Tässä vastaus allaolevaan Kurosta ja Lenitaa puoltavaan tekstiin Kaisa Ruokoselle:
Vastaus:
Sinulla on luokitteleva ihmisnäkemys kuten lenitallakin. Kurosen "kuuluminen alempaan sosiaaliluokkaan rakkaussuhdetta määritellessä tekee teistä molemmista laskelmoivan suhteitten alkumetreillä.
Miten niin Vanhanen on muka alentunut jotenkin rakastuessaan yksinhuoltajaan? Eihän se liene rouville vaan pelkkä businesssuhde?
Kuronen siis rakastui "ylempään sosiaaliluokkaan " kuuluvaan, samoin?
Tuossahan teillä kun jo menee perusteellisesti pieleen.
Rakkaussuhteissa ihmiset otetaan ihmisinä ei talouskukkaroina ja statuksella.
Henkistä alaluokkaa ovat ne jotka luokittelevat ihmisiä rakkaussuhteissaan noin.
Köyhäkin voi olla henkistä yläluokkaa ollessaan edes auttavasti sydämeltään hyvä ja vilpitön tai sitten edes senverta älyllisyyden häivää omaavana että erottaa tekopelin aidosta rakkaudesta.
Olette Kuronen, Ja kirjoittaja Ruokonen sekä Lenita Airisto Henkistä alaluokkaa kypsymättömyyksissänne ja röyhkeydessänne!
Ruokosen teksti:
SUSAN KUROSESTA
Kirjoittanut: KIRJOITTAA KAISA RUOKONEN 16.3.2007 klo 14.33
LENITA AIRISTO puolustaa KUROS-ilmiötä
Maanantai-iltainen tv-1:n Voimala-ohjelma tarkasteli julkisuuden makeutta, sitä miksi ihmiset tahtovat julkkiksiksi ja miten he sinne päästyään pystyvät julkista kuvaansa hoitamaan.
Suuri suosikkini LENITA AIRISTO oli kutsuttu keskustelemaan.
Studiossa oli myös fariseus ja kaikkien tehopyhien marttyyrikuningas, Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläinen, joka jälleen kerran pääsi loistamaan sillä, että oli "joutunut mukaan aivan kamalaan lehdistötilaisuuteen, jossa hän ei olisi millään tahtonut olla mukana".
Hah, hah, haa. Tyyppi tiesi ihan tarkkaan jo etukäteen millainen SUSAN KUROSEN kirjan KANSIEN julkistamistilaisuus tulisi olemaan, Hämäläinen ei voi vierittää "häpeäänsä" muiden syyksi - vaikka niin kovasti tahtoisi tehdä. Hämäläisen pitäisi reilusti myöntää, että KUROSEN kirjasta uutisoiminen ei ole oikeasti mikään häpeä sen rinnalla, että hän koettaa maalata itsestään jonkinlaisen viattoman marttyyrihahmon. Voimala-ohjelmassakin viitattiin siihen, kuinka Unto Hämäläinen antoi (tietysti kovin sankarillisesti ja miehekkäästi) kasvot sille häpeälle, jota "kaikki" tilaisuuteen tavalla tai toisella osallistuneet (esim. vaikka vain kotitoimituksessa kirjoittamalla) sadat toimittajat "tunsivat".
Voimala-ohjelmassa Hämäläinen haki tuekseen (horjuvalle) häpeälleen vielä sen, että kansien julkistamistilaisuus oli niin huonosti järjestetty. Herranjee, että tuliko tuokin jotenkin yllätyksenä, Hämäläisen pitäisi jo vihdoin tutkiskella sisäistä ääntään rehellisesti ja myöntää, ettei tuollaiselta ilmeisen pieneltä ja julkisuuteen tottumattomalta kustantamolta voi juuri muuta odottaakaan. Ja jos tilaisuuden aiheena todellakin on kirjan KANNET, siitä on aika vaikea minkään kustantamon vielä paljon repiä tiedotusvälineiden iloksi.
Hämäläisen tuntema "häpeä" viestii kyllä enemmänkin siitä, ettei hän oikeastaan tiedä tunteeko hän sittenkään häpeää. Tunne tuntuu olevan niin ambivalentti, että hän todennäköisesti "häpeää" vain silloin, kun siitä puhuminen kuulostaa erityisen sopivalta. Häpeä on siis tilattavissa postimyynnistä kotiin aina, kun sen avulla voi rakentaa sädekehän itselle.
Huh, kuinka paljon tällainen Unto Hämäläisen kaltainen tekopyhä ja selkärangaton höpsö aiheuttaakaan Helsingin Sanomille ja Sanoma Oy:lle häpeän tunnetta, syytä itsetutkiskeluun ja julkiseen ripittäytymiseen!
LENITA AIRISTO oli jälleen nainen paikallaan. Jessus sentään, kuinka arvostan hänen kykyään ajatella ja muodostaa mielipiteitä. Oikeastaan olen sitä mieltä, että LENITA AIRISTON kaikkein hienoin kyky on juuri tuo, omien mielipiteiden muodostaminen, sillä sekin on aina hiukan eri taito kuin varsinainen ajattelu. Moni älykäs ajattelija kun ei välttämättä osaa kuitenkaan paketoida lopputulemaan mielipiteeksi.
LENITA on ihana kaikesta porvarillisuudestaan ja keskiluokkaisuudestaan huolimatta. Hänessä nuokin ominaisuudet muuttuvat helposti hyveiksi, sillä hän osaa tarkastella maailmaa epänormatiivisesta vinkkelistä, siitä perspektiivistä jota kyseinen ongelma vaatii, ei siitä mikä on yleisen asiaa koskevan diskurssin julkilausuttu linja tai piiloviesti.
LENITA puhui raikkaasti kyseenalaistaen sen, että onko SUSAN KURONEN sittenkään niin suuressa kiitollisuudenvelassa ja lojaliteettivastuussa MATTI VANHASELLE kuin yleisestä paheksunnasta voi ymmärtää. Tuo oli mielestäni LENITAN puheessa hohdokkain pääpointti.
Olen täysin samaa mieltä siinä, että miksi ihmeessä naiset velvoitetaan hoitamaan jotain erittäin hämärää ja epämääräistä yksityisen sfäärin sarkaa, olemaan intiimin alueen helläkätisiä ja herkkätuntoisia ja -sieluisia vaalijoita, kun naisten pitäisi raivata itselleen toimintatilaa, valtaa ja vaikutusvaltaa JULKISUUDESSA? Intiimin alueen (koti, perhe, ihmissuhteet ja niistä "velvoittavimpana" parisuhde) salaisuudet ja mestarillinen toiminta yksityisyyden vaalimisessa ei naisten asemaa ja elämää paranna. Siitäpä syystä naiset haluttaisiin pitää edelleenkin siellä intiimin ja yksityisyyden hoivaajina, "mestareina" - ja vankeina.
SUSAN KURONEN määritelköön siis minun puolestani itse kuinka hän tunkeutuu ulos yksityisen sfäärin vankilasta, siitä helvetinmoisesta lojaliteettivelvollisuudesta. Minä en lähde tarkastelemaan hänen moraaliaan, sillä se ei ole olennaista. Minusta SUSAN KURONEN on yhteiskunnallinen uudistaja, rakenteiden ravistelija, jonka käden jälki näkynee naisten historiassa.
Puhun siis vapaudesta. Vapaus ennen kaikkea, eikä naisten vapaus voi toteutua siten, että nainen hoivaa, huolehtii ja vaalii yksityisen sfäärin ankarissa rajoissa perheensä ja miehensä mainetta.
LENITA kannusti SUSAN KUROSEN kirjoittamaa kirjan edustamaa ilmiötä menestykseen: "Minä toivon että hänen kirjaansa myydään. Haluaisin, että markkinointi puree!" Meidän pitää muistaa, että ei LENITA emmekä me muut KUROSEN kirjan buustaajat ole kiinnostuneita niinkään itse kirjasta ja SUSAN KUROSESTA (en ole tainnut ostaa esim. yhtään iltapäivälehteä Kurosesta kertovan jutun takia) , vaan itse ILMIÖ on raikas, tervehdyttävä ja tervetullut. Se, että nainen ei ala kyykistellä ja nöyristellä intiimiä eli toisin sanoen miehen mainetta ja miehuutta suojellakseen.
LENITA puhui poikkeuksellisen hienosti ja sosiologisesti sosiaaliluokituksen vaikutuksesta pääministerin ja yksinhuoltajanaisen romanssiin. LENITA ihmetteli laveasti, miksi VANHASEN kaltainen hallituksen ykkösnimi ei etsi oman tasoistaan seuraa, omasta sosiaaliluokastaan, vaan romanssia etsitään köyhän ja yksinäisen yksinhuoltajan sylistä. LENITA esitti VANHASELLE epäsuorasti kysymyksen: "Kun kiima on nyt kylmennyt, hävettikö sinua miehenä?" LENITA muistutti, että VANHANEN oli kurkotellut monta sosiaaliluokkaa alemmas.
Minua ei yleensä hirveästi kiinnosta kuinka hyvin ekonomis-sosiaalinen luokka matsaa kumppaneiden välillä, mutta KUROSEN tapauksessa se luo yhden mielenkiintoisen rakenteellisen jännitteen lisää. On aivan oikein pohtia LENITAN tapaan miten sosiaaliluokkien väliset erot vaikuttavat parisuhteessa. Meillä "tasa-arvoisessa" Suomessa myös tämä sosiaalinen eriarvoisuus pyritään pyyhkimään puheessa sivuun - aivan samaan tapaan kuin sukupuolten kohtaamat rakenteista johtuvat erilaiset toimintamahdollisuudet.
Voimala-ohjelmassa oli mukana myös joku tutkijalta vaikuttanut kääkkä (hän näyttää ohjelmatietojen mukaan olevan toimittaja Leena Sharma), joka alkoi ilman kummempia perusteluja väittää vastaan. Hänen mukaansa luokka-asetelmat eivät näy ihmissuhteissa. Toivottavasti en törmää tuollaiseen, noin pitkälle vietyyn psykologisoivaan otteeseen edes psykologin vastaanotolla. Rakenteet kun vaikuttavat. Aina.
LENITA taivasteli miksi esimerkiksi Suomen feministien järjestö Naisunioni ei ole ottanut kantaa SUSAN KUROSEN puolesta, hänen saamaansa julkisuuskohtelua (josta hyvänä esimerkkinä Unto Hämäläisen tekopyhyys) vastaan. Olen jälleen samaa mieltä LENITAN kanssa. KUROS-ilmiön saama julkisuus on liian kevytmielisesti luokiteltu hänen julkisuudenkipeytensä ja paljastelunhalunsa aiheuttamaksi kohinaksi.
LENITA on siunattu ja armoitettu puhuja, joka ei koko ajan kysele oikeutusta sananvapaudelleen - toisin kuin eduskuntavaaleissa kampanjoivat ehdokasnaiset tuntuvat hämmästyttävän usein tekevän. Mitä "varmempi ja kovempi" maakunnan kärkiehdokas on kyseessä, sitä aremmin ja lammasmaisemmin ehdokas säätelee kilttiä julkisuuskuvaansa ja siten tappaa itseltään ajattelun- ja sananvapauden. Aivan uskomattoman ristiriitaista! Eniten ääniä saavat naiset uskaltavat puhua vähiten ASIAA, jota miehet pitäisivät aivan tavallisena politikointina. Mistä muuten voi olla kyse?
Lähde: http://kaisaruokamo.blogspot.com/2007_03_01_archive.htm l
-----------------------------------------
Vastaus:
Sinulla on luokitteleva ihmisnäkemys kuten lenitallakin. Kurosen "kuuluminen alempaan sosiaaliluokkaan rakkaussuhdetta määritellessä tekee teistä molemmista laskelmoivan suhteitten alkumetreillä.
Miten niin Vanhanen on muka alentunut jotenkin rakastuessaan yksinhuoltajaan? Eihän se liene rouville vaan pelkkä businesssuhde?
Kuronen siis rakastui "ylempään sosiaaliluokkaan " kuuluvaan, samoin?
Tuossahan teillä kun jo menee perusteellisesti pieleen.
Rakkaussuhteissa ihmiset otetaan ihmisinä ei talouskukkaroina ja statuksella.
Henkistä alaluokkaa ovat ne jotka luokittelevat ihmisiä rakkaussuhteissaan noin.
Köyhäkin voi olla henkistä yläluokkaa ollessaan edes auttavasti sydämeltään hyvä ja vilpitön tai sitten edes senverta älyllisyyden häivää omaavana että erottaa tekopelin aidosta rakkaudesta.
Olette Kuronen, Ja kirjoittaja Ruokonen sekä Lenita Airisto Henkistä alaluokkaa kypsymättömyyksissänne ja röyhkeydessänne!
Ruokosen teksti:
SUSAN KUROSESTA
Kirjoittanut: KIRJOITTAA KAISA RUOKONEN 16.3.2007 klo 14.33
LENITA AIRISTO puolustaa KUROS-ilmiötä
Maanantai-iltainen tv-1:n Voimala-ohjelma tarkasteli julkisuuden makeutta, sitä miksi ihmiset tahtovat julkkiksiksi ja miten he sinne päästyään pystyvät julkista kuvaansa hoitamaan.
Suuri suosikkini LENITA AIRISTO oli kutsuttu keskustelemaan.
Studiossa oli myös fariseus ja kaikkien tehopyhien marttyyrikuningas, Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläinen, joka jälleen kerran pääsi loistamaan sillä, että oli "joutunut mukaan aivan kamalaan lehdistötilaisuuteen, jossa hän ei olisi millään tahtonut olla mukana".
Hah, hah, haa. Tyyppi tiesi ihan tarkkaan jo etukäteen millainen SUSAN KUROSEN kirjan KANSIEN julkistamistilaisuus tulisi olemaan, Hämäläinen ei voi vierittää "häpeäänsä" muiden syyksi - vaikka niin kovasti tahtoisi tehdä. Hämäläisen pitäisi reilusti myöntää, että KUROSEN kirjasta uutisoiminen ei ole oikeasti mikään häpeä sen rinnalla, että hän koettaa maalata itsestään jonkinlaisen viattoman marttyyrihahmon. Voimala-ohjelmassakin viitattiin siihen, kuinka Unto Hämäläinen antoi (tietysti kovin sankarillisesti ja miehekkäästi) kasvot sille häpeälle, jota "kaikki" tilaisuuteen tavalla tai toisella osallistuneet (esim. vaikka vain kotitoimituksessa kirjoittamalla) sadat toimittajat "tunsivat".
Voimala-ohjelmassa Hämäläinen haki tuekseen (horjuvalle) häpeälleen vielä sen, että kansien julkistamistilaisuus oli niin huonosti järjestetty. Herranjee, että tuliko tuokin jotenkin yllätyksenä, Hämäläisen pitäisi jo vihdoin tutkiskella sisäistä ääntään rehellisesti ja myöntää, ettei tuollaiselta ilmeisen pieneltä ja julkisuuteen tottumattomalta kustantamolta voi juuri muuta odottaakaan. Ja jos tilaisuuden aiheena todellakin on kirjan KANNET, siitä on aika vaikea minkään kustantamon vielä paljon repiä tiedotusvälineiden iloksi.
Hämäläisen tuntema "häpeä" viestii kyllä enemmänkin siitä, ettei hän oikeastaan tiedä tunteeko hän sittenkään häpeää. Tunne tuntuu olevan niin ambivalentti, että hän todennäköisesti "häpeää" vain silloin, kun siitä puhuminen kuulostaa erityisen sopivalta. Häpeä on siis tilattavissa postimyynnistä kotiin aina, kun sen avulla voi rakentaa sädekehän itselle.
Huh, kuinka paljon tällainen Unto Hämäläisen kaltainen tekopyhä ja selkärangaton höpsö aiheuttaakaan Helsingin Sanomille ja Sanoma Oy:lle häpeän tunnetta, syytä itsetutkiskeluun ja julkiseen ripittäytymiseen!
LENITA AIRISTO oli jälleen nainen paikallaan. Jessus sentään, kuinka arvostan hänen kykyään ajatella ja muodostaa mielipiteitä. Oikeastaan olen sitä mieltä, että LENITA AIRISTON kaikkein hienoin kyky on juuri tuo, omien mielipiteiden muodostaminen, sillä sekin on aina hiukan eri taito kuin varsinainen ajattelu. Moni älykäs ajattelija kun ei välttämättä osaa kuitenkaan paketoida lopputulemaan mielipiteeksi.
LENITA on ihana kaikesta porvarillisuudestaan ja keskiluokkaisuudestaan huolimatta. Hänessä nuokin ominaisuudet muuttuvat helposti hyveiksi, sillä hän osaa tarkastella maailmaa epänormatiivisesta vinkkelistä, siitä perspektiivistä jota kyseinen ongelma vaatii, ei siitä mikä on yleisen asiaa koskevan diskurssin julkilausuttu linja tai piiloviesti.
LENITA puhui raikkaasti kyseenalaistaen sen, että onko SUSAN KURONEN sittenkään niin suuressa kiitollisuudenvelassa ja lojaliteettivastuussa MATTI VANHASELLE kuin yleisestä paheksunnasta voi ymmärtää. Tuo oli mielestäni LENITAN puheessa hohdokkain pääpointti.
Olen täysin samaa mieltä siinä, että miksi ihmeessä naiset velvoitetaan hoitamaan jotain erittäin hämärää ja epämääräistä yksityisen sfäärin sarkaa, olemaan intiimin alueen helläkätisiä ja herkkätuntoisia ja -sieluisia vaalijoita, kun naisten pitäisi raivata itselleen toimintatilaa, valtaa ja vaikutusvaltaa JULKISUUDESSA? Intiimin alueen (koti, perhe, ihmissuhteet ja niistä "velvoittavimpana" parisuhde) salaisuudet ja mestarillinen toiminta yksityisyyden vaalimisessa ei naisten asemaa ja elämää paranna. Siitäpä syystä naiset haluttaisiin pitää edelleenkin siellä intiimin ja yksityisyyden hoivaajina, "mestareina" - ja vankeina.
SUSAN KURONEN määritelköön siis minun puolestani itse kuinka hän tunkeutuu ulos yksityisen sfäärin vankilasta, siitä helvetinmoisesta lojaliteettivelvollisuudesta. Minä en lähde tarkastelemaan hänen moraaliaan, sillä se ei ole olennaista. Minusta SUSAN KURONEN on yhteiskunnallinen uudistaja, rakenteiden ravistelija, jonka käden jälki näkynee naisten historiassa.
Puhun siis vapaudesta. Vapaus ennen kaikkea, eikä naisten vapaus voi toteutua siten, että nainen hoivaa, huolehtii ja vaalii yksityisen sfäärin ankarissa rajoissa perheensä ja miehensä mainetta.
LENITA kannusti SUSAN KUROSEN kirjoittamaa kirjan edustamaa ilmiötä menestykseen: "Minä toivon että hänen kirjaansa myydään. Haluaisin, että markkinointi puree!" Meidän pitää muistaa, että ei LENITA emmekä me muut KUROSEN kirjan buustaajat ole kiinnostuneita niinkään itse kirjasta ja SUSAN KUROSESTA (en ole tainnut ostaa esim. yhtään iltapäivälehteä Kurosesta kertovan jutun takia) , vaan itse ILMIÖ on raikas, tervehdyttävä ja tervetullut. Se, että nainen ei ala kyykistellä ja nöyristellä intiimiä eli toisin sanoen miehen mainetta ja miehuutta suojellakseen.
LENITA puhui poikkeuksellisen hienosti ja sosiologisesti sosiaaliluokituksen vaikutuksesta pääministerin ja yksinhuoltajanaisen romanssiin. LENITA ihmetteli laveasti, miksi VANHASEN kaltainen hallituksen ykkösnimi ei etsi oman tasoistaan seuraa, omasta sosiaaliluokastaan, vaan romanssia etsitään köyhän ja yksinäisen yksinhuoltajan sylistä. LENITA esitti VANHASELLE epäsuorasti kysymyksen: "Kun kiima on nyt kylmennyt, hävettikö sinua miehenä?" LENITA muistutti, että VANHANEN oli kurkotellut monta sosiaaliluokkaa alemmas.
Minua ei yleensä hirveästi kiinnosta kuinka hyvin ekonomis-sosiaalinen luokka matsaa kumppaneiden välillä, mutta KUROSEN tapauksessa se luo yhden mielenkiintoisen rakenteellisen jännitteen lisää. On aivan oikein pohtia LENITAN tapaan miten sosiaaliluokkien väliset erot vaikuttavat parisuhteessa. Meillä "tasa-arvoisessa" Suomessa myös tämä sosiaalinen eriarvoisuus pyritään pyyhkimään puheessa sivuun - aivan samaan tapaan kuin sukupuolten kohtaamat rakenteista johtuvat erilaiset toimintamahdollisuudet.
Voimala-ohjelmassa oli mukana myös joku tutkijalta vaikuttanut kääkkä (hän näyttää ohjelmatietojen mukaan olevan toimittaja Leena Sharma), joka alkoi ilman kummempia perusteluja väittää vastaan. Hänen mukaansa luokka-asetelmat eivät näy ihmissuhteissa. Toivottavasti en törmää tuollaiseen, noin pitkälle vietyyn psykologisoivaan otteeseen edes psykologin vastaanotolla. Rakenteet kun vaikuttavat. Aina.
LENITA taivasteli miksi esimerkiksi Suomen feministien järjestö Naisunioni ei ole ottanut kantaa SUSAN KUROSEN puolesta, hänen saamaansa julkisuuskohtelua (josta hyvänä esimerkkinä Unto Hämäläisen tekopyhyys) vastaan. Olen jälleen samaa mieltä LENITAN kanssa. KUROS-ilmiön saama julkisuus on liian kevytmielisesti luokiteltu hänen julkisuudenkipeytensä ja paljastelunhalunsa aiheuttamaksi kohinaksi.
LENITA on siunattu ja armoitettu puhuja, joka ei koko ajan kysele oikeutusta sananvapaudelleen - toisin kuin eduskuntavaaleissa kampanjoivat ehdokasnaiset tuntuvat hämmästyttävän usein tekevän. Mitä "varmempi ja kovempi" maakunnan kärkiehdokas on kyseessä, sitä aremmin ja lammasmaisemmin ehdokas säätelee kilttiä julkisuuskuvaansa ja siten tappaa itseltään ajattelun- ja sananvapauden. Aivan uskomattoman ristiriitaista! Eniten ääniä saavat naiset uskaltavat puhua vähiten ASIAA, jota miehet pitäisivät aivan tavallisena politikointina. Mistä muuten voi olla kyse?
Lähde: http://kaisaruokamo.blogspot.com/2007_03_01_archive.htm l
-----------------------------------------
Vastaukset 10
Vanhimmat
Juu eihän Suomessa ole säätyjakoa, joten eihän tuossa suhteessa alunperinkään mitään outoa ollut. Rakkautta vaan se Vanhanen haki netistä. Sattui vaan ihastumaan köyhään YH-äitiin.
Suomihan on tunnetusti tasa-arvoinen. Harva se päivä joku ministeri hakee muuta kuin seksiä yksinhuoltajilta. Sen pituinen se...
Niin Thaimaassakin on tasa-arvo. Suomalaismiehet käyvät siellä "auttamassa" köyhiä naisia ja lapsiakin niin poikia kuin tyttöjäkin.
On se Ruokonen ja Airisto niin törkeitä. Sananvapaus vaan pois heiltä ja linnaan. Seiskan lukijat kyllä tietää mikä on TOTUUS!!!
Nimim.
"Aina vaan jaksaa naurattaa"
Nyt alkaa jo todella kyllästyttämään nuo typerät väittämäsi siitä, että Vanhanen olisi hakenut vain seksiä. Vanhanenhan oli hyvinkin Kurosen kanssa niin pitkään kunnes selvisi, että nainen on niin julkisuudenkipeä, että hänen täytyy lähtemään haveilemaan yhteisestä tulevaisuudesta iltapäivälehdille.
Kuinka yksinkertainen olet kun et nää asian ydintä. Pariskunnan suhde olisi voinut hyvinkin kehittyä, ellei keskiluokkaisuus olisi ottanut ahneessa Susanissa ylivaltaa.
Miten voikin jaksaa aina naurattaa se totuus, että ihmiset puolustaa miestä jonka henkilökohtaisista asoista on yksi julkisuuden kipeä ämmä mennyt avautumaan vain höynän maine ja saippuabileet mielessään.
Onneksi tähän tulee nyt loppu ja kaikki nostetaan kirjan alulle panevia voimia myöten julkisuuteen. Niin ja tiedoksesi, ettet pääse taas herjan puolelle, en äänestänyt Mattia, enkä keskustaa, enkä edes pidä Matista persoonana, mutta tiedän mitä oikeudenmukaisuus on. Tiedätkö sinä?
Toi sun viestis ei ollu millään tavalla aiheellinen, sillä ei noita luokkaeroja tuotu esiin sen vuoksi, että Kuronen olisi jotenkin Vanhasta huonompi, vaan sen vuoksi, että vahvan statuksen ja taloudellisen aseman omaava ihminen voi todellakin käyttää tavallista ihmistä hyväkseen ja jos tavis inahtaakaan, niin rahan ja mahdin voimalla voi taviksen saattaa tukalaan tilanteeseen. Eli sä et tajunnu jutun pointtii. Mut ei se varmaan ollu sulle tärkeetäkään.
vaikka vääntäisi niin ei nää tajua. Se on tavallaan aika lystikästä kun eivät tajua. Saa hyvät naurut. Ikävämpi puoli on se että nämä ihmiset ovat tosissaan ja heitä on PALJON. Lisäksi tyhmyys tiivistyy joukossa.
Mitä ei tajua. Ai sitä, että huoraaminen on luvallista, vai?
on kyllä luvallista. Parittaminen ei ole. Mikäli Linkolan toive toteutuu niin joka korttelissa on ilotalo. Todennäköisesti miehille. Jos Kuronen on prostituoitu niin Matti on vissiin sitten asiakas.
Toisaalta Kuronen saattaisi nostaa syytteen tuosta huorittelusta. Eihän tyhmääkään saa sanoa tyhmäksi.
Myös sen taviksen on mahdollista olla vastuussa omasta elämästään. Jos nyt sattuu ihastumaan - vautsi vau - vahvaan statukseen ja taloudelliseen asemaan, niin voi kokea, että putoaa korkeammalta kuin tavallinen tavis. Ja pitää päästä kostamaan.
Kirja sattui ilmestymään sopivasti ennen vaaleja ja kustantaja ilmoitti ihan avoimesti, että ajankohta liittyy markkinatilanteeseen. Pettymys kanavoitiin rahastukseksi. Jo kirjan nimi: Pääministerin morsian
alentaa tämän naisen mahtimiehen attribuutiksi, mutta sillähän ei ole väliä, jos se myy.
ja eiköhän sitä hyväksi osata noin päin käyttää? Ainakin kun jälkikätös vielä vahvistaa asiaa. Kuroselle ei rakkaudesta ollut kyse vaan ihan muusta.
Joopa joo.Kyllä sinä kuule kuulut samaan kastiin.Onhan nuita sunkin kommentteja tullu luettua.Ei voi muuta todeta kun että,tyhmyys se paistaa läpi sunkin kirjotuksistas.Niin että samaan joukkoon kuulut, meidän muiden kans.:-)Älä yritä olla fiksumpi,kuin olet.Fiksu on se joka ei yritä liikaa tuoda ittiä esille,eikö vain.Jaksamisia sulle,alahan vääntää rautalankaa:-):-)
Kuuluvat suhteeseen nuo riidat siis toinen akateeminen (ylempi sosiaaliluokka) ja sitten Kuronen yrittäjä ei siis sosiaaliluokaltaan tasan.
Nuo riidat ovat väistämättömiä jos veinaa ola akateemisen ylpeyden kainalossa?
Tuossa nyt ei viellä ole aineksia mihinkään korkeintaan sosiaaliluokka keskusteluun mikä johtaisi luokka syrjintään mutta pit muistanee akateemiset eivät juuri halua ottaa luokka keskustelua esiin se on siis Kurosen ongelma siis alemman.
Suomessa tuntuu olla nyt että kaikilla on muka jokin oikeus mikä hiton oikeus !!!!!
T:Marko.F