.
Keskusta nousi voitajaksi vaaleissa 23.1 % kannatuksen tasolle reilun vuoden takaisesta presidentivaalien alhosta, 18 % kanntuksen taantumasta.
Keskustan kenttä antoi Matti VAnhaselle selvän varoituksen hänen poliittisesta suunnastaan äänestämällä puolukokouksessa Jarmo Korhosen reilulla ääntenemmistöllä ohi Vanhasen suosikin Mikko Alkion. Siitä protesista lähti käyntiin itsensä tuntevan keskustan nousu entiselleen, maan suurimmasi.
Jarmo Korhonen muutti Apollolla käytännön suuntaa, saneerasi organiasaatiota reippain ottein ja loi ilmapiirin josta keskustalaiset ponnistivat nopealla nousulla 23.1 % kannatuksen tasolle, joka riitti voittoon!
Täsmällisesti sanottuna kävi näin:
Keskusta voitti vaalit, Kokoomus saavutti runsaimman lisän paikoissa.
Olisi kohtuutonta jos joku miltään taholta saatikka Keskustasta edes suunnittelisi Kokoomuksen ohittamista hallitusneuvotteluissa.
Toki on varmaa että hallituksessa keskustaporvarilliset voimat provosoivat jo olemassaolollaan oppositioon jäävän vasemmiston lakkoilemaan. Itse asiassa voidaan jo nyt pitää varmana että edessä on kaikkien aikojen lakkokevät, ja ehkä kesäkin.
Tupo-neuvotteluissa SAK tökkii joka saumassa, SAK:n syvät iskut, - metsäteollisuus = tuotantoseisokit ja pitkä kattava lakkoaalto, ja AKT = satamissa kaikki seisahtuu, johtaa vakavaan kannattavuuskriisiin, myös budjetin pidon suhteen eikä vain teollisuuden ja sen tuotteiden viennin ja kaupan osalla.
SDP-SAK:n provokaatio ei kuitenkaan enää johda heille toivottuun tulokseen, kun vientiteollisuuden duunarit kyllästyvät lopullisesti yhä kiivaampaan politrukkien riidankylvöön ja tehtaiden alasajajoon.
Tietyillä teollisuuspaikkakunilla tuotannon tekijät haistattavat SAK:n politrukeille pitkän, duunarit itse murtavat lakkojaan, siirtyminen paikalliseen sopimuskäytäntöön ilman eri mukinoita palauttaa tuotannon ja elämän normaaliin päiväjärjsestykseen, toki sillä erolla että SAK:n ylivaltaa ja siinä sivussa punakoneen oligarkiaa riisutaan aseista.
Keskusta-kokoomuksen yhteistyölle on ollut tilaus jo 1980-luvulta. Monen mutkan jälkeen olemme päässeet itse asiaan, duunarit keskittyvät tahoillaan duuneihinsa eivätkä pyri mesoamaan SAK:n häirinnän yllyttämänä sekoilemassa työntajien mandaatilla.
Pystyvin osa poliitikoistamme - keskustaoikeistolainen blokki - ryhtyy nyt laittamaan maata kuntoon.
Toteutumaton toine:
Jos voisin niin siirtäisin Vanhasen takaisin vuoden 2002 vilttiketjuun, kakkosvaran paikalle lähettelemään yksinhuoltajille tex-viestejään ja kehumaan hakaniemeläisiä, Lipposta, Heinäluoimaa ja Ihalaista, ja nostaisin hänen tilalleen puolueen todelliseen johtoon Paavo Väyrysen ja Esko Ahon tasoiset huippupoliitikot.
Keskustalle on ollut häpeäksi että maan parhaita voimia on pidetty puolipakolla reservissä silloinkin, kun puolueessa on ajelehdittu kuin ajopuut parhaimmillaan lähinnä Hakaniemen nöyrimpinä kielikelloina.
Suorasukaisen toiveen alkuosaan, Vanhas-kritiikkiin sanon perusteluksi, että vain Keskusta kentän puoluekokouksessa antaman selvän protestin ansiosta kääntyi kannatuksen lasku nousuun. Kentän valinnan ansiosta pääsi puoluesihteeri Jarmo Korhosen liikkeelle hämmennyksissä olevalle kentälle, sen herättelyyn ja uskon valamiseen kannattajien keskuuteen. Niin Keskusta selvisi kuiville Vanhasen johtamasta allikosta, jossa vielä keväällä 2006 uimme syvällä, 18 % kannatuksen pudotusta ihmetellen.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Keskusta nousi voitajaksi vaaleissa 23.1 % kannatuksen tasolle reilun vuoden takaisesta presidentivaalien alhosta, 18 % kanntuksen taantumasta.
Keskustan kenttä antoi Matti VAnhaselle selvän varoituksen hänen poliittisesta suunnastaan äänestämällä puolukokouksessa Jarmo Korhosen reilulla ääntenemmistöllä ohi Vanhasen suosikin Mikko Alkion. Siitä protesista lähti käyntiin itsensä tuntevan keskustan nousu entiselleen, maan suurimmasi.
Jarmo Korhonen muutti Apollolla käytännön suuntaa, saneerasi organiasaatiota reippain ottein ja loi ilmapiirin josta keskustalaiset ponnistivat nopealla nousulla 23.1 % kannatuksen tasolle, joka riitti voittoon!
Täsmällisesti sanottuna kävi näin:
Keskusta voitti vaalit, Kokoomus saavutti runsaimman lisän paikoissa.
Olisi kohtuutonta jos joku miltään taholta saatikka Keskustasta edes suunnittelisi Kokoomuksen ohittamista hallitusneuvotteluissa.
Toki on varmaa että hallituksessa keskustaporvarilliset voimat provosoivat jo olemassaolollaan oppositioon jäävän vasemmiston lakkoilemaan. Itse asiassa voidaan jo nyt pitää varmana että edessä on kaikkien aikojen lakkokevät, ja ehkä kesäkin.
Tupo-neuvotteluissa SAK tökkii joka saumassa, SAK:n syvät iskut, - metsäteollisuus = tuotantoseisokit ja pitkä kattava lakkoaalto, ja AKT = satamissa kaikki seisahtuu, johtaa vakavaan kannattavuuskriisiin, myös budjetin pidon suhteen eikä vain teollisuuden ja sen tuotteiden viennin ja kaupan osalla.
SDP-SAK:n provokaatio ei kuitenkaan enää johda heille toivottuun tulokseen, kun vientiteollisuuden duunarit kyllästyvät lopullisesti yhä kiivaampaan politrukkien riidankylvöön ja tehtaiden alasajajoon.
Tietyillä teollisuuspaikkakunilla tuotannon tekijät haistattavat SAK:n politrukeille pitkän, duunarit itse murtavat lakkojaan, siirtyminen paikalliseen sopimuskäytäntöön ilman eri mukinoita palauttaa tuotannon ja elämän normaaliin päiväjärjsestykseen, toki sillä erolla että SAK:n ylivaltaa ja siinä sivussa punakoneen oligarkiaa riisutaan aseista.
Keskusta-kokoomuksen yhteistyölle on ollut tilaus jo 1980-luvulta. Monen mutkan jälkeen olemme päässeet itse asiaan, duunarit keskittyvät tahoillaan duuneihinsa eivätkä pyri mesoamaan SAK:n häirinnän yllyttämänä sekoilemassa työntajien mandaatilla.
Pystyvin osa poliitikoistamme - keskustaoikeistolainen blokki - ryhtyy nyt laittamaan maata kuntoon.
Toteutumaton toine:
Jos voisin niin siirtäisin Vanhasen takaisin vuoden 2002 vilttiketjuun, kakkosvaran paikalle lähettelemään yksinhuoltajille tex-viestejään ja kehumaan hakaniemeläisiä, Lipposta, Heinäluoimaa ja Ihalaista, ja nostaisin hänen tilalleen puolueen todelliseen johtoon Paavo Väyrysen ja Esko Ahon tasoiset huippupoliitikot.
Keskustalle on ollut häpeäksi että maan parhaita voimia on pidetty puolipakolla reservissä silloinkin, kun puolueessa on ajelehdittu kuin ajopuut parhaimmillaan lähinnä Hakaniemen nöyrimpinä kielikelloina.
Suorasukaisen toiveen alkuosaan, Vanhas-kritiikkiin sanon perusteluksi, että vain Keskusta kentän puoluekokouksessa antaman selvän protestin ansiosta kääntyi kannatuksen lasku nousuun. Kentän valinnan ansiosta pääsi puoluesihteeri Jarmo Korhosen liikkeelle hämmennyksissä olevalle kentälle, sen herättelyyn ja uskon valamiseen kannattajien keskuuteen. Niin Keskusta selvisi kuiville Vanhasen johtamasta allikosta, jossa vielä keväällä 2006 uimme syvällä, 18 % kannatuksen pudotusta ihmetellen.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mites kävi kokoomuksen. Tappio tuli.
...
saada. Meidän ihmisten elämä on vain sellainen. Myös Matti ottaisi itselleen vain hyvät asiat, niin kuin me muutkin. Mutta niin ei ole mahdollsita. Mattin hyväksi lukisin kuitenkin sen, että hän on onnistunut kuitenkin puoluejohtajana hyvin. Myös Jarmo on onnistunut.
kiinnitit huomiota viime presidentin vaaleissa mitattuun KEPU:n kannatukseen, 18 %.
Lukema on alhainen. Kas kun Kokoomus ei tästä alasmenosta ole nyt soittanut suuta. Mutta silloin oli teodella monet syöksemässä Keskustaa vielä syvemmälle allikkoon.
Monet keskustalaiset eivät pitäneet kovin merkityksellisenä preisdentin vaaleissa Kokoomuksen hyväksi mennyttä kannatuksen alentumaa. Mutta se olisi voinut olla myös merkittävä alentuma.
Kuten huomautit, jos näiden vaalien lähtökohtana pidetään presidentin vaaleissa mitattua kannatusta, niin silloin on Keskusta suurin voittaja.
Vaalitulos asettuu vielä merkittävämpään valoon, kun katsomme vaalia tilanteessa, jossa Keskustapuolue on Vanhasen johdolla ollut päähallitusvastuussa. Täytyy sanoa, etten näe sellaista syytä, josta käydä Vanhasen tai muiden keskustalaisten väheksyntää. Tuloshan on kaiken kaikkiaan erittäin mahtava.
...
Vaalimenestystä on luontevinta verrata edellisiin eduskuntavaaleihin eikä pressanvaaliin. Siihen verrattuna Kepu kärsi pudotusta eli vaalitappion. Itse asiassa Kepu on Vanhasen johdolla kärsinyt kaikissa vaaleissa tappion edellisiin vastaaviin vaaleihin verrattuna.
Jarmo Korhosen naama olikin erittäin synkeänä. Tämä vahva punamultamies ei hyvällä tietysti katso vaalitulosta kuten ei Kepun kannatuksesta huolta kantavat muutenkaan. Vaalitulos on tietysti voitto myös Kepun liberaaleille kuten Mikko Alkiolle. Eiköhän tämä ole lopun alkua eli ennakoi sitä, että Kepu tulee myöhemmin jakautumaan Maalaisliittoon ja liberaaliin Kansanpuolueeseen Ruotsin mallin mukaisesti. Näistä Maalaisliitto lukeutunee kuitenkin Suomessa enemmän vasemmistoon kuin oikeistoon.
Kirjoitin otsikon noin, että sinulla olisi mahdolliisuus nähdä Keskustapuolueen hajoaminen, sillä sitä ei ole lähitulevaisuudessa.
Ehkä kolmas maailmansotakin ehtii tulla ennen, kuin Keskustapuolue hajoaa merkittävästi.
Sen sijaan en pidä mahdottomana, jos Alkiolaisen aatemaailman hyväksyvät ihmiset muusta syystä perustavat puolueen keskusta-aatteen varaan. Se on aina mahdolista. Tällaista ei demokratiassa kannata ruveta estämään. Ei edes Keskustapuolueen. Suomi on vapaa maa.
***
Keskustapuolueen ideologia, Alkiolainen aate, sikiää jatkuvasti aineettomuudesta, syntyy biologisesti maasta, ja hoitaa maata ja avaruutta sekä suojelee ja hoitaa kaikkinaista maan elämää.
Maapallon sosialisaatioissa keskustalainen aate on universaalinen, rauhan aate
Alkiolaisuus merkitsee rauhaa, ihmisen ja yhteiskunnan rauhaa. Aatteensa mukaisesti Keskustapuolue ei pyri yksinvaltaan. Monipuoluejärjestelmän puolustajana aate pyrkii siihen, ettei maassa pääsisi syntymään sortoa ja väkivaltaa ja etteivät pienituloiset ja köyhät sekä lapsiperheet ja vanhukset joutuisi liian vaikeaan asemaan.
Keskusta aatteen mukaan ihminen, järjestö tai muu elin saa omistaa niin maata, kuin muutakin omaisuutta.
Nykyisin Keskustapuolueen jäsenistöstä ja äänestäjistä valtaosa on muita kuin maanviljelijöitä. Puolue sopii erittäin hyvin luonnolliselle henkilölle, palkansaajalle, yrittäjille ja ammatinharjoittajille jne.
Puolueen arvoperusta muodostuu ihmisyyden kautta rauhaan ja ystävyyteen sekä luterilaiseen työn arvostukseen. On hyvä olla sen puolesta, ettei kukaan ihminen olisi sorrettu ja että kaikilla olisi ihmisarvoinen ja hyvä elämä.
Niin työttömillä, eläkeläisillä, vammaisilla, veteraaneilla, sairailla ja työssä olevilla. Ja erityisesti lapsilla, opiskelijoilla ja kaikilla. Muistakaamme, vain harvoin ihmisellä menee huonosti omasta tahdostaan!
100% pakkovaltaa MTK:n kanssa. tämä on täysin väärin ja voltis sulle kieppien