PARFYYMI-Murhaajan tarina

Suosittelen, että luette elokuvan perustana olevan Patrick Süskindin kirjan Parfyymi.

PS. Arvostelujanne olisi miellyttävämpi lukea, jos kertaisitte yhdyssanasäännöt.

Taidan ladata leffan, miten arvioisit */***** asteikolla?

...kirjaa ja leffaa keskenään, mitä ei yleensä kannata tehdä koska se on turhaa, kirja on NIIN erilainen media kuin elokuva, niin sanoisin että molemmat on hyviä tässä tapauksessa.

Patrick Süskindin kirjassa tämä erityisen herkän hajuaistin omaava hemmo on fyysisesti ruma, leffassa se on ihan normaalin näköinen. Jotain muitakin eroja on kirjan ja leffan välillä. MUTTA: Tom Tykwer on loistava saksalainen ohjaaja, etsikää jostain käsiinne esim sellainen miehen leffa kuin "Lola rennt". Siis tämän "Parfyymin" lisäksi.

Ymmärsin että se murhaaja rakastui naisen tuoksuun mutta miten se sai siinä teloituskohtauksessa miehet, naiset ja jopa papin ja sen yhden uhrin isän niin sekaisin parfyymilla? Minkälainen se tuoksu olikaan? Lopussa näytettin ensimmäisen uhrin ja murhaajan rakastelua, liittyikö siihen. Muutenkin oli kovin dramaattinen loppu kun kaatoi päälleen loput parfyymit samalla torilla missä syntyi ja siellä se sitten "ilmeisesti syötiin tai revittiin"

Mun mielestä Parfyymi oli outo, perverssi, ja vastenmielinen elokuva, jossa oli sadismia ja nekrofiliaa. Kirjaa en oo lukenu, mutta elokuvassa ei ollu ketään henkilöhahmoa johon olis voinu samaistua. Tarinasta puuttui kokonaan " sankari ". Päähenkilö oli lähinnä antisankari. Ei häntä täysin konnanakaan voi pitää. Jonkin sortin psykopaatti hän kyllä oli. Tarinassa oli mielestäni selviä vaikutteita markiisi de Saden filosofiasta. Uskoisin, että jopa päähenkilön historiallinen esikuva oli 1700-luvun Ranskassa vaikuttanut " valistusfilosofi " markiisi de Sade. Arvon markiisi ainakin teki aikoinaan samantyylisiä temppuja kuin Grenouille elokuvassa.