hyvä tulkki, huono tulkki..?

Tiukuting

Minnuu jäi mietityttämään joskus aikoinaan eräältä viittomakielentulkilta kuulemani juttu.. hän kertoi, etteivät kuurot "hyväksy" tulkkia joka on ennen opiskeluaan ollut ns. "ummikko" kuurojen kulttuurin suhteen..eli jos pitää viittomakielestä, opiskelee sitä ehkä jonkusen vuoden ja hakeutuu tulkkikoulutukseen ei tule kuurojen mielestä koskaan olemaan hyvä tulkkina. Eli ollakseen hyvä tulkki pitää olla elänyt kuurojen parissa koko ikänsä, esim olemalla kuurojen vanhempien kuuleva lapsi.. Onko asia tosiaan niin mustavalkoinen...? että esim minusta ei koskaan voi tulla kuurojen silmissä hyvää tulkkia koska en ole kuurosta suvusta eli käytännössä koko ikääni käyttänyt viittomakieltä.. ja että kuurojen ja kuulevien välissä on jokin näkymätön raja jota ei saa taikka voi ylittää..että esim kuurojen vanhempien kuulevan lapsen on tehtävä "valinta" ollako osa kuurojen maailmaa vai kuulevien maailmaa..että siinä rajalla ei voi elää.. nää on ehkä vähän hulluja kysymyksiä, mutta kysyn ihan puhtaasta kiinnostuksesta enkä missään nimessä tarkoita ketään loukata.

19

4995

Vastaukset

  • Hyvä kun otit tuon asian esille. Ensinnäkin ihmettelen mistä sinun tuntema viittomakielentulkki on saanut noin käsityksen tai asenteen. Minusta tuntuu, että sinun tuntemasi viittomakielentulkki taitaa tuntea ikään kuin kateutta niitä tulkkeja kohtaan,jotka ovat onnistuneet sulautumaan kuurojen kulttuuriin niin hyvin, vaikka heillä ei olekaan mitään viittomakielistä taustaa lapsuudessaan.Ja on siksi osittain liioitellut sinulle tuollaisista asioista.

    Sitä paitsi kannattaa ottaa huomioon seikka, että täällä Suomessa valtaosa, jos uskaltaisin arvioida mutu-tuntumalla, noin 80% koulutetuista tulkeista tulee sellaisesta taustasta, joissa ei esiintynyt yhtäkään viittomakielisyyttä tai kuuroutta. Harvalla heistä on mitään sellaisia kuuroja vanhempia tai sukulaisia. Niin mitenköhän voisi ajatella HEITÄ KAIKKIA muka huonoiksi tulkeiksi,sitä voit itse miettiä rauhassa...

    Joten ihmettelen sinun tuttavaasi, joka haluaisi yleistää meitä kuuroja noinkin suoralta kädeltä, vaikka onkin itse tulkki. Eikö hän itse ole osannut ajatella loppuun asti,etenkin sitä, että valtaosa tulkeista tulee kuitenkin sellaisista taustoista,joissa ei ollut kuvioita viittomakielisyydestä?

    Minusta on se huono tulkki enemmänkin, joka ei noudattaisi hyvää tulkin ammattietiikkaa. Se, onko viittomakielinen tausta vai ei, on kyllä kuule paljon pienempi merkitys (oikeastaan sillä ei ole mitään merkitystä,siis mulle henkilökohtaisesti). Minua kiinnostaa aina enemmän se, miten hyvin tulkki noudattaa nimenomaan ammattietiikkaa, haluaa kehittää itseään ja ottamaan palautetta vastaan asiakkailta.

    Olen valitettavasti huomannut, että on sellaisia tulkkeja, jotka eivät koskaan käy missään kuurojen tapahtumissa vapaa-aikoina,eivätkä edes lue mitään Kuurojen Lehteä tai edes katso viittomakielistä uutista vapaa-aikoinakaan. Onhan se tavallaan jokaisen oma asia, mitä haluaa katsoa tai käydä jossain tilaisuuksissa. Mutta viittomakieli on kuitenkin hyvin sellainen, joka kehittyy kehittymistään ja myös ympäristönmuutoksen myötä viittomakieli elää ja muuttuu siinä missä kuin puhuttu kielikin. Kuurojen kulttuuri elää ja muuttuu myös ajan myötä. Joten tulkille antaisi todella paljon takaisin, jos hän kävisi myös silloin tällöin kuurojen tapahtumissa, jotta pystyisi olemaan ajan tasalla vaikkapa uusista viittomista ja muutenkin kulttuurin saralla uusista muutoksista.

    Onneksi on sellaisia tulkkeja,jotka mielellään käyvät aktiivisesti kuurojen tapahtumissa ja tilaisuuksissa, joten ei mikään ihme ole, kun he sulautuvat aika pian kuurojen kulttuuriin ja maailmaan. Vaikkei heillä olekaan mitään viittomakielistä taustaa lapsuudessaan.
    Ja olen ikävä kyllä huomannut, että muut tulkkikollegat,jotka eivät koskaan käy missään kuurojen tapahtumissa, tuntevat kateutta heitä kohtaan. Tätä faktaa ei kannata yrittää kiistää, niin monet muutkin kuurot ovat huomanneet samaa ilmiötä tulkkien keskuudessa.

    Ihmettelen, että jollakulla tulkilla on otsaa mennä sanomaan meistä kuuroista noin, vaikka tulkki itse ei koskaan käy missään kuurojen tapahtumissa. Vaan mieluummin syyttää sormella sitä, että niitä tulkkeja suositaan muka joilla on viittomakielinen tausta.
    Olen sitä mieltä, että tulkki on enemmänkin se ihminen,jonka pitäisi katsoa peiliin, jos hän itse ei koskaan käy missään muualla kuin haluaa syytellä omaa asiakaskuntaansa.Ja hänen olisikin ehkä aika vaihtaa alaa, jos ajattelisi jatkuvasti noin.

    Kuten sanoinkin aiemmin, että minua kiinnostaa miten hyvin tulkki noudattaa ammattietiikkaa ja niin edelleen.Mutta se antaisi kyllä lisäplussaa, että hän kävisi myös kuurojen tapahtumissa/tilaisuuksissa silloinkin kun vain kerkiää (ihan jokaikisessä tapahtumassa ei tietenkään tarvi käydä, vaan silloin tällöin). Koska olen sitä mieltä, että pelkkä hyvä viittomakielen hallinta ei aina riitä takaamaan hyvää tulkkausta. Vaan kielen hallinnan lisäksi on hyvä tuntea myös kyseisen kielen kulttuuritaustan ja ajan myötä tuomat muutokset kyseisessä kulttuurissa.Korostan vielä tässä, että tulkin ei välttämättä tarvitse olla kotoisin viittomakielisestä ympäristöstä, vaan yhtä hyvin voi olla "ummikkotaustasta".Tärkeintä on vain se,että hän kävisi nimenomaan joskus kuurojen tapahtumissa yms.

    Sama pätee se,että muiden puhuttujen vieraiden kielten tulkkien pitää tuntea myös sen puhutun kielen maan kulttuurin. Esimerkiksi saksan tai englannin tulkin pitää tuntea Saksan tai Iso-Britannian kulttuurin.
    Kulttuurin tuntemisen ja sen seuraamisen kautta pystyy oppimaan kielen salat jopa paljon paremmin se kuin hallitsee kielen vähintään hyvin.

    Se on kyllä totta, että kuurojen vanhempien kuulevat lapset tuntevat kuurojen kulttuurin paljon paremmin esimerkiksi viittomakielen tulkkina verrattuna muihin tulkkeihin,jotka tulevat täysin kuulevasta ympäristöstä. Ja monet kuurot tuntevat tietenkin automaatisesti nähdessään kuulevan tulkin, joka on kotoisin viittomakielisestä ympäristöstä.(Onhan kuurojen maailma sentään pieni paikka)Ja tietenkin häntä tervehditään iloisesti, kuten yleensäkin vanhaa tuttua. Joten luulen vähän niin,että muut tulkit saattavat tuntea kateutta tällaista asiaa kohtaan. Voin olla väärässä, mutta luulen vaan..

    Minua kiinnostaakin se, miksiköhän jotkut tulkit (siis ne jotka eivät käy kuurojen maailmassa) tuntevat joskus kateutta muita kollegoita kohtaan,jotka ovat aktiivisesti kuurojen maailmassa "ummikkotaustastaan" huolimatta? Siihen haluaisin kyllä saada vastauksen.

    • voihan se olla, että en oikein ajatellut asiaa kunnolla ennenkuin menin sen möläyttämään.. tämä tulkki on siis itse kuurojen vanhempien kuuleva lapsi, eli kai siinä on vähä omaa legendaakin mukana.. itse kun joskus olen viittomakielentulkin ammatista haaveillut niin on ihan hyvä kuulla mitä kaikkea pitää tajuta ajatella.. :o)tosin kyseessä on todella hankala ala päästä sisään opiskelemaan, mutta someday maybe.. kiitos kovasti että kerroit asioista.. vielä kun saisi rohkeutta jotenkin ottaa kontaktia kuuroihin,kuulevien kanssa kun kurssilla ollaan niin ei se koskaan ole sama asia kuin kuuron kanssa viittominen.. :o/


    • Tiukuting kirjoitti:

      voihan se olla, että en oikein ajatellut asiaa kunnolla ennenkuin menin sen möläyttämään.. tämä tulkki on siis itse kuurojen vanhempien kuuleva lapsi, eli kai siinä on vähä omaa legendaakin mukana.. itse kun joskus olen viittomakielentulkin ammatista haaveillut niin on ihan hyvä kuulla mitä kaikkea pitää tajuta ajatella.. :o)tosin kyseessä on todella hankala ala päästä sisään opiskelemaan, mutta someday maybe.. kiitos kovasti että kerroit asioista.. vielä kun saisi rohkeutta jotenkin ottaa kontaktia kuuroihin,kuulevien kanssa kun kurssilla ollaan niin ei se koskaan ole sama asia kuin kuuron kanssa viittominen.. :o/

      Todella mielenkiintoista, että se sinun tuttavasi, joka onkin kuurojen vanhempien kuuleva lapsi, ajattelee noinkin. En tiedä, josko kuurojen vanhempien kuulevana lapsena hänellä olisi ikään kuin taipumusta ajatella olevansa parempi tulkki kuin muut, jotka tulevat kuulevasta ympäristöstä.

      Jos ihminen ajattelee noin, niin hänen asenteessaan on mielestäni silloin parantamisen varaa.

      Asiasta toiseen, kokeile ihmeessä onneasi pääsykokeessa!=) Eihän sitä voi ikinä tietää, mitä jos onnenkantamoinen suosii sinua. Ei yritänyttä laiteta vai miten nyt se sanonta menekään. ;)


    • Kaipaan yhä vastauksia viittomakielen tulkeilta siinä mielessä,että miksi jossain viittomakielen tulkkien työyhteisöissä ilmaantuu kateutta toista tulkkikollegaa kohtaan, joka käy aktiivisesti ja vapaaehtoisesti kuurojen maailmassa? Ja näin ollen on varmasti myös hyvin arvostettu/pidetty ihminen kuurojen maailmassa?

      Vai onko se osunut niin kipeään paikkaan,etteivät jotkut tulkit halua myöntää,että tällaista esiintyy joskus heidän työyhteisöissään?

      Korostan vielä,tämä ei ole suinkaan liioittelua,vaan täyttä faktaa. Minä kuurona asiakkaana ja myös muutoin kuurojen maailman jäsenenä en voi olla huomaamatta sitä, että sellaista viittomakielen tulkkia kadehditaan joidenkin (ei siis kaikkien) tulkkikollegoiden silmissä, joka on täysin omalla vapaaehtoisuudellaan aktiivinen kuurojen maailmassa. Ja näin ollen hän on pystynyt omistautumaan täysin omaan työhönsä, jonka kautta hänestä on tullut erittäin etevä,jopa etevämpi kuin muut tulkkikollegansa.En kyllä yhtään ihmettelisi, että tällainen voisi herättää kateutta toisissa kollegoissa,joka voisi edesauttaa jopa työpaikkakiusaamista tai pahimmillaan piilokiusaamista.

      Tiedän varsin hyvin, että viittomakielen tulkkien työyhteisöissä pitää tuntea solidaarisuutta toisia tulkkikollegoita kohtaan.Mutta tulkkien työyhteisö ei kuitenkaan mikään ainoa ole,jossa pitäisi olla solidaarinen toisia työtovereita kohtaan,vaan ihan kaikissa työyhteisöissä riippumatta ammattialasta pitäisi olla solidaarinen muita kollegoita kohtaan.Valitettavasti joissakin työyhteisöissä tällaista rikotaan joskus, joka ilmenee sitten työpaikkakiusaamisena.

      Tiedän kyllä, että on valitettavan paljon sellaisia tulkkeja, jotka eivät missään muodossa käy tai osallistu kuurojen tapahtumiin.Onhan se toki heidän oma asiansa.Tiedän kuitenkin myös niitä tulkkeja,kuten mainitsin aiemmin tässä kirjoituksessa, jotka täysin omasta tahdostaan haluavat osallistua kuurojen tapahtumiin. Aika moni tuntemani kuuro viittomakielinen arvostaa sitä aika paljon.

      Valitettavasti tiedän niitäkin tulkkeja, jotka kadehtivat nimenomaan sellaisia aktiivisia tulkkikollegoitaan. Jopa myös joskus tulkkiopiskelijoiden keskuudessa, jos kun joku tulkkiopiskelija on aktiivinen jo opiskeluaikoinaan. Muistan hyvin erään ikävän tapauksen (koulun tai paikkakunnan nimeä en suostu kertomaan siitä syystä, jotta kiusattu tulkki(opiskelija) ei tunnistaisi itseään tästä kirjoituksesta) joskus 90-luvulta. Tutustuin erääseen miellyttävään ihmiseen, joka ei silloin vielä aloittanut tulkkiopintojaan, ja ystävystyimme aika pian toimivan henkilökemian ansiosta. Kyläilimme toistemme luona, kutsuimme toisiamme myös omiin juhliimme tms., ja hän alkoi jo oppia viittomaan ennen tulkkikoulutukseen hakemista.
      Hän kertoi kuitenkin kärsinneensä paljon siitä,kun jopa siviilissä (silloin kaupassa) törmättyään toiseen tulkkiopiskelijaan,joka nälvi häntä väittämällä,ettei hän osaa viittoa.Ja miten hän on muka pystynyt kommunikoimaan hataralla taidollaan minun eli kuuron ystävän kanssa.Jo koulussa samainen tyyppi vältteli ystävääni todella paljon, tai sitten silloin tällöin verbaalisella nälvimisellä siihen tyyliin,että no viitoit nyt vähän väärin, vaikka ystäväni oikeasti viittoi vain vahingossa. En tiedä, josko se henkilö tarkoitti kohteliaalla huomautuksella, mutta ystäväni ei kuulevana voinut olla huomioimatta sen kyseisen henkilön ilkeää äänensävyä.En minä tietenkään kuurona voi tietää mitään äänensävyistä..

      Minusta tämänkaltainen kateus on vakava asia, koska minun mielestäni sitä voidaan luokitella työpaikkakiusaamiseksi tai jopa piilokiusaamiseksi. Ja vakava asia on lisäksi se, että se voi heijastua kuuroon asiakkaaseen, joka ei varmastikaan voi olla aistimatta sitä,että kaikki ei ehkä ole nyt niin hyvin. Sehän on vähän sama asia kuin jos esimerkiksi joku asiakas menee syömään ravintolaan,jossa hän aistii aivan varmasti henkilökunnan huonon ilmapiirin,jonka takana voisi olla vaikkapa kiusaaminen tai joku vastaava.

      Mielestäni tästä on syytä keskustella rakentavasti. En tietenkään yleistä kaikki tulkkeja, mutta osoitan kuitenkin tämän asian niille tulkeille, jotka ovat "piilokiusanneet" omaa tulkkikollegaansa tai omia kollegoitaan. Tätä asiaa ei hyvä ole lakaista maton alle, tai uskotella sitä,ettei tällaista voi tapahtua mitenkään tulkkien työyhteisössä.Vaan kyllä voi ja on mahdollista tapahtua.

      Valitettavasti tänä päivänä on surullisen yleistä monissa työyhteisöissä,että kiusataan jopa hyvää tyyppiä,joka on omistautunut omalle työlleen ja on etevämpi/ahkerampi kuin muut kollegansa.


    • pliis!!!! kirjoitti:

      Kaipaan yhä vastauksia viittomakielen tulkeilta siinä mielessä,että miksi jossain viittomakielen tulkkien työyhteisöissä ilmaantuu kateutta toista tulkkikollegaa kohtaan, joka käy aktiivisesti ja vapaaehtoisesti kuurojen maailmassa? Ja näin ollen on varmasti myös hyvin arvostettu/pidetty ihminen kuurojen maailmassa?

      Vai onko se osunut niin kipeään paikkaan,etteivät jotkut tulkit halua myöntää,että tällaista esiintyy joskus heidän työyhteisöissään?

      Korostan vielä,tämä ei ole suinkaan liioittelua,vaan täyttä faktaa. Minä kuurona asiakkaana ja myös muutoin kuurojen maailman jäsenenä en voi olla huomaamatta sitä, että sellaista viittomakielen tulkkia kadehditaan joidenkin (ei siis kaikkien) tulkkikollegoiden silmissä, joka on täysin omalla vapaaehtoisuudellaan aktiivinen kuurojen maailmassa. Ja näin ollen hän on pystynyt omistautumaan täysin omaan työhönsä, jonka kautta hänestä on tullut erittäin etevä,jopa etevämpi kuin muut tulkkikollegansa.En kyllä yhtään ihmettelisi, että tällainen voisi herättää kateutta toisissa kollegoissa,joka voisi edesauttaa jopa työpaikkakiusaamista tai pahimmillaan piilokiusaamista.

      Tiedän varsin hyvin, että viittomakielen tulkkien työyhteisöissä pitää tuntea solidaarisuutta toisia tulkkikollegoita kohtaan.Mutta tulkkien työyhteisö ei kuitenkaan mikään ainoa ole,jossa pitäisi olla solidaarinen toisia työtovereita kohtaan,vaan ihan kaikissa työyhteisöissä riippumatta ammattialasta pitäisi olla solidaarinen muita kollegoita kohtaan.Valitettavasti joissakin työyhteisöissä tällaista rikotaan joskus, joka ilmenee sitten työpaikkakiusaamisena.

      Tiedän kyllä, että on valitettavan paljon sellaisia tulkkeja, jotka eivät missään muodossa käy tai osallistu kuurojen tapahtumiin.Onhan se toki heidän oma asiansa.Tiedän kuitenkin myös niitä tulkkeja,kuten mainitsin aiemmin tässä kirjoituksessa, jotka täysin omasta tahdostaan haluavat osallistua kuurojen tapahtumiin. Aika moni tuntemani kuuro viittomakielinen arvostaa sitä aika paljon.

      Valitettavasti tiedän niitäkin tulkkeja, jotka kadehtivat nimenomaan sellaisia aktiivisia tulkkikollegoitaan. Jopa myös joskus tulkkiopiskelijoiden keskuudessa, jos kun joku tulkkiopiskelija on aktiivinen jo opiskeluaikoinaan. Muistan hyvin erään ikävän tapauksen (koulun tai paikkakunnan nimeä en suostu kertomaan siitä syystä, jotta kiusattu tulkki(opiskelija) ei tunnistaisi itseään tästä kirjoituksesta) joskus 90-luvulta. Tutustuin erääseen miellyttävään ihmiseen, joka ei silloin vielä aloittanut tulkkiopintojaan, ja ystävystyimme aika pian toimivan henkilökemian ansiosta. Kyläilimme toistemme luona, kutsuimme toisiamme myös omiin juhliimme tms., ja hän alkoi jo oppia viittomaan ennen tulkkikoulutukseen hakemista.
      Hän kertoi kuitenkin kärsinneensä paljon siitä,kun jopa siviilissä (silloin kaupassa) törmättyään toiseen tulkkiopiskelijaan,joka nälvi häntä väittämällä,ettei hän osaa viittoa.Ja miten hän on muka pystynyt kommunikoimaan hataralla taidollaan minun eli kuuron ystävän kanssa.Jo koulussa samainen tyyppi vältteli ystävääni todella paljon, tai sitten silloin tällöin verbaalisella nälvimisellä siihen tyyliin,että no viitoit nyt vähän väärin, vaikka ystäväni oikeasti viittoi vain vahingossa. En tiedä, josko se henkilö tarkoitti kohteliaalla huomautuksella, mutta ystäväni ei kuulevana voinut olla huomioimatta sen kyseisen henkilön ilkeää äänensävyä.En minä tietenkään kuurona voi tietää mitään äänensävyistä..

      Minusta tämänkaltainen kateus on vakava asia, koska minun mielestäni sitä voidaan luokitella työpaikkakiusaamiseksi tai jopa piilokiusaamiseksi. Ja vakava asia on lisäksi se, että se voi heijastua kuuroon asiakkaaseen, joka ei varmastikaan voi olla aistimatta sitä,että kaikki ei ehkä ole nyt niin hyvin. Sehän on vähän sama asia kuin jos esimerkiksi joku asiakas menee syömään ravintolaan,jossa hän aistii aivan varmasti henkilökunnan huonon ilmapiirin,jonka takana voisi olla vaikkapa kiusaaminen tai joku vastaava.

      Mielestäni tästä on syytä keskustella rakentavasti. En tietenkään yleistä kaikki tulkkeja, mutta osoitan kuitenkin tämän asian niille tulkeille, jotka ovat "piilokiusanneet" omaa tulkkikollegaansa tai omia kollegoitaan. Tätä asiaa ei hyvä ole lakaista maton alle, tai uskotella sitä,ettei tällaista voi tapahtua mitenkään tulkkien työyhteisössä.Vaan kyllä voi ja on mahdollista tapahtua.

      Valitettavasti tänä päivänä on surullisen yleistä monissa työyhteisöissä,että kiusataan jopa hyvää tyyppiä,joka on omistautunut omalle työlleen ja on etevämpi/ahkerampi kuin muut kollegansa.

      Olen elänyt lapsesta asti kuurojen maailmassa. Kulttuuri ja toiminta on ollut jokapäiväistä elämääni. Olen oppinut viittomakielen yhteisön toiminnassa ja kuurojen ystävieni seurassa.
      En päässyt tulkkikoulutukseen. Se pääsy ei siis ole viittomakielen taidosta kiinni.

      En kysynyt miksi eivät valinneet.

      Haastattelussa oli myös viittomaosuus. Sen osaamisella ei kai ole mitään merkitystä.


  • Noilla käsitteillä hyvä - huono tulkki on eroja. Itse olen myös tulkin käyttäjä, vaikka olen huonokuuloinen ja äidinkieleni suomi. Viittomat myöhemmin opin aikuisiässä. Yhä opettelen viittomia sekä olen mukana kuurojen toiminnassa aktiivisesti.

    Kokemukseni mukaan tulkeissa on eroja kuin yöllä ja päivällä. Oma kulttuurini on kuulevien kulttuuri, mutta nyt mukana myös kuurojen kulttuuri.

    Itse totesin äskettäin, että kun kuurot oppii jonkun uuden viittoman, niin se "tarttuu" ketjuna kuuroihin, jotka ovat tekemisissä toistensa kanssa. Joten tässä on pari kertaa opetettu tulkille uusi viittoma, jota hän ei ole koulussa tai tulkkaustyössä oppinut aikaisemmin.

    Kuurojen yhdistyksellä tulkkien kannattaa käydä ainakin silloin, kun esim. on jokin tapahtuma, tiedotusilta. Samalla kuurot mielellään näkevät uusia tulkkeja ja oppivat "tulkkikasvot" tuntemaan etukäteen.

    Kuurojen yhdistykseen saa tulla kuka vaan kuuleva, joka on kiinnostunut kuurojen kulttuurista ja haluaa oppia viittomia. Kuurojen yhdistyksessä on aina joku, joka voi kertoa yhdistystoiminnasta ja muusta.

    Yleensä yhdistyksen tiedotusiltoina on viittomakielen tulkki paikalla kuulevia varten. Mutta kannattaa varmistaa asia etukäteen, jos haluaa käyttää tulkin palveluja, kun tulee yhdistykselle. Lähetä sähköposti yhdistykseen ja kerro etukäteen tulevasi ja haluavasi tulkin palvelua. Yhdistys tilaa tulkin paikalle sinua varten.

    On mukavaa, kun joku kuuleva on kiinnostunut kuurojen yhdistyksen toiminnasta, harrastuksista. Esteenä ole se, ettet osaa viittomia tai olet kuuleva.

    Parhaiten opit viittomia kommunikoimalla kuurojen kanssa. Hyvänä alkuna voi opetella esim. sormimerkkien mukaiset aakkoset, niin voi sormittaa sanan ja kuurot opettavat sen viittoman.

    Joten tervetuloa kuurojen yhdistykseen tutustumaan kuuroihin ja oppimaan viittomia. Kuurojen parissa opit elävää kieltä - rohkeasti mukaan!

    • Miten määritellään kuurojen kulttuuri? Oma kieli on mut mikä muu?

      Asiasta kiinnostunut


    • .... kirjoitti:

      Miten määritellään kuurojen kulttuuri? Oma kieli on mut mikä muu?

      Asiasta kiinnostunut

      onhan se tavallaan ihan oma maailmansa juuriki sen kielen takia..kieli on suurin osanen kulttuurin muodostumisessa, joten luonnostaankin siitä muotoutuu omanlaisensa verrattuna kuulevien maailmaan..joku kuuro lienee vois tässä auttaa kun mä en oikeastaan ole mikään kulttuuriantropologi.. :D kunhan hölisen mitä mieleen asiasta tuli.. :)


    • Tiukuting kirjoitti:

      onhan se tavallaan ihan oma maailmansa juuriki sen kielen takia..kieli on suurin osanen kulttuurin muodostumisessa, joten luonnostaankin siitä muotoutuu omanlaisensa verrattuna kuulevien maailmaan..joku kuuro lienee vois tässä auttaa kun mä en oikeastaan ole mikään kulttuuriantropologi.. :D kunhan hölisen mitä mieleen asiasta tuli.. :)

      Heips!

      Joku viittomakielinen saa vielä jatkaa, kun sellainen en ole minäkään. Kuurojen kulttuuriin kuuluu kielen lisäksi muun muassa yhteiset kokemukset kuuroudesta. Kuurojen historiakaan kun ei ole ollut auvoinen.Historian tuntemus on käsittääkseni tärkeä osa kuurojen identiteettiä.Ja muutenkin yhteiset kokemukset kaikesta muusta kuurouteen liittyvästä. Kuurojen kulttuurissa on myös meidän kuulevien kulttuurista poikkeavia piirteitä, kuten käsittääkseni suorapuheisuus, koskettaminen (kun halutaan keskustelukumppanin huomio ja muutenkin kuurojen parissa koskettaminen on luontevampaa kun meillä kuulevilla) ja esimerkiksi valojen räpsyttäminen kun halutaan muiden viittomakielisten huomio. Ja esimerkiksi viittomakielen tulkin on tärkeä tuntea kuurojen kulttuuria. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka suorapuheisuus ja klassinen oletpas lihonnut. Viittomakielinen voi kenties viittoa viittoman LIHAVA kuulevalle keskustelukumppanille ja tulkin on siinä tilanteessa otettava huomioon kulttuurierot. Viittomakielisellä kun tuskin tässä tilanteessa oli tarkoitus loukata (tulkin on luettava myös viittomaan liittyvät ilmeet) keskustelukumppania. Tulkki voisi yrittää tulkata kommentin esimerkiksi oletpas pyöristynyt tai jopa oletpas muuttunut...Ääretöntä tilanneherkkyyttä, kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta siis vaaditaan.
      Pääpointtihan oli siis, että on sellainen kulttuuri kuin kuurojen kulttuuri.


    • Lisää vielä kirjoitti:

      Heips!

      Joku viittomakielinen saa vielä jatkaa, kun sellainen en ole minäkään. Kuurojen kulttuuriin kuuluu kielen lisäksi muun muassa yhteiset kokemukset kuuroudesta. Kuurojen historiakaan kun ei ole ollut auvoinen.Historian tuntemus on käsittääkseni tärkeä osa kuurojen identiteettiä.Ja muutenkin yhteiset kokemukset kaikesta muusta kuurouteen liittyvästä. Kuurojen kulttuurissa on myös meidän kuulevien kulttuurista poikkeavia piirteitä, kuten käsittääkseni suorapuheisuus, koskettaminen (kun halutaan keskustelukumppanin huomio ja muutenkin kuurojen parissa koskettaminen on luontevampaa kun meillä kuulevilla) ja esimerkiksi valojen räpsyttäminen kun halutaan muiden viittomakielisten huomio. Ja esimerkiksi viittomakielen tulkin on tärkeä tuntea kuurojen kulttuuria. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka suorapuheisuus ja klassinen oletpas lihonnut. Viittomakielinen voi kenties viittoa viittoman LIHAVA kuulevalle keskustelukumppanille ja tulkin on siinä tilanteessa otettava huomioon kulttuurierot. Viittomakielisellä kun tuskin tässä tilanteessa oli tarkoitus loukata (tulkin on luettava myös viittomaan liittyvät ilmeet) keskustelukumppania. Tulkki voisi yrittää tulkata kommentin esimerkiksi oletpas pyöristynyt tai jopa oletpas muuttunut...Ääretöntä tilanneherkkyyttä, kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta siis vaaditaan.
      Pääpointtihan oli siis, että on sellainen kulttuuri kuin kuurojen kulttuuri.

      Ainakin kuurojen maailmassa. Elän enimmäkseen kuulevien maailmassa, ja siinä käytetään liian paljon kiertoteitä että päästään suoraan asiaan. Kestää kauan...Jaaritteluja.
      Mitä tulee tulkkiin, niin valitettavasti tulkkeja on todella monenlaisia. Jotkut tekevät todella pahoja ammattietiikkavirheitä.
      Kuten esimerkiksi jos kuuro on pääjuhlija, ja joku kuuleva pitää puheen ryhmässä kuurolle, niin tulkki seisoo ja viittoo ryhmän edessä vaikka pitäisi olla ryhmässä, pääjuhlija ryhmän edessä. Niin että pääjuhlija ei pääse katselemaan ryhmää välillä.
      Jos on kaksi tulkkia vierekkäin, niin toinen tulkki kuiskaa tai puhuu toiselle tulkille. Sääntönä on se, että tulkki myös viittoo toiselle tulkille omia juttujaan kuurolle asiakkaalle. Nämä ovat esimerkkejä etiikasta.
      Onko kokemuksia?


    • kuurojen suorapuheisuudesta kirjoitti:

      Ainakin kuurojen maailmassa. Elän enimmäkseen kuulevien maailmassa, ja siinä käytetään liian paljon kiertoteitä että päästään suoraan asiaan. Kestää kauan...Jaaritteluja.
      Mitä tulee tulkkiin, niin valitettavasti tulkkeja on todella monenlaisia. Jotkut tekevät todella pahoja ammattietiikkavirheitä.
      Kuten esimerkiksi jos kuuro on pääjuhlija, ja joku kuuleva pitää puheen ryhmässä kuurolle, niin tulkki seisoo ja viittoo ryhmän edessä vaikka pitäisi olla ryhmässä, pääjuhlija ryhmän edessä. Niin että pääjuhlija ei pääse katselemaan ryhmää välillä.
      Jos on kaksi tulkkia vierekkäin, niin toinen tulkki kuiskaa tai puhuu toiselle tulkille. Sääntönä on se, että tulkki myös viittoo toiselle tulkille omia juttujaan kuurolle asiakkaalle. Nämä ovat esimerkkejä etiikasta.
      Onko kokemuksia?

      Mielenkiintoista! Näin kuulevan näkökulmasta, mitä tarkoitat:
      "Jos on kaksi tulkkia vierekkäin, niin toinen tulkki kuiskaa tai puhuu toiselle tulkille. Sääntönä on se, että tulkki myös viittoo toiselle tulkille omia juttujaan kuurolle asiakkaalle. Nämä ovat esimerkkejä etiikasta. "

      Voihan tulkki esimerkiksi kuiskata toiselle: "vaihdetaan vartin välein vuoroja tulkkauksessa mutta tue sitten spiikkauksissa kun en meinaa aina ymmärtää asiakasta". Pitäisikö tälläinenkin viittoa? Ja kuurohan ei ole ainoa tulkin asiakas, silloihan nämä sananvaihdot pitäisi sanoa aina myös suomenkielellä...

      Itse olen törmäänyt useimminkin siihen, että kuuro haluaisi jutella tulkin kanssa, vaikkapa ennen luennon alkua. Silloinhan on eettisesti väärin näitä kuulevia kohtaan, jos ei samalla tulkkaa viittomista puheelle. Tätä kuitenkin tapahtuu todella usein.


    • --- kirjoitti:

      Mielenkiintoista! Näin kuulevan näkökulmasta, mitä tarkoitat:
      "Jos on kaksi tulkkia vierekkäin, niin toinen tulkki kuiskaa tai puhuu toiselle tulkille. Sääntönä on se, että tulkki myös viittoo toiselle tulkille omia juttujaan kuurolle asiakkaalle. Nämä ovat esimerkkejä etiikasta. "

      Voihan tulkki esimerkiksi kuiskata toiselle: "vaihdetaan vartin välein vuoroja tulkkauksessa mutta tue sitten spiikkauksissa kun en meinaa aina ymmärtää asiakasta". Pitäisikö tälläinenkin viittoa? Ja kuurohan ei ole ainoa tulkin asiakas, silloihan nämä sananvaihdot pitäisi sanoa aina myös suomenkielellä...

      Itse olen törmäänyt useimminkin siihen, että kuuro haluaisi jutella tulkin kanssa, vaikkapa ennen luennon alkua. Silloinhan on eettisesti väärin näitä kuulevia kohtaan, jos ei samalla tulkkaa viittomista puheelle. Tätä kuitenkin tapahtuu todella usein.

      Tulkin ammattietiikkaan kuuluu se, että hänen pitää kysyä kuurolta tai kuulevalta asiakkaalta,että "anteeksi en ymmärtänyt tai kuullut".

      Olet ilmeisesti ymmärtänyt asian väärin.Edellä mainittu tarkoitti, että kun jos tulkkia on kaksi vierekkäin,niin toinen kuiskaa toiselle, mitä esim.luennoitsija tai joku päähenkilö puhuu.Muuten tulkki ei yksinään yleensä pysy perässä jos joku puhuu nopeasti. Tämä ei tarkoita sitä,että kuiskaillaan muka aivan muista asioista toiselle.
      Ja sama pätee siihen,että jos toinen tulkki ei äkkiseltään muista tai tiedä esim.uutta viittomaa, niin toinen tulkki syöttää hänelle viittoman.
      Jos taas tilanne on sellainen,että kaikki sujuu hyvin, niin toinen pitää pienen tauon 15 min.välein. Tällaista paritulkkausta on yleensä silloin, jos on esim. koko päivän kestävä koulutus,valmennus tai joku vastaava, sillä tulkin resurssit eivät riitä yksin tulkkaamiseen vaativassa tilanteessa. Jos taas on esim. pankki, lääkäri tai harrastus, niin silloin yksi tulkki yleensä riittää.

      Se, että olisi eettisesti väärin näitä kuulevia kohtaan, kun tulkki juttelee viittomalla kuuron kanssa.Mietipä kuule sitä,että se riippuu kyllä vähän siitä missä paikassa oikein jutellaan. Luuletko, että täysin ventovieraita kuulevia ihmisiä kiinnostaisi saada tietää mitä kuuro ja tulkki keskustelevat keskenään vaikkapa terveyskeskuksen odotusaulassa?Tuskinpa. Samahan asia on se,että toisia kuulevia tuskin kiinnostaa toisten kuulevien ventovieraiden keskustelut,vaikka niitä oikein kuulee. Moni vaan lukee lehtiä tai tuijottaa eteensä edes kiinnostumatta siitä,vaikka vieressä jotkut pälpättelevät toisilleen.

      Eri asia on tietenkin, jos on paikalla tuttuja kuulevia esim.koulussa tai työpaikalla. Silloin kuulevan itse kannattaisi olla aktiivinen ja kysyä suoraan tulkilta ja kuurolta,mitä te keskustelette. Tai kuuro voi ottaa kuulevan keskusteluun mukaan, jos hän huomaa kuulevan haluavan tietää..

      Sitä paitsi yhtä epäeettistä se voisi olla, jos kuurolle ei "tulkata" tai kerrota mitä puhutaan tai keskustellaan kuulevien seassa, kun viittomakielen tulkki ei ole paikalla.Siinäpä se, mieti sinä itse myös tätä. ;)


    • ................ kirjoitti:

      Tulkin ammattietiikkaan kuuluu se, että hänen pitää kysyä kuurolta tai kuulevalta asiakkaalta,että "anteeksi en ymmärtänyt tai kuullut".

      Olet ilmeisesti ymmärtänyt asian väärin.Edellä mainittu tarkoitti, että kun jos tulkkia on kaksi vierekkäin,niin toinen kuiskaa toiselle, mitä esim.luennoitsija tai joku päähenkilö puhuu.Muuten tulkki ei yksinään yleensä pysy perässä jos joku puhuu nopeasti. Tämä ei tarkoita sitä,että kuiskaillaan muka aivan muista asioista toiselle.
      Ja sama pätee siihen,että jos toinen tulkki ei äkkiseltään muista tai tiedä esim.uutta viittomaa, niin toinen tulkki syöttää hänelle viittoman.
      Jos taas tilanne on sellainen,että kaikki sujuu hyvin, niin toinen pitää pienen tauon 15 min.välein. Tällaista paritulkkausta on yleensä silloin, jos on esim. koko päivän kestävä koulutus,valmennus tai joku vastaava, sillä tulkin resurssit eivät riitä yksin tulkkaamiseen vaativassa tilanteessa. Jos taas on esim. pankki, lääkäri tai harrastus, niin silloin yksi tulkki yleensä riittää.

      Se, että olisi eettisesti väärin näitä kuulevia kohtaan, kun tulkki juttelee viittomalla kuuron kanssa.Mietipä kuule sitä,että se riippuu kyllä vähän siitä missä paikassa oikein jutellaan. Luuletko, että täysin ventovieraita kuulevia ihmisiä kiinnostaisi saada tietää mitä kuuro ja tulkki keskustelevat keskenään vaikkapa terveyskeskuksen odotusaulassa?Tuskinpa. Samahan asia on se,että toisia kuulevia tuskin kiinnostaa toisten kuulevien ventovieraiden keskustelut,vaikka niitä oikein kuulee. Moni vaan lukee lehtiä tai tuijottaa eteensä edes kiinnostumatta siitä,vaikka vieressä jotkut pälpättelevät toisilleen.

      Eri asia on tietenkin, jos on paikalla tuttuja kuulevia esim.koulussa tai työpaikalla. Silloin kuulevan itse kannattaisi olla aktiivinen ja kysyä suoraan tulkilta ja kuurolta,mitä te keskustelette. Tai kuuro voi ottaa kuulevan keskusteluun mukaan, jos hän huomaa kuulevan haluavan tietää..

      Sitä paitsi yhtä epäeettistä se voisi olla, jos kuurolle ei "tulkata" tai kerrota mitä puhutaan tai keskustellaan kuulevien seassa, kun viittomakielen tulkki ei ole paikalla.Siinäpä se, mieti sinä itse myös tätä. ;)

      Olen kuuro joka käyttää usein tulkkia esimerkiksi työpaikan kokouksissa. Olen monesti pyytänyt kuulevia käyttämään tulkkia hyväkseen jos haluaa tutustua minuun lähemmin tai kysyä minulta tulkin kautta. Useimmiten kuulevat kysyvät tulkilta itseltään, onko tämä kieli kansainvälinen tai kysyä tulkin työstä, eikä kysytä ollenkaan kuurolta asiakkaalta. Valitettavasti pyyntöni ei aina toteudu, en tiedä miksi. Siksi tauoilla jään juttelemaan usein tulkin kanssa sun ja tätä, on ihanaa viittoa omalla äidinkielellä, edes työpaikalla! Joustan kyllä antaen tulkille levähtää omin oloineen, jos hän on yksin puolen päivän kestävän tulkkaustyössä. Parityöskentelyyn liittyen molempien tulkkien kuuluu viittoa myös asiakkaalle ajan vaihto, miten viitotaan, erilaisia sananvaihtoja. Samoissa kokouksissa määrätyin ajoin vaihtuvat tiuhaan tahtiin tulkit, kyllä moni kuuleva työtoverini sanoo huomanneensa itse, onko tulkki huono vai hyvä.
      Alkuperäiseen aiheeseen: en anna yhden seikan vaikuttaa itseeni, onko tulkki kuurojen vanhempien kuuleva lapsi. Vaan siihen miten hän viittoo ja käyttäytyy etiikan mukaisesti mutta joustaa tilanteen mukaan tuntien kuuron asiakkaan.
      Nyt tuli uusi asia: tulkkauspalkka yms. päätökset siirtyvät kunnalta valtiolle. :)


    • muita ajatuksia kirjoitti:

      Olen kuuro joka käyttää usein tulkkia esimerkiksi työpaikan kokouksissa. Olen monesti pyytänyt kuulevia käyttämään tulkkia hyväkseen jos haluaa tutustua minuun lähemmin tai kysyä minulta tulkin kautta. Useimmiten kuulevat kysyvät tulkilta itseltään, onko tämä kieli kansainvälinen tai kysyä tulkin työstä, eikä kysytä ollenkaan kuurolta asiakkaalta. Valitettavasti pyyntöni ei aina toteudu, en tiedä miksi. Siksi tauoilla jään juttelemaan usein tulkin kanssa sun ja tätä, on ihanaa viittoa omalla äidinkielellä, edes työpaikalla! Joustan kyllä antaen tulkille levähtää omin oloineen, jos hän on yksin puolen päivän kestävän tulkkaustyössä. Parityöskentelyyn liittyen molempien tulkkien kuuluu viittoa myös asiakkaalle ajan vaihto, miten viitotaan, erilaisia sananvaihtoja. Samoissa kokouksissa määrätyin ajoin vaihtuvat tiuhaan tahtiin tulkit, kyllä moni kuuleva työtoverini sanoo huomanneensa itse, onko tulkki huono vai hyvä.
      Alkuperäiseen aiheeseen: en anna yhden seikan vaikuttaa itseeni, onko tulkki kuurojen vanhempien kuuleva lapsi. Vaan siihen miten hän viittoo ja käyttäytyy etiikan mukaisesti mutta joustaa tilanteen mukaan tuntien kuuron asiakkaan.
      Nyt tuli uusi asia: tulkkauspalkka yms. päätökset siirtyvät kunnalta valtiolle. :)

      Tulkkauspalkka on hieman kömpelö ilmaisu, mutta ymmärrän toki, että tarkoitit nimenomaan tulkkipalvelua. ;) Siis tulkkipalvelut siirtyvät kunnilta valtiolle, tosin hallitus on tehnyt vasta kehyspäätöksen. Jos kaikki sujuu odotetusti,niin se astuu voimaan viimeistään parin vuoden päästä eli vuonna 2009. Näin olen ymmärtänyt Kuurojen Liiton kotisivulta,jossa on uutispätkiä.

      Minusta on hienoa, että Suomen yhteiskunta on ottanut kuurot ja tulkkipalvelut huomioon näin hyvin.


    • paremminkin kirjoitti:

      Tulkkauspalkka on hieman kömpelö ilmaisu, mutta ymmärrän toki, että tarkoitit nimenomaan tulkkipalvelua. ;) Siis tulkkipalvelut siirtyvät kunnilta valtiolle, tosin hallitus on tehnyt vasta kehyspäätöksen. Jos kaikki sujuu odotetusti,niin se astuu voimaan viimeistään parin vuoden päästä eli vuonna 2009. Näin olen ymmärtänyt Kuurojen Liiton kotisivulta,jossa on uutispätkiä.

      Minusta on hienoa, että Suomen yhteiskunta on ottanut kuurot ja tulkkipalvelut huomioon näin hyvin.

      Aivan niin, tarkoitin just että tulkkauspalvelut siirtyvät kunnalta valtiolla kahden vuoden viiveellä. Ehkä siksi tuo virheeni, tulkkauspalkka,
      onkin kunnalle tällä hetkellä iso juttu. Joskus kunta katsoo, että tulkki on yksityisyrittäjä, jonka on itse maksettava yksityisyrittäjille kuuluvat kulut. Harmi että pitää odottaa kaksi vuotta! Tuon jutun riitelin kunnan kanssa, kunnes päädyttiin että kunnalle kuuluu kaikki tulkin normaalit kulut. Ei ollut helppo taistella!


    • kuurojen suorapuheisuudesta kirjoitti:

      Ainakin kuurojen maailmassa. Elän enimmäkseen kuulevien maailmassa, ja siinä käytetään liian paljon kiertoteitä että päästään suoraan asiaan. Kestää kauan...Jaaritteluja.
      Mitä tulee tulkkiin, niin valitettavasti tulkkeja on todella monenlaisia. Jotkut tekevät todella pahoja ammattietiikkavirheitä.
      Kuten esimerkiksi jos kuuro on pääjuhlija, ja joku kuuleva pitää puheen ryhmässä kuurolle, niin tulkki seisoo ja viittoo ryhmän edessä vaikka pitäisi olla ryhmässä, pääjuhlija ryhmän edessä. Niin että pääjuhlija ei pääse katselemaan ryhmää välillä.
      Jos on kaksi tulkkia vierekkäin, niin toinen tulkki kuiskaa tai puhuu toiselle tulkille. Sääntönä on se, että tulkki myös viittoo toiselle tulkille omia juttujaan kuurolle asiakkaalle. Nämä ovat esimerkkejä etiikasta.
      Onko kokemuksia?

      Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että se on tulkkauksen etikettivirhe, jos juhlatilaisuudessa kuuro pääjuhlijana seisoo ryhmän seassa ja tulkki seisoo ikään kuin pääjuhlijan paikalla ryhmän edessä. Se on myös emämoka juhlaetiketin mukaan, joka on kyllä noloa..

      Toisaalta tuollaiset jutut vaativat keskustelua ja sopimista ennakkoon tulkin kanssa. Se riippuu myös vähän siitä, millainen juhlatilaisuus kyseessä on, ja kuka pääjuhlija on. Esimerkiksi hautajaisissa tulkki voi mielestäni seisoa tulkkaamassa papin vieressä yleisön ollessa edessä.


    • sä kirjoitit"Itse totesin äskettäin, että kun kuurot oppii jonkun uuden viittoman, niin se "tarttuu" ketjuna kuuroihin, jotka ovat tekemisissä toistensa kanssa. Joten tässä on pari kertaa opetettu tulkille uusi viittoma, jota hän ei ole koulussa tai tulkkaustyössä oppinut aikaisemmin."

      Juuri näin! Meillä viittomat leviää "kädestä käteen" (ei siis suusta suuhun).
      Viittomakielen oppikirjoista puuttuu nämä käyttöviittomat. Ne jäävät varmaankin myös tulkeilta pimentoon, jos he eivät osallistu toimintaan aktiivisesti.

      Joskus keksimme omia viittomia vain siksi, että muut eivät ymmärtäneet mitä me tarkoitimme. (opettaja ym.)


  • oma setäni on kuuro, eikä siitä sen enempää, mutta luulen, että ajatus hyvästä vaiko huonosta tulkista riippuu ihmisestä!

  • Hei, Nyt on hyvä muistaa että kukaan ei olen seppä syntyessään, ei kuuro, ei tulkki. Itse kuurouduin lapsena ja vasta täytettyäni 40 vuotta pääsin tutustumaan viittomakieleen. Myös tulkin käyttö oli aluksi opettelemista. Ymmärsin sanan yhteistyö merkityksen ja siitä se lähti... Sun kuurosokeiden palvelutalossa nyt, Ja mielestäni mahdolliset ongelmat johtuvat suhtautumistavoista. Oppimista on elämä kokonaisuudessaan.

suomi24-logo

Osallistu keskusteluun

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

Luetuimmat keskustelut

  1. En ymmärrä holokaustin kieltäjiä?

    Aivan sama kuin kieltäisi ettei 2 maailmansotaa ole ollutkaan. Onko heillä pimeä alue tuolta osin vai onko se tahallista kieltämistä. Jos myöntäisi se
    Maailman menoa
    319
    2915