nykymaailmassa eriöitä riittää joten olkaatten onnellisia huusseissanne ;-)
Tai kuka vaan meistä 5000 vuotta sitten luolassa.
Niin se vaan aika menee ja tarpeet kasvaa.
Ennen pärjäs koko perhe kesälomareissun volvo amazonilla, jossa ei ollut es ilmastointia, nyt niillä ei malta paljoo kunnanrajaa kauemmas uskaltaa. Joillakin oli vaunukin mukana, harvapa niitä 60-luvun vaunuja enää kaipaa:)
Maailma muuttuu, muutuhan sinäkin eskoseni, älä jämähdä paikalleen.
Voin antaa hyvän tarjouksen sinne rintamamiestaloosi, vessasta yläkertaan.
Mulla on 6 lasta, neljä niistä on teini-ikäisiä tyttöjä (tai no, yksi on jo yli teini-iän..), eikä edellisessä veneessä ollut vessaa ollenkaan!
Silti oltiin kuukausi kesälomasta vesillä, eikä tehnyt tiukkaa...
Kun nykyisessä veneessä on yksi vesivessa, niin sitä nuo teinit pitää jo luksuksena.
Ja kyllä, tykkäävät edelleen purjehtia kesäisin. Juuri 15 täyttänyt teinityttö on menossa purjehdusriparille alkukesästä, ja silti toivoi minun pitävän lomani loppukesästä, että pääsisi mukaan sille pitkälle kesälomareissulle myös.
Eikä kahta vessaa kukaan kaivannut atlantillakaan, kun tultiin viiden hengen miehistöllä eurooppaa kohti.
Toinen vessa muutettiin jo Karibialla varastoksi.
Kun on rullaava vahti, niin kaikkien "heräämiset" on porrastettu 2 tunnin välein, joten ei ollut tarvetta kahden ihmisen päästä samaan aikaan huussiin...
Eikä muuten olisi tullet mieleenkään yhdenkään jätkän käydä "vanttikusella", kyllä sitä polvistuttiin Jabscon eteen joka jätkä.
Nuo (kuvitellut tai todelliset) kahden vessan tarpeet tulee kyseeseen lähinnä satamaelämää viettävien kohdalla, kun aamukrapuloissa herätään kaikki suunnilleen samaan aikaan jostain vierassataman laiturista, ja kaikkien pitää päästä krapulapa****le ...
Mulla on IFfissä saman melkein saman paksuiset vantit.
No enivei, sillä vein kerran pari purjehtimista kokematonta kaveria käymään Helsingin kasuunilla Ruoholahdesta 14-22 m/s itätuulessa.
Molemmat oli tottuneet olemaan laiturissa yli 7 metrin tuulessa, totesin heti fokan nostettuani altaassa. Komensin sitten enemmän pelkäävän pinnaan ja aloin nostaa isoa heti aallonmurtajan jälkeen myötätuulessa, joka oli luonnollisesti voimakkuudeltaan huomattavasti vähemmän rakennusten suojassa. Samalla kerroin proseduureja ja matka alkoi tietysti heidän keulaan stuuvaamien matkaeväiden (olutta ja sidukkaa) etsimisellä. Keulapiikissä minuutin olleet kaverit tuli vuorollaan kalpeana sitloodaan, jossa välittömästi järjestin jotain aktiviteettia olon kohentamiseksi.
Hetken päästä molemmat huomasivat, että metrinen aallokko ja kovahko tuuli ei meinaa mitään oikeassa purjeveneessä. Loppureissulla ei ollut oikeastaan muuta ongelmaa tuulen ja aallokon voimistumiseta huolimatta, kuin löytää riittävästi tekemistä itselle ja kavereille loppulegin ajaksi, niillä piruilla kun ei ollut henkkareita/ passia mukana, eikä suokissakaan tullut käytyä lähdössä.
Toinen mukana olleista kertoi reissun aikana olevansa saamassa perintönä jonkun sisävesifolkkarin, jonka kertoi myöhemmin olevan puuveneveistäjällä korjattavana, sekä kyseli mielenkiintoa hakumatkaan.
Toisellekaan ei jäänyt mitään negatiivista mieleen.
Lähdössä mietin ykkösreiviä, mutta totesin sen tarpettomaksi, koska ei tarvinnut kokata tms.
Luonnollisesti se olisi vedetty alle puolen minuutin tarvitaessa kahden köyden pikareivistä.
Veneeseeni teen todennäköisesti keväällä suurehkon muutostyön pitkäkestoisempia reissuja varten, koska en ole vielä löytänyt keliä kestävämpää/ mukavempaa/ kokonaisedullisempaa purkkaria.
Paatin massa ei nouse, koska kyseessä on sisämoottoriton IF/E, samoin massakeskiö pysyy lähellä sekä pituus-, että korkeussuunnassa.
Ainoastaan kajuuttaan tulee sisäkorkeutta 180 cm, ja sitlooda nousee parikymmentä cm, sekä siirtyy 56 cm taaksepäin pidentyneen kajuutan vuoksi.
Kyllä kuttaperkkapitkoakin voi koristella monenlaisella kuorrutuksella.
Olipas hyvä ja asiallinen mielipide!
Joopa, ennen oli kakspyttynen huussi pihan perällä, sitten saatiin vesivessa, sitten vessa joka kerrokseen, sitten vessa joka makkarin viereen. Veneeseenkin on pitänyt asentaa pari kolme kusiputkaa, mutta silti perjantai-iltana lorina kuuluu joka kadunkulmassa :-(
Nykynuorison siivottomuus saa haikailemaan tämän kehityksen täydellistymistä, jokaiselle kansalaiselle pitäisi määrätä septitankki pakolliseksi, imutyhjennyksellä varustettuna!
Häh! Meidän porukoissa kaikki jätkät käy "vanttikusella"! Itämerellä, Atlantilla ja Intian valtamerellä. Joskus on tullu pesu kaupan päälle, mutta hyvin kun on kiinni veneessä niin se pelaa paljon paremmin kuin sisävessassa heiluminen.
Aika ainutlaatuiselta kuulostaa perhe, jossa 6 lasta vanhemmat pärjäävät kuukauden veneessä ilman vessaa. Mikä on niin iso vene, että mahtuu 8 henkeä muttei vessaa? Itse en edes näin aikuisiällä lähtisi kuukaudeksi merelle ilman siedettäviä saniteettitiloja ja paikallaanpysyvää pönttöä. Heiluvan ja huojuvan ämpärin päällä asioiminen kelissä kuin kelissä ei kuulosta houkuttelevalta. Vai teittekö kuukauden aikana vain niin lyhyitä reissuja, että hädät säästyivät satamiin?
Miten ennen onnistuttiin kun oli 20m2 tupa jossa asui 10 ihmistä, ja vain yksi paskamakki! Työtä varmaan tehtiin amaan malliin. Jopa tehtiin työpäivä jonka jälkeen teinit lähti siihtämään 20km kouluun.
Ja kaikki saman 24h periodin aikana.
Mutta jokainent ekee mitä tykkää, vaikka rakentais 23 feet veneen täöyteen paskapönttöjä.
Meinaan vaan että ei tule arkena kiirus.
Ainahan sinä voit muuttaa perheines 20m2 majaan ja käydä huusissa paskomassa.
JA hankkia veneen jossa on ämpäri sitbrunnissa.
Jokainen tyylillään, toiset haluaa viihtyä enemmän kuin toiset.
Ei kaikki kuulu Skandikärsimysuskonlahkoon.
Ottaa kantaa, sillä minun mielestäni normi perjantai-iltana ne on kyllä mielestäni varttuneet miehet jotka kuseksii porttikongiin.
Vappu on asia erikseen:)
Kasvatuksesta ei pidä luopua vaikka elämä helpottuis.
... 6 lasta sentään samaan aikaan mukana olleet noilla reissuilla. Kerroin tuon lapsiluvun vaan siksi, että tiedän ihan oikeasti, mitä tarkoittaa liikkuminen veneellä (tai asuminen) teini-ikäisten tyttöjen kanssa.
Mutta vanhin on jo 23 vuotta (ja sillä on jo oma vene).
Mutta pitkiä reissuja heitettiin 3 tytön kanssa, kun ne oli teini-iän kynnyksellä ja jo teinejä (kuinka moni muten tietää, minkä ikäinen on teini noin niikun "virallisesti?).
Vene oli muuten Hai, eikä siinä todellakaan ole mukavuuksia.
Kulussa olessa "vessa" oli kajuutassa, ja ranassa oltaessa vastaavasti sitloodassa. Puomiteltta antoi sopivasti näkösuojaa. Eipä silti, ei siinä veneitä vieressä ollut, kun emme vierassatamia käyttäneet.
Kundiporukassa liikuttaessa luonnollisesti ei ämpäriä tarvittu, vantilla käytiin jos oli "hätä". Liikkeelle lähdettiin yleensä kello 9-13 aikoihin ja seuraavaan saareen rantauduttiin illalla 17-23 välillä, fiiliksestä riippuen. Harvemmin ajettiin yön yli, mutta aina muutama yö parin viikon aikana...
Atlantilla taas ei tuuli juuri laskenut alle 15 sekuntimetrin ja ajoimme vasta-aallokkon, joten ei todellakaan tullut edes mieleen käydä vanttikusella.
Miksi minun niin pitäisi tehdä? Minähän juuri protestoin sen puolesta, että vapautetaan tilaa paskahuusseilta veneestä. En minä paskalla sitbrunnissa käy, ei olisi tullut edes meileeni, mutta miten se sinun mieleesi tuli? Tietysti sekin on tyhjää parempi, joten hanki vaan sellainen.
Taidankin muuttaa mieltäni. Asennan koko 33' veneeseeni 6 ylimääräsitä paskahuussia, jotta ei tule aamulla kiire. Ja on niin kun mukavampaa lomaillakin. On nääs välejmpää paskoa. Selvä se.
Ja lomallahan ollaan siksi että kiire ei tule, ja jos paskahuussi on sen takeena, niin olkoon sitten niin.
Toisaalta, aamupesun teen muualla kuin paskahuussissa, kuset heitän milloin laidan yli kulussa ja vessaan saaressa. Paskalla käyn noin 5 minsaa päivässä, joten uskon että aktiivinen vessapaletti kestää mulla max noin 10 minsaa per vrk, joten koetan löytää tuon välin sinä aikana kun muut hoitaa veneessäni henkilökohtaiset paskahommansa.
En siis asennakkaan 6 paskahuussia. Tuo 1 riittää meillä, ja kiitos että sinäkin sen hyväksyt.
Tuuli on ihan sama montako metriä veneessä on. Kyllä klipperitkin on reivattu kun tuulta on ollut yli tarpeen. Mikä siitä isommasta veneestä poistaisi reivausterpeen - varsinkaan nykyisistä?
Veneen riki on aina suhteutettu rungon ominaisuuksiin ja käyttöalueeseen. Mitä ylirikatumpi sen sen alempi reivauskynnys ja vastavsti vanhalla nykykäsityksen mukaan alirikatulla mennään reivaamatta silloin kun jollat ovat laiturissa.
Venehän oli "yli 50-jalkainen".
Muuten kyllä juttusi on sikäli oikein, että veneessä tulee olla tartuntakohtia/kahvoja liikkumiseen sekä sisällä että kannella. Punkissakin pitää olla riittävän korkeat laidat. Muuten ei levollinen nukkuminen onnistu. Kaikkea sitä on kuitenkin vähän pienemmissäkin veneissä, mikäli ne on suunniteltu ko käyttöön.
Miehistöllä menee yleensä vähintään pari viikkoa ennenkuin itse kukin alkaa tottua veneen liikkeisiin ja lakkaa horjahtelemasta yhtenään.
Mieti vielä vähän, mitä esitit vaikkapa tuulen "pyyhkäisystä". "Tuuli pyyhkäisee veneen A yli 2 x nopeammin, kuin veneen B yli.. Näin vene B on paljon vähemmän kallellaan kuin vene A, sen paljon väljemmissä tiloissa on helpompi liikkua kuin veneessä A." jne.
Taisi sittenkin mennä nurinpäin? Kallistumisesta kertoessasi tarkoitit varmaankin luovia, jossa isomman vene B:n suhteellisen tuulen nopeus on paremman venevauhdin takia tietysti suurempi kuin pienessä ja hitaammassa A:ssa. Sen takia voikin tulla tarve reivata B:n purjetta, kun se alkaa kallistua kovemman tuulen paineen takia. Edellytetään tietysti, että kummassakin on yhtäläinen SA/dspl ja samanlainen ballast/dspl kuten myös lev/pit.
Ajatuksen juoksuasi oli hankala ymmärtää. Ehkä ajatus puuttui?
25 jalkasessa on vähemmän jalkoja joten se ei vissii kulje niin lujaa, ja pitookin on vähempi.
jalkaa.
Kun istut pienemmässä veneessä niin voit seurata katseella miten se isompi vene pikku hiljaa häviää näkyvistäsi horisonttiin. Ja nimenomaan sinne menosuuntaan horisonttiin. Siinä se.
jotka jäävät laituriin tai kääntyvät pian rantaa kohti. Ja sama on toistunut vuodesta toiseen. Niin käy ensi kesänäkin taas kerran. Isot, pulleat tilaihmeet viihtyvät kotisatamissa paremmin kuin merellä. Koko ei ratkaise! Siinä se.
Noin sanoo vain ne joilla on pieni, mutta kyllä koko ratkaisee.
Se taas on varmaan enemmän purjehtijasta kiinni missä hän viihtyy, satamassa vai merellä, eikä niinkään veneestä.
Vai oletko sitä mieltä että jos sinulla olisi nyt yhtäkkiä varaa isoon veneeseen, et enää purjehtis?
>>> Kun istut pienemmässä veneessä niin voit seurata katseella miten se isompi vene pikku hiljaa häviää näkyvistäsi horisonttiin.
Jos säästän siinä 100.000 euroa, saa hävitäkin horisonttiin :)
Vaihdoin isosta pieneen, joten tiedän kyllä mistä puhun.
Perinteinen totuus on: "Kokenut purjehtija pärjää millä veneellä tahansa, mutta ei valitse itselleen mitä tahansa".
Veneen koko suunnitellaan omien tarpeiden mukaan myös silloin, kun raha riittäisi isompaan!
On typerää valita tarpeettoman isoa venettä. En esim. halua kahta vessaa veneeseeni enkä turhia punkkia, en liiallisia sisätiloja enkä hankalan suuria purjealoja. 150 m2 spinnu oli tarpeettoman iso yhden tai kahden hengen käsiteltäväksi. Pienempää on helppo hallita yksinkin jne. Ehkä purjehdukseni vähentyisivät, jos minulla olisi iso vene.
Takertui mieleeni tuo: varaa isoon veneeseen. Kyllä se niin taitaa olla, että useimmiten varallisuuden mukana verkostot kasvavat ja harrastukset lisääntyvät, aika on rahaa, mutta harva raskii ostaa rahalla aikaa, ahneus iskee. Kerää oma empiria aiheesta ja vertaile millaisia veneitä missäkin päin liikkuu. Venetyyppejä on mukava tuntea, ihan koosta riippumatta.
heikkenee. Jollain hiustenlähtö pitää kompensoida ja uskotella, että saa naisen innostumaan, vaikka donna tsiikaa naapurin pikkuveneen sporttikundeja, joissa vielä on elämää.
isommassa veneessä. On suuri ero kryssiessä istua tuulen puolen laidalla aaltojen pieksettävänä pienessä veneessä verrattuna korkealle nousevan laidan antamaan suojaan isommassa veneessä. Toisaalta purjehduksen tunnelma on pienessä veneessä aidompi lähellä elementtiä.
Usea vastaaja tuntuu olettavan, että isompi vene on aina parempi.
- nopea
- kestää pahempaa säätä
- turvallisen ja komean etäällä vedenpinnasta
- runsaat ja monipuoliset sisätilat
- ei kallistele
- enemmän vessoja
- hintava
- antaa vähemmän (hameväen?? pelkäämää?) kosketusta mereen
Kaikissa näissä kohdissa ruotsinlaiva hakkaa minkä purjeveneen tahansa. Vai yrittääkö joku uskotella, että jossain välikoossa kaikki ominaisuudet maksimoituu.
Minun puolestani jokainen saa olla tyytyväinen oman uskonsa varassa, kunhan ei häiritse typeryydellään muita kerjäämällä tukea käsityksilleen.