jotain "patin jäänteitä" jonnekin mahdollisesti. Miehelleni sanottiin jotain tälläistä. Eli kun hodgkinin tauti todettiin niin kaulassa hänellä tuntui sellainen iso patti todella selvästi (ja kai näkynytkin vähän). Nyt hoitojen jälkeen siinä on koko ajan tuntunut pieni pahkura, joka ei siitä ole muuksi muuttunut. Miehelle on sanottu, että se on joku myrkkyjen tappama imusolmukepatti, tai entinen sellainen siis.
Itse vain hermoilen kauheasti ja mietin, että jos se onkin merkki taudin uusimisesta. Kontrolli kyllä huomenna ja jos se on siellä koko tämän 4kk ollut eikä muuksi muuttunut niin kai se sellainen on, kun niin on sanottu. Siis joku jäänne patista.
Mies totesi, että hän ei viitsi minulle edes sanoa tuollaisista, kun kerran hermostun niin paljon.
Itse vain hermoilen kauheasti ja mietin, että jos se onkin merkki taudin uusimisesta. Kontrolli kyllä huomenna ja jos se on siellä koko tämän 4kk ollut eikä muuksi muuttunut niin kai se sellainen on, kun niin on sanottu. Siis joku jäänne patista.
Mies totesi, että hän ei viitsi minulle edes sanoa tuollaisista, kun kerran hermostun niin paljon.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miehelläni oli lymfooma ja hänellä se ilmeni kasvaimena pakaralihaksessa. Muistelen, että sitä kasvainta, joka sytostaateilla "suli" pois sanoivat jätetuumoriksi,johon sitten varulta vielä annettiin sädehoitoa. Se kai näkyy kuvissa jonkilaisena arpikudoksen tyyppisenä, mutta jos se suurene niin kaikki on hyvin. Näin oli ainakin meidän kohdalla ja taudista on jo viisi vuotta kulunut eikä ole uusinut.
Mihelläni oli kasvain pernassa ja koko perna poistettiin.
Tarkoititko, että jos se ei suurene vai että vaikka suurenisi niin ei vaaraa? Miehelläni tuo pieni patti ei ole siis suurentunut vaan on siellä ollut pienentyneenä.
Hodgkinin taudissa jää usein noita jäännösmöykkyjä, jotka ovat käytännössä kudosjätettä. Niistä ei pitäisi olla haittaa.
Tämä parantaa mieltä, kun kuulee muiden sanovan samaa mitä mies on sanonut. Hän lähinnä nauraa minulle ja käskee olla hermoilematta turhaan.
Äsken taas intin asiasta niin sanoi, että ei pitäisi sanoa minulle mitään. Sanoi myös, että hän ei tunne kertakaikkiaan olossaan mitään mikä viittaisi taudin uusimiseen. Kun kysyin, että tunsiko muka sitten ennen toteamista niin sanoi, että jälkikäteen tietää sanoa paljonkin asioita joista huomasi, että kaikki ei ole kohdallaan. Niitä ei vain tullut ajatelleeksi, vaikka ne tiedostikin.
Luotamme siihen, että huomenna uutiset kontrollissa hyviä. :)
Voimia, rakastat lähimmäistäsi, se riittää. Eheitä meistä ei tule mutta elinkelpoisia sentään!