Aion hakea lukemaan ruotsia ja saksaa, ja nyt olisin kiitollinen jos joku ko. aineita opiskeleva osaisi kertoa millasta tasoa pääsykokeissa vaaditaan.
Kun katselee vaikkapa valintaoppaita, niin sisäänpääsyyn on vaadittu esim. 70/100p. Tosta on kuitenkaan aika vaikea arvella olisiko itsellä mitään mahdollisuuksia.
Jos jotain suuntaa joku osaisi kertoa.
Itse luultavasti saan kirjotuksista keskipitkästä ruotsista E:n-L:n ja lyhyestä saksasta E:n.
Eli onko turha edes yrittää, jos muut hakijat on lukenu pitkänä?
Kielten opiskelijoita?
Jenni
7
998
Vastaukset
- filologi
Ruotsista en tiedä, mutta saksasta osaan jotakin sanoa, koska opiskelen sitä itsekin.
Siispä. Saksan kielen pääsykokeissa riittää, jos hallitset C-kieltä vastaavan oppimäärän hyvin. Tottakai pitkän kielen lukijoilla on parempi lähtötaso, mutta kyllä lyhyelläkin pärjää. Kunhan kielioppi on hanskassa ja sanavarastoa on kertynyt ei pitäisi olla suurempia ongelmia. Suosittelisin, että kun valmistaudut pääsykokeisiin yrittäisit lukea kyseisellä kielellä kirjoitettuja lehtiä tai kirjoja.
Kysy ihmeessä lisää, jos tulee jotakin mieleen! - Jukka
sanoisin yleisesti sivusta seuranneena että kielten opiskelua yliopistossa on rankkaa puuhaa.
asun avoliitossa naisen kanssa joka on lukenut englantilaista filologiaa, tämän vuoden auskultoi ja sitten on enää gradu jäljellä, onneksi niin.
Englantilaista filologiaa on aika vaikea päästä ainakin Tampereelle opiskelemaan, varmaan vaikein kieli päästä lukemaan, mutta ei sinne huonoja haekaan.
Opiskelussa opintoviikkojen eteen joutuu tekemään kovasti töitä. Esseitä ja muita on älyttömästi, asia täytyy todellakin kiinnostaa.
Naiseni on aikoinaan kirjoittanut 5 ällää lukiosta ja yhden E:n, on erittäin viisas ja kaunis, mutta minua rassaa koska yhteinen aika käy vähiin, sillä naiseni haluaa olla ns. perfektionisti auskultointijakson aikana, eli näitä tunteja laatiessa lukio-opiskelijoille.
Seksikin voi käydä vähiin, jos kohta ei ala hellittämään.
Itse olen opiskellut ammattikorkeakoulussa ja olen jo töissä. Olen päässyt helpommalla, mutta kuten sanoin,minulla ei ole ollut koskaan mitään kutsumusammatti haavetta, opettajan ammattikin on eräänlainen kutsumus enkä minä mitenkään olisi edes pärjännyt kieltä yliopistossa opiskelemassa. Ja kaikkihan siellä melkein onkin naisia.
Nostan hattua kaikille jotka ovat suorittaneet yliopistossa tutkinnon pääaineena jokin kieli. He ovat kaikki aika viisaita omalla tarkkaan rajatulla alallaan. - ope
Sinun kannattaa harkita tarkkaan, mitä töitä saat tulevaisuudessa yhdistelmällä ruotsi ,saksa.
Saksan kieli on kouluissa vapaaehtoista ja tuosta
ruotsistakaan ei pitkän päälle voi olla varma.
Tsemppiä kuitenkin!Varmin valinta ,jos opeksi aiot, on englanti jonkun sivuaineen kera.- germanisti
Ite opiskelen saksaa pääaineena ja ruotsia sivuaineena kolmatta vuotta. Pääsykokeista sen verran, että tärkein on pääsykoe, taustapisteet tietty vaikuttaa, mutta turha murehtia jos pelkäät ettei B-ruotsi ja C-saksa riitä. Mulla itellä oli kyseiset vaihtoehdot ja kirjoitin E:t kummastakin. Pääsykokeeseen ei muistaakseni tarvinut lukea kuin Häkkisen Kielitieteen perusteet, jota kannattaakin sitten lukea. Pääsykokeeseen on paras valmistautua lukemalla kohdekielistä tekstiä ja kertaamalla kielioppia, sanavarastoa kehittämällä. Kysymykset mulla ainakin oli kaikki niitä monivalintoja.
Kieltenopiskelijat, varsinkin jos opiskelee kahta kieltä, valmistuvat usein kyseisten kielten opettajiksi tai kääntäjiksi. Työnäkymistä voin sanoa, että ne ovat aika hyvät. Suuret ikäluokat alkavat jäädä kohta eläkkeelle, joten vapautuu paljon virkoja. Lisäksi kiinnostus saksan kieleen kasvaa koko ajan, ja ruotsihan on toinen kotimainen. Joten kyllä töitä löytyy.
Opiskelusta sen verran vielä, että en ainakaan ite oo kokenut sitä mitenkään ylivoimaisen vaikeana. Jos on ite kiinnostunut kielestä, löytyy motivaatiota todella. Ja kun on sitä käytännän kielitaitoa uskaltaa paremmin lähtee ulkomaillekin kokeilemaan kielitaitoaan paikan päälle eikä tartte pelätä nolaavansa itteään. :) - =o)
germanisti kirjoitti:
Ite opiskelen saksaa pääaineena ja ruotsia sivuaineena kolmatta vuotta. Pääsykokeista sen verran, että tärkein on pääsykoe, taustapisteet tietty vaikuttaa, mutta turha murehtia jos pelkäät ettei B-ruotsi ja C-saksa riitä. Mulla itellä oli kyseiset vaihtoehdot ja kirjoitin E:t kummastakin. Pääsykokeeseen ei muistaakseni tarvinut lukea kuin Häkkisen Kielitieteen perusteet, jota kannattaakin sitten lukea. Pääsykokeeseen on paras valmistautua lukemalla kohdekielistä tekstiä ja kertaamalla kielioppia, sanavarastoa kehittämällä. Kysymykset mulla ainakin oli kaikki niitä monivalintoja.
Kieltenopiskelijat, varsinkin jos opiskelee kahta kieltä, valmistuvat usein kyseisten kielten opettajiksi tai kääntäjiksi. Työnäkymistä voin sanoa, että ne ovat aika hyvät. Suuret ikäluokat alkavat jäädä kohta eläkkeelle, joten vapautuu paljon virkoja. Lisäksi kiinnostus saksan kieleen kasvaa koko ajan, ja ruotsihan on toinen kotimainen. Joten kyllä töitä löytyy.
Opiskelusta sen verran vielä, että en ainakaan ite oo kokenut sitä mitenkään ylivoimaisen vaikeana. Jos on ite kiinnostunut kielestä, löytyy motivaatiota todella. Ja kun on sitä käytännän kielitaitoa uskaltaa paremmin lähtee ulkomaillekin kokeilemaan kielitaitoaan paikan päälle eikä tartte pelätä nolaavansa itteään. :)Ensinnäkin sellainen juttu ruotsin kielestä, että kuinka paljon opiskelusta tapahtuu ruotsiksi ? Siis paljonko pitää lukea ruotsinkielistä kirjallisuutta ym ?
Olen nimittäin ajatellut lähteä vuodeksi ruotsiin kieltä opiskelemaan, ja sen jälkeen tulla takaisin suomeen ja pyrkiä ruotsia lukemaan. Kysymys siis kuuluukin: luuletteko, että vuodesta ruotsissa olisi niin paljon hyötyä, että se tavallaan korvaisi yhden yliopistovuoden ?
Eli siis en tarkoita, saisinko kursseja korvatuiksi, enkä myöskään tarkoita ulkomailla oleskelun muita mukanaan tuomia hyviä puolia. Vaan puhtaasti sitä, että jos nyt sen sijasta, että pyrin lukion kohtuullisesti suoritetulla B -ruotsilla yliopistoon, menenkin ruotsiin, niin kuinka paljon luulette sen nopeuttavan opintojani sen jälkeen, kun aloitan yliopisto-opintoni (contra siihen, että menisin nyt sisään ja opiskelisin sen x vuotta).
Meni vähän monimutkaseksi, mutta toivottavasti joku ymmärsi. - =o)
germanisti kirjoitti:
Ite opiskelen saksaa pääaineena ja ruotsia sivuaineena kolmatta vuotta. Pääsykokeista sen verran, että tärkein on pääsykoe, taustapisteet tietty vaikuttaa, mutta turha murehtia jos pelkäät ettei B-ruotsi ja C-saksa riitä. Mulla itellä oli kyseiset vaihtoehdot ja kirjoitin E:t kummastakin. Pääsykokeeseen ei muistaakseni tarvinut lukea kuin Häkkisen Kielitieteen perusteet, jota kannattaakin sitten lukea. Pääsykokeeseen on paras valmistautua lukemalla kohdekielistä tekstiä ja kertaamalla kielioppia, sanavarastoa kehittämällä. Kysymykset mulla ainakin oli kaikki niitä monivalintoja.
Kieltenopiskelijat, varsinkin jos opiskelee kahta kieltä, valmistuvat usein kyseisten kielten opettajiksi tai kääntäjiksi. Työnäkymistä voin sanoa, että ne ovat aika hyvät. Suuret ikäluokat alkavat jäädä kohta eläkkeelle, joten vapautuu paljon virkoja. Lisäksi kiinnostus saksan kieleen kasvaa koko ajan, ja ruotsihan on toinen kotimainen. Joten kyllä töitä löytyy.
Opiskelusta sen verran vielä, että en ainakaan ite oo kokenut sitä mitenkään ylivoimaisen vaikeana. Jos on ite kiinnostunut kielestä, löytyy motivaatiota todella. Ja kun on sitä käytännän kielitaitoa uskaltaa paremmin lähtee ulkomaillekin kokeilemaan kielitaitoaan paikan päälle eikä tartte pelätä nolaavansa itteään. :)Viitsisitkö valaista hiukan tarkemmin, mitä työmahdollisuuksia minulla on opettajan uran lisäksi, jos olen yo:ssa opiskellut kieliä ?
- myös meille suomenkielisille
Åbo Akademiin pääsee suht helposti lukemaan ruotsia! Valitset pääaineeksi nordiska språk, se on periaatteessa tarkotettu suomenkielisille. Nimestään huolimatta sisältää lähes pelkkää ruotsia,pari kurssia norjaa ja tanskaa.Hakijoita ei ole mitään valtavia määriä, sisään pääsee mielestäni helposti. Suomenkieliset ruotsin opiskeluun tähtäävät eivät selvästikään ole huomanneet tätä vaihtoehtoa. Tai sitten eivät halua ruotsinkieliseen kouluun.Mutta jos kerran haluaa ruotsia oppia, niin eikös ruotsinkielisen koulun luulisi olevan hyvävaihtoehto.
Saadaksesi "hakuoikeuden" joudut ensin läpäisemään kielikokeen, jonka kaikki suomenkielisen koulun käyneet tekevät.Siihen voi harjoitella käyttämällä ruotsia, lukemalla, kuuntelemalla,puhumalla. Kielioppidetaljien osaamisesta ei siinä juurikaan ole iloa. Koe vaatii nopeutta! Sen tarkoituksena on lähinnä selvittää hakijan kyky seurata ruotsinkielistä opetusta (ÅA:llahan kaikki opetus on ruotsiksi (tai englanniksi)). Kielikokeeseen ei ole kirjaa. Kokeessa kuullaan noin puolen tunnin pituinen ääninauha jonka perusteella ja tahdissa tehdään koevihkosessa olevat tehtävät. Tavallaan siis kuullunymmärtämiskoe, mutta aika erilainen kuin esim. yo-kuuntelut. Taukoja ei ole. Juuri kukaan ei ehdi tekemään kaikkea.
Varsinainen valintakoe käsittelee lähinnä kielitiedettä. Koekirja oli mielestäni aika helppotajuinen, luin sen noin puolitoista kertaa, n. 300 sivua muistaakseni. Kielitiedeasian lisäksi kokeessa ei muistaakseni edes ollut varsinaista kielitaito-osiota. Koetilanne ja tunnelma oli rento verrattuna muihin tekemiini valintakokeisiin.
Itse en kokeen jälkeen uskonut suoritukseni riittävän läpipääsyyn, mutta pääsimpä kuitenkin ja täällä sitä nyt ollaan.
Kirjoitin muuten B-ruotsista ja C-saksasta E:t.
Olin vuoden lukion jälkeen ruotsinkielisessä kansanopistossa Karjaalla (Västra Nylands Folkhögskola) ruotsia lukemassa kun en ekalla yrittämällä päässyt minnekään. Kokeisiin lukeminen jäi tosin aivan puoliteihen silloin. (Sillä kerralla en hakenut Akademille.) Jos et saa opiskelupaikkaa vielä, niin voin lämpimästi suositella VNF:ää. Siellä voi lukea myös saksaa, eglantii, avoimen yo:n kursseja...ym... Se on mukava paikka!
Kysy jos haluat tietää lisää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta613141Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh433077- 422427
Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa972127- 311893
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271780- 481606
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä841387- 391290
- 811122