hei vaan kaikille
olen masentunut ja ahdistunut työpaikasta missä olen parisen viikkoa ekstraamassa.
yksi viikko takana ja toinen edessä,jo pelkkä ajatus et huomenna on mentävä ahdistaa todella paljon.
minäkin yritän ajatella ettei se ole kun kaksi viikkoa,mutta ei hirveästi auta.
pomo on aivan kamala piikkitelee kaikkia työntekijöitä ja jokainen on enemmän ja vähemmän ahdistunut.
en käsitä miten ihmisest siellä jaksavat ja ettei hänelle saada mitään lakia.
vaikea eksrtan mitään kantaa ottaa mutta kyllä sen näkee miten kaikilla on paha olla.
mietin jo sairasloman hakua,mutta yritän jotenkin simnnitellä viikon.
olen ollut muutenkin jo pitemmän aikaa masentunut ja ajattelin et kun pääsee töihin ja ihmisten ilmoille piristyn.
ei tuo paikka ainakaan edes auta minun oloa,jotain aivan kamalaa.
mietin pelkäävätkö työntekijät pomoa vai miksi he eivät uskalla viedä asiaa vaikka liittoon.
minun ahdistus on niin kovaa etten tiedä mitä teen.
en haluaisi jättää heitä pulaan jos haen sairaslomaa.
osaisiko joku neuvoa miten te yoimisitte vastaavassa tilanteessa.kiitos jo etukäteen.
olen masentunut ja ahdistunut työpaikasta missä olen parisen viikkoa ekstraamassa.
yksi viikko takana ja toinen edessä,jo pelkkä ajatus et huomenna on mentävä ahdistaa todella paljon.
minäkin yritän ajatella ettei se ole kun kaksi viikkoa,mutta ei hirveästi auta.
pomo on aivan kamala piikkitelee kaikkia työntekijöitä ja jokainen on enemmän ja vähemmän ahdistunut.
en käsitä miten ihmisest siellä jaksavat ja ettei hänelle saada mitään lakia.
vaikea eksrtan mitään kantaa ottaa mutta kyllä sen näkee miten kaikilla on paha olla.
mietin jo sairasloman hakua,mutta yritän jotenkin simnnitellä viikon.
olen ollut muutenkin jo pitemmän aikaa masentunut ja ajattelin et kun pääsee töihin ja ihmisten ilmoille piristyn.
ei tuo paikka ainakaan edes auta minun oloa,jotain aivan kamalaa.
mietin pelkäävätkö työntekijät pomoa vai miksi he eivät uskalla viedä asiaa vaikka liittoon.
minun ahdistus on niin kovaa etten tiedä mitä teen.
en haluaisi jättää heitä pulaan jos haen sairaslomaa.
osaisiko joku neuvoa miten te yoimisitte vastaavassa tilanteessa.kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No, älä ota musta mallia, itse toimin samanlaisessa tilanteessa karkaamalla, lähdin siis pois. Opiksi oli tapaus ja enää en tekisi niin, sillä eihän ole minun tai sinun vika, jos joku toinen on kpää.
Jos voit, kysele varovasti muilta työntekijöiltä heidän tunteistaan (ellei pomo sitten ole sitäkin tehnyt mahdottomaksi). Voi olla että hekin vain kaipaavat pientä kipinää ottaa kantaa asiaan. Tai jos on nuorten/pätkätyöläisten ala, niin ei kaikki välttämättä edes tiedä oikeuksistaan tai liitoista. Sillä liittoon kuulumattomillakin on mahdollisuus saada neuvoja ja tukea sieltä.
Voit kirjoittaa vaikka purnauslistan tms. epäkohdista ja läväyttää sen pomolle.
Jotkut ihmiset oikeasti on vaan niin ajattelemattomia, että niistä aika kauheakin haukkuminen ja piikittely ja simputus on vain hauskaa vitsiä.
Joka tapauksessa siis, tällaisissa tilanteissa yleensä kaivataan vain sitä yhtä pikkulasta sanomaan, että keisarilla ei ole vaatteita.
Mietippä mistä alunperin masennuksesi johtuu? Onko sinun masennuksesi diagnosoitu lääkärillä? Onko sinulla mieliala lääkkeet? Vai onko sinulla vain masennuksen oireita mutta masennustasi ei ole diagnosoitu. Masennukseen pitää hakea apua jos siitä ei itse kykene toipumaan.
Jos ihminen on todella oikeasti masentunut ei hän kykene hakemaan töihin. Masennus on sairaus. Minä itse sairastuin keski vaikeaan masennukseen ja sain lääkkeet. En olisi kyennyt silloin esim. hakeutumaan töihin, menemään töihin, hyvä että ylipäätään pääsin sängystä aamulla ylös. Monesti en kyennyt pukeutumaan saati käymään pesulla, en kyennyt syömään, tekemään lapsilleni ruokaa saati muutenkaan heistä huolehtimaan. Koko ajan mietin että jos minua ei olisi , lapseni voisivat paremmin, suunnittelin ajavani seuraavan rekan eteen tai junan alle loppujen lopuksi en uskaltanut enää lähteä autonrattiin koska pelkäsin toteuttavani aikeeni.
Lieviä masennus oireita voi olla ilman että on todella masentunut, ilman että tarvitsee lääkitystä, niille oireille voi itse tehdä jotain, yrittää muuttaa elämäänsä ja elämäntapoja, mennä lenkille, tehdä asioita mistä kokee mielihyvää jne.
Tottakait sinulla on oikeus jäädä sairaslomalle, ei ole sinun ongelmasi miettiä miten he siellä töissä pärjäävät, et sinä ole niin korvaamaton. Jos todella tunnet etteivät he siellä töissä pärjää ilman sinua niin sinun ON MENTÄVÄ sitten töihin.
Ajatuksesi kuulostaa ihan läheisriippuvaiselta käyttäytymiseltä. Laitappas googlella hakusana läheisriippuvuus ja lukase, tuntuuko tutulta.
Voimia sinulle, vastuu sinulla on itselläsi elämäsi suhteen, alkaa muutamaam omaa elämääsi jotta toivut masennuksestasi.