En varmaankaan ole ensimmäinen kun täytyy täällä kysymässä näitä ongelmia =)
Minulla on aivan hirveä vauvakuume ja oireet on pahat..Olen seurustellut kihlattuni kanssa kolmisen vuotta ja lapsista on ollut paljon puhe ja varsinkin nyt. Jätimme ehkäsyn viime kesänä ja ei siis ole tärpännyt, nyt kuitenkin mieheni on ruvennut empimään asiaa ja ei ole vielä ihan selvillä ajatuksistaan haluaako vielä lapsia.
Sanoo kyllä tulevaisuudessa haluavansa, mutta ei ehkä tähän hetkeen. Olen kysellyt ja tivannut vastauksia ja ne vain hermostuttavat häntä, ja ihan syystäkin. Synä hän kuitenkin käyttää että asiat ei olisi vielä ihan hyvät lapsen saantiin, tarkoittaa raha/muut asumis jutut... Suhteemme on kunnossa. Mielestäni kuitenkin meillä olisi kaikki hyvin, oma asunto,autot, raha asiat kunnossa ja muut tarpeelliset. Luulen hänen vain keksivän tekösyitä. Nyt kuitenkin tarvisin miehen näkökulmaa asiaan? Miten saan mieheni haluamaan lapsen yrittämiseen, joo kuulostaa tyhmältä, mutta tosiasia on ehkä kuitenkin että hän pelkää ajatusta isänä olemisesta ja vastuuta ja uskoisin joka miehen kokeneen jossain määrin samaa.
En vain enää pysty ehkä ajattelemaan selkeästi.
Ja jos hän sanoo että haluaa lapsia, niin mistä tiedän että emme käy tätä samaa asiaa 5vuoden jälkeen taas....koska minun kello tikittää nyt ja en vain voi olla sellaisen mihen kanssa joka haluaa lapsia 10 vuodenpäästä, en tietenkään vaadi että täytyisi nyt heti mutta lähitulevaisuudessa kyllä.
Kertokaahan miten saan mieheni myös mukaan vauvakuume intoiluun ja saan hänen mielensä muuttumaan?
Mutta en myöskään halua pakottaa häntä, koska kun saamme lapsen haluan sen olevan todella toivottu mieheltäni ja minulta yhdessä!!
Minulla on aivan hirveä vauvakuume ja oireet on pahat..Olen seurustellut kihlattuni kanssa kolmisen vuotta ja lapsista on ollut paljon puhe ja varsinkin nyt. Jätimme ehkäsyn viime kesänä ja ei siis ole tärpännyt, nyt kuitenkin mieheni on ruvennut empimään asiaa ja ei ole vielä ihan selvillä ajatuksistaan haluaako vielä lapsia.
Sanoo kyllä tulevaisuudessa haluavansa, mutta ei ehkä tähän hetkeen. Olen kysellyt ja tivannut vastauksia ja ne vain hermostuttavat häntä, ja ihan syystäkin. Synä hän kuitenkin käyttää että asiat ei olisi vielä ihan hyvät lapsen saantiin, tarkoittaa raha/muut asumis jutut... Suhteemme on kunnossa. Mielestäni kuitenkin meillä olisi kaikki hyvin, oma asunto,autot, raha asiat kunnossa ja muut tarpeelliset. Luulen hänen vain keksivän tekösyitä. Nyt kuitenkin tarvisin miehen näkökulmaa asiaan? Miten saan mieheni haluamaan lapsen yrittämiseen, joo kuulostaa tyhmältä, mutta tosiasia on ehkä kuitenkin että hän pelkää ajatusta isänä olemisesta ja vastuuta ja uskoisin joka miehen kokeneen jossain määrin samaa.
En vain enää pysty ehkä ajattelemaan selkeästi.
Ja jos hän sanoo että haluaa lapsia, niin mistä tiedän että emme käy tätä samaa asiaa 5vuoden jälkeen taas....koska minun kello tikittää nyt ja en vain voi olla sellaisen mihen kanssa joka haluaa lapsia 10 vuodenpäästä, en tietenkään vaadi että täytyisi nyt heti mutta lähitulevaisuudessa kyllä.
Kertokaahan miten saan mieheni myös mukaan vauvakuume intoiluun ja saan hänen mielensä muuttumaan?
Mutta en myöskään halua pakottaa häntä, koska kun saamme lapsen haluan sen olevan todella toivottu mieheltäni ja minulta yhdessä!!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miehelläsi on ihan yhtä suuri oikeus sanoa ei kun sinulla on sanoa kyllä. Miehesi tulee (todennäköisimmin) joka tapauksesa kantamaan taloudellisesti todella raskaan vastuun perheen elättämisestä. Yleensä äitiyslomat eletään isän tuloilla ja äidin äitiysrahalla. Isyys ei ole mikään pikkujuttu vaan siihen on sitouduttava myös järjellä. Mikäli miehesi kokee, ettei hän pysyty vielä lapsen tuomista velvoitteista selviytymään, niin ei sitten.
Miehiä saattaa pelottaa myös lapsen tuoma arkiruljanssi. Seksi pitää unohtaa, vaimo muuttuu äidiksi ja oma aika katoaa. Moni parisuhde ei kestä näitä muutoksia.
"Seksi pitää unohtaa, vaimo muuttuu äidiksi ja oma aika katoaa."
Tätä hoetaan paljon. Tuttavapiirissä on paljon nuoria miehiä, jotka eivät uskalla lasten tekoon ryhtyä huoelhtimatta TODELLA että miten elämän sitten käy.
Mutta perheissä joita tiedän, isät on tosi onnellisia lapsistaan pääasiassa. Ja menoillekin löytyy välillä aikaa ja taitaa olla niin että toisilla pareilla seksikin toimii, toisilla ei, ihan niinkuin ennen vauvan tuloa toisilla otimii paremmin, toisilla huonommin.
kohtuumäärään asti lasten saanti on miehistä mieluista - jos niitä yleensä tulee. Taloudellisista rasituksista selviää jotenkin vielä muutamankin lapsen kanssa saati sitten yhden, mutta raskaamaphan se on kuin poikamiehen elämä tai lapsettoman parin. Mutta älköön aloittaja väkisin sitä kaveriaan isäksi hommatko - saattaapa tuo lähteä litomaan. Jos taas pitäisi mies vaihtaa niin kelvollisen kumppanin löytäminen ei ole helppoa.
Ettei vain olisi liika vauvan teon yrittäminen ja sun vauvasta hohkaaminen saaneet miehen mielen synkäksi.
Meillä eka nappula napsahti kertalaakista, mutta toista tuli vissiin yritettyä liikaa kun ei meinannut onnistua.
Heti kun lopetettiin asian jatkuva miettiminen, yrittämällä yrittäminen ja annettiin luonnon hoitaa asia omaan tahtiinsa,niin johan löysi nuijapää osoitteensa ja saatiin toinenkin pulla uuniin.
Mulla ainakin puolenvuoden yrittämisen jälkeen alkoi hiipiä mieleen ajatuksia että onkohan pampussa vikaa tai vintiöt liian väsyneitä ja kannattaako tässä enää edes yrittää.
Taitaa olla niin, että jos ei meinaa onnistua niin liian helposti äijät ottaa siitä itseensä.
Tämä on tälläistä nopeasti sutaistua tajunnanvirtaa, mutta ehkä tästä on jotain apua asianhoitoon.
Loistavia kielikuvia :)
Periaattessa kysyt kuinka saat miehesi muutettua haluamanlaiseksi?
vastaus: a.)et mitenkään
vastaus: b.)tuot ilmi omat ajatuksesi ja toiveesi tulevaisuuden varalle ja pyydät kumppaniasi luomaan omansa itsenäisesti ja toivot parasta (voisi jopa toimia)
lopettakaa vauvan yrittäminen, nauttikaa vapaasta seksistä, tuleepa sitten yllätyksenä :)