huumeet ja seksi

Minäkin äänestin kokoomusta. Poikaystäväni ei äänestänyt ollenkaan:(

höh? kirjoitti:

Minäkin äänestin kokoomusta. Poikaystäväni ei äänestänyt ollenkaan:(

gallupeista? Leikkileikkinä. Huumeilla on semmoinen turruttava ominaisuus. Itsellä on ollut ensimmäinen ja viimeinen huumepoikaystävä. Siitä ei ollut mihinkään loppuviimeksi. Ihana ihminen, mutta ei mitään aitoa tulevaisuutta ja perhettä luvassa. Lopuksi oli kiinnostunut vain huumeistaan, ei välittänyt lainkaan minusta.

Hankkiudu eroon hänestä, vaikka se raastaisi sydäntäsi nyt. Hän raastaa sydäntäsi myöhemmin paljon enemmän.

demari ja masentunut kirjoitti:

gallupeista? Leikkileikkinä. Huumeilla on semmoinen turruttava ominaisuus. Itsellä on ollut ensimmäinen ja viimeinen huumepoikaystävä. Siitä ei ollut mihinkään loppuviimeksi. Ihana ihminen, mutta ei mitään aitoa tulevaisuutta ja perhettä luvassa. Lopuksi oli kiinnostunut vain huumeistaan, ei välittänyt lainkaan minusta.

Hankkiudu eroon hänestä, vaikka se raastaisi sydäntäsi nyt. Hän raastaa sydäntäsi myöhemmin paljon enemmän.

Olet täysin oikeassa. Roikun tässä suhteessa aivan turhaan, mutta muistelen aina vain niitä hyviä, vanhoja aikoja, kun hän oli vielä normaali. Emme edes asu yhdessä. Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että ei hän minusta välitä. Koko hänen elämänsä ja toiminta pyörii vain ja ainoastaan aineiden ja niitten ympärillä. Monet itkut on itketty ja aina vain jaksan uskoa parempaan huomiseen, vaikka tiedän, ettei sitä tule... Pelkään myös, että hän vajoaa lopullisesti suohonsa, jos minuakaan ei enää hänen elämässään olisi. Toki tiedän, että sääli on sairautta ja itsehän hän on tiensä valinnut. En halua omaa elämääni pilata hänen valintojensa takia. Kun vain saisi tunteet kuolemaan. Kiitos sinulle kirjoituksestasi! Kosketti :)

höh? kirjoitti:

Olet täysin oikeassa. Roikun tässä suhteessa aivan turhaan, mutta muistelen aina vain niitä hyviä, vanhoja aikoja, kun hän oli vielä normaali. Emme edes asu yhdessä. Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että ei hän minusta välitä. Koko hänen elämänsä ja toiminta pyörii vain ja ainoastaan aineiden ja niitten ympärillä. Monet itkut on itketty ja aina vain jaksan uskoa parempaan huomiseen, vaikka tiedän, ettei sitä tule... Pelkään myös, että hän vajoaa lopullisesti suohonsa, jos minuakaan ei enää hänen elämässään olisi. Toki tiedän, että sääli on sairautta ja itsehän hän on tiensä valinnut. En halua omaa elämääni pilata hänen valintojensa takia. Kun vain saisi tunteet kuolemaan. Kiitos sinulle kirjoituksestasi! Kosketti :)

Veikkaan KANAPISTA!

Eikö miehelläsi ole vielä homoseksuaalisia ajatuksia? Ennenpitkää homohan siitä tulee, kysy vaikka palstan maskotilta, huume-homolta.