oma kuva v*tuttaa

onko kellään muulla sellasta oloa et kun kattoo peiliin niin alkoo inhottaa oma ulkonäkö niin paljon et tekis mieli rikkoo se peili paskaks.. mulla on bulimia ja on laihuus jakso menossa (paastoan viikkoja ja sit ahmin viikkoja jne.) tunnen itseni niin rumaksi!!

oon huomannut että mulla ilmeisesti kun on ollu anoreksia niin aina kun alkaa paino tippua niin sitä läskimmäksi tunnen itseni ja näen itseni hyvin ällöttävänä!!! (oon 164 pitkä ja nyt painoo joku 60 kiloo) v*ttu et on paska tää sairaus tahtois olla normaali!!
6578
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

se ei laihduttamalla parane.

Äänestä

Hei
mul on välil sama tunne kun katon peiliin oon omasta mielestäni niin ruma ku ihminen voi olla ja sen jälkeen alan ahmii ja yritän oksentaa mut epäonnistun välil sit oon syömättä pitkää ja sit jos alan syömää tuntuu et oo epäonnistunut ihminen et näin mul

voimia sulle

Äänestä

Hei!
Tiedän todellakin mitä tarkoitat! Vihaan sitä miltä näytän yli kaiken ja tämä viha on hallinnut elämääni jo 3-4 vuotta. Painoni on näiden vuosien aikana vaihdellut jopa kymmenellä kilolla syömishäiriöiden myötä, mutta aina olen inhonnut peilikuvaani yhtä paljon. Silti en voi olla tuijottamatta itseäni peileistä, kauppojen näyteikkunoiden heijastuksista yms. Kyseessä on jokin kiero pakkomielle omasta ulkonäöstä ja alan olla todella väsynyt. Syömishäiriöt ovat pikkuisen helpottaneet kun olen tajunnut vihaavani itseäni yhtä paljon vaikka olisin kuinka laiha... Asian kääntöpuoli on se että itseinho tuntuu vain kasvavan vuosien myötä enkä tiedä kauanko tätä elämää enää jaksaa. On oikeasti todella vaikea herätä aamuisin, opiskella ja yleensäkkin elää normaalisti kun vihaa kaikkea itsessään. No, olen kuitenkin menossa ensi kuussa psykiatrin juttusille tutustumaan ja syksyllä alkaa säännöllinen psykoterapia. Tämä tuntuu kuitenkin viimeiseltä oljenkorrelta enkä todellakaan tiedä mitä teen jos ammattiapukaan ei tehoa...

Mutta tsemppiä sinulle ja hyvää kevättä. Ehkä se aurinko paistaa vielä joskus meillekin.

Äänestä
  • mulla edelleen kans sama meininki että kyttään itseäni peileistä joka paikasta.. pelkään että tää sairaus pilaa mun parisuhteen koska oon normaalisti iloinen ja hauska tyyppi mut etenkin kun keä tulee niin paineet taas nousee että pitäis olla ihan älyttömän laiha ja tekis mitä vaan että laihtuis ja sit kun vielä kokee itsensä niin huonoksi kun ei siihen enää pysty.. (mulla ollu 13-15vuotiaana anorexia) paska koko sairaus!!! menny kaverit sen takia ja pelkään etää menee mieskin!!!!

    Äänestä

  • bulma kirjoitti:

    mulla edelleen kans sama meininki että kyttään itseäni peileistä joka paikasta.. pelkään että tää sairaus pilaa mun parisuhteen koska oon normaalisti iloinen ja hauska tyyppi mut etenkin kun keä tulee niin paineet taas nousee että pitäis olla ihan älyttömän laiha ja tekis mitä vaan että laihtuis ja sit kun vielä kokee itsensä niin huonoksi kun ei siihen enää pysty.. (mulla ollu 13-15vuotiaana anorexia) paska koko sairaus!!! menny kaverit sen takia ja pelkään etää menee mieskin!!!!

    Minäkin pelkään menettäväni poikaystäväni tämän sairauden vuoksi. Joka aamu herääminen tuntuu raskaammalta ja raskaammalta, ihme kyllä poikaystäväni on ainakin vielä jaksanut tukea minua kaikin tavoin. Mutta eihän sekään voi ikuisesti jaksaa! Mä en ainakaan jaksaisi katsella tällaista kovin kauaa vierestä. Ehkä se luulee että tää on vaan joku ohimenevä vaihe, mutta kunkas käykään kun se tajuaa että tää on osa mun elämää ja vaatii vuosikausien työn että on edes jotenkin mahdollista päästä tästä itseinhosta eroon. Pelkään todella paljon mitä sitten tapahtuu...Hän on oikeastaan viimeinen tukeni ja turvani. Kaverien olen tajunnut kadonneen elämästäni ja perheeni asuu n. 900 kilometrin päässä. Minulla ei ole tässä kaupungissa ketään/mitään muuta kuin poikaystäväni, ja sairauteni.

    Ja tuo mitä sanoit kesästä pitää myös täysin paikkansa. Vaatetus kevenee kun ilmat lämpenee ja kadut ovat täynnä langanlaihoja kaunottaria. Tai siltä se ainakin tuntuu...

    Kaikesta huolimatta musta tuntuu että me käydään aika samallaisia asioita läpi. Olis tosi kiva jatkaa ajatusten vaihtoa tulevaisuudessakin jos vain haluat....?

    Äänestä

  • _____ kirjoitti:

    Minäkin pelkään menettäväni poikaystäväni tämän sairauden vuoksi. Joka aamu herääminen tuntuu raskaammalta ja raskaammalta, ihme kyllä poikaystäväni on ainakin vielä jaksanut tukea minua kaikin tavoin. Mutta eihän sekään voi ikuisesti jaksaa! Mä en ainakaan jaksaisi katsella tällaista kovin kauaa vierestä. Ehkä se luulee että tää on vaan joku ohimenevä vaihe, mutta kunkas käykään kun se tajuaa että tää on osa mun elämää ja vaatii vuosikausien työn että on edes jotenkin mahdollista päästä tästä itseinhosta eroon. Pelkään todella paljon mitä sitten tapahtuu...Hän on oikeastaan viimeinen tukeni ja turvani. Kaverien olen tajunnut kadonneen elämästäni ja perheeni asuu n. 900 kilometrin päässä. Minulla ei ole tässä kaupungissa ketään/mitään muuta kuin poikaystäväni, ja sairauteni.

    Ja tuo mitä sanoit kesästä pitää myös täysin paikkansa. Vaatetus kevenee kun ilmat lämpenee ja kadut ovat täynnä langanlaihoja kaunottaria. Tai siltä se ainakin tuntuu...

    Kaikesta huolimatta musta tuntuu että me käydään aika samallaisia asioita läpi. Olis tosi kiva jatkaa ajatusten vaihtoa tulevaisuudessakin jos vain haluat....?

    juu olisi se kiva!(=
    mäkin kesän jälkeen muuttamassa poikaystävän kanssa sen kotikaupunkiin ja pelkään tosi paljon että sit on elämässä vaan tää sairaus ja se poikaystävä...
    jotenkin en osaa enää solmia uusia kaverisuhteita ja vanhoja enää 2 jäljellä ja niitäkin näkee tosi harvoin... jos haluut mailaa mulle niin mun maili ossa on [email protected]

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


bulma kirjoitti:

onko kellään muulla sellasta oloa et kun kattoo peiliin niin alkoo inhottaa oma ulkonäkö niin paljon et tekis mieli rikkoo se peili paskaks.. mulla on bulimia ja on laihuus jakso menossa (paastoan viikkoja ja sit ahmin viikkoja jne.) tunnen itseni niin rumaksi!!

oon huomannut että mulla ilmeisesti kun on ollu anoreksia niin aina kun alkaa paino tippua niin sitä läskimmäksi tunnen itseni ja näen itseni hyvin ällöttävänä!!! (oon 164 pitkä ja nyt painoo joku 60 kiloo) v*ttu et on paska tää sairaus tahtois olla normaali!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu