Olen lukenut, että merivuokko on yksi huonoimmista purjehtijoista.
Luin myös Merivuokko kirjoista, että se kryssi Uudesta-Seelannista vasten nelikymppisiä Tasmaniaan muutamassa viikossa.
Voisiko sitä tehdä huono vene?
Onko sitä tehnyt hyvät veneet ja jos on niin missä se kerrotaan muuta kuin mainoksissa.
Luin myös Merivuokko kirjoista, että se kryssi Uudesta-Seelannista vasten nelikymppisiä Tasmaniaan muutamassa viikossa.
Voisiko sitä tehdä huono vene?
Onko sitä tehnyt hyvät veneet ja jos on niin missä se kerrotaan muuta kuin mainoksissa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eiköhän nuo Merivuokot ovat ihan juuri tuohon tarkoitukseen sopivia aj siihen atrkoitukseen tehtyjäkin. Hyvä merivenenitä ovat kaikki tyynni.
Jos olisi haluttu tehdä kryssikone, olisi lähtökohdat olleet toiset. Tämä ei tarkoita sitä että Merivuokko olisi huono kryssimään, vaan sitä että kryssiominaisuudet ovat ihan tavalliset ja OK.
Hyvä vene!
tai ainakin jatkuva kirjoittelu siitä!
Oletko koskaan kryssinyt matkapurjehduksella? Itämerellä, Välimerellä tai muullakaan pikkulahdella. Ja vaikkapa vain heikossa tuulessa?
Paljonko oli sorto?
Entä miehistön viihtyvyys?
Oletko ihan oikeasti tehnyt edes 3 vrk legejä? Kryssimällä?
Mikä helvetin kysymys toi oli. Odotatko täälläkin puoli lomaa tuulen kääntymistä, jos olet lähdössä Itämeren yli, vai kestääkö perseesi todella osuuden paukuttelua koneella? Välimerelläkin tulee helposti parin viikon tai kuukauden odotus, jos ei kryssi kelpaa. Mites Portugalin pasaati Välimereltä kotiinpäin tullessa kierretään? Siis vastaus ensimmäiseen kysymykseesi on kyllä, kyllä kryssitään silloin kun sattuu vastatuuli.
Sorto on kahdesta viiteen asteeseen olosuhteista riippuen.
Miehistön viihtyvyys ei ole sen huonompi kuin reippaalla lenssillä. Eikä ole minkäänlaista herkkua koneajokaan, tylsintä mitä tiedän
Olen tehnyt, useita.
Ei noita kyllä multa kysytty, mutta tulipa vastattua. Olisi kai muutama kryssi jäänyt tekemättä, jos olisin koskaan erehtynyt ostamaan huonoa kryssivenettä.
Tottahan matkapurjehduksessa tulee kryssiäkin. Isoilla merillä kryssi on vain erilaista kuin sisämerellä (esim. Itämeri). Joskus painellaan vuorokausia tai viikko samalla halssilla. Siinä ne veneen ominaisuudet alkavat näkyä selkeimmin.
Itselläni on kokemusta erityyppisistä omista veneistä. Rasittavin oli leveä, kevyt, lähes tasapohjainen ´racer/cruiser´, jossa oli kapea eväköli ja lapioperäsin. Sen liikkeet olivat äkkinäisiä (g-voimat!) ja iskut runkoon kovia: ryskytystä, huono asumismukavuus kryssillä, mutta kohtalainen purjehdusvauhti. Kapea ja kaksi kertaa painavampi ns. vanhan mallinen vene oli huomattavasti mukavampi. Mukavuus parani lisää, kun vauhtia hidasti reivaamalla. Kokoonsa nähden vielä painavampi, syvä v-pohjainen teräsvene oli liikkeiltään kaikkein rauhallisin, mukavin asua, mutta sen sorto oli suurin ja vauhti näitä verrokkeja pienempi.
On täysin makuasia, minkälaisesta purjehduksesta pitää. Kryssimiseltä ei välty matkapurjehduksillakaan. Koneajo tulee kysymykseen vain silloin kun tuuli on liian heikko - jos puhutaan pitkistä retkistä. Hyvä matkavene on mielestäni sellainen, jossa miehistö saa riittävästi lepoa pitkien kryssilegien aikana ja on täysin toimintakykyinen vielä satamaan saapuessakin.
Vastatuuleen purjehdus matkaillessa on joko väärin arviointia tai määränpäähän pääsemistä ajallaan.
Merivuokko kai tekee sen.
Merenkäynnistä riippuen perillepääsyn ajankohdan määrittäminen kai on kaikille vaikeaa.
Niinpä mielestäni veneen purjehdusominaisuuksilla vastaiseen tuskin on suurtakaan merkitystä matkailijalle. Veneen luotettavuus - ei nopeus - on tärkein.
Tässä kun ei ollut mitään ymmärrettävissä olevaa ajatusta.
Sama heppu väitti edellisessä viestiketjussa levymäisen purjeen olevan aivan hyvä. On kai joku poliitikko tai virkamies.
Merivuokko ei kryssi => kryssiminen edustaa virhearviota => Merivuokon aikataulut pitää, kun ei tehdä virhearvioita
ja on päästävä perille. Moottori - vaihde - akseli - potkuri kombinaatiossa on monta pistettä, jonka vaurio voi aiheuttaa purjeiden kaivamisen säkistä vaikka tuuli olisi vastainen.
Vastaiseen luovittaessa on oleellista aallokko, sen koko ja miten vene pääsee niistä läpi menettämättä kohtuuttomasti vauhtiaan. Kun on tarpeeksi tuulta ja aallokko isoa voi olla hyvä suoritus jos ylipäätään pääsee etenemään - tietysti veneestäkin riippuen. Jos taas sattuu voimakas vastainen virta, voi olla menee taaksepäin.
Omat havainnot on, että mitä leveämpi ja kevyempi runko sen hitaammin mennään. Se myös sortuu enemmän. Massa auttaa pitämään vauhtia. Kyky kantaa isoa purjepinta-alaa kovassakin tuulessa antaa riittävän voiman. Yhteenvetona: raskaalla sopusuhtaisella veneellä pääsee kotiin vastatuulessakin. Sitä paremmin mitä alempana painopiste on.
Kuluva aika on n. 2-3 kertainen veneestä riippuen - eikä tämä koske myrskyä. Eikä myöskään ns. "homohimmeleitä", joiden 4 m syvän kölin päässä roikkuu tikittävä kuula. Niillä pääsee nopeammin jos köli ja miehistön amalgaamit pysyy mukana vauhdissa, eikä masto katkea tai satu jotain muuta po. venetyypille tavanomaista pikkuhaveria.
älä naurata, ....
Meinasitko vähemmällä päästä, en nimittäin usko? Tuossa haarukassa minullakin yleensä kompassisuunnan ja GPS:n COG:n välillä suunnat on.