sairastuin ahmimishäiriöön 17-vuotiaana. olin tuolloin normaalipainoinen. seuraavan neljän vuoden kuluessa lihoin n.20kg. todennäköisesti olisin lihonut enemmänkin, ellen olisi missään vaiheessa ruvennut oksentamaan. vihasin itseäni. alussa painoni nousi nopeasti ja se romutti itsetuntoni kertaheitolla.
aloin parantua pari vuotta sitten, kun muutin toiseen paikkaan...sain yksinkertaisesti niin paljon muuta ajateltavaa, että ruoka jäi taka-alalle. puolet lihomistani kiloista on jo pudonnut. tunnen oloni upeaksi.
haluan vain sanoa kaikille syömishäiriöisille, että rakastakaa itseänne ja uskaltakaa parantua. se ei tapahtua yhdessä yössä, mutta jokainen askel oikeaan suuntaan on voitto.
itseäni auttoi mm. oa-ryhmä. kävin myös terapiassa. älkää kukaan jääkö yksin.
tsemppiä kaikille, syömishäiriöstä voi parantua!
aloin parantua pari vuotta sitten, kun muutin toiseen paikkaan...sain yksinkertaisesti niin paljon muuta ajateltavaa, että ruoka jäi taka-alalle. puolet lihomistani kiloista on jo pudonnut. tunnen oloni upeaksi.
haluan vain sanoa kaikille syömishäiriöisille, että rakastakaa itseänne ja uskaltakaa parantua. se ei tapahtua yhdessä yössä, mutta jokainen askel oikeaan suuntaan on voitto.
itseäni auttoi mm. oa-ryhmä. kävin myös terapiassa. älkää kukaan jääkö yksin.
tsemppiä kaikille, syömishäiriöstä voi parantua!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.