Miksi kulloinenkin SRK:n johto saa keksiä omat syntinsä ja uskovaisten pitää niitä noudattaa? 1970- ja 80-luvuilla televisio oli julistettu saatanalliseksi laitteeksi ja jokainen sellaisen omistava heitettiin saatanalle ilman eri puhuttelua ihan SRK:n vuosikokouksen päätöksellä (1979).
Nykyään televisioita on monessa uskovaisessa perheessä ja jokaisessa katsotaan tv-ohjelmia netistä. Mutta nykyään heitä ei heitetäkään enää saatanalle vaan tervehditään Jumalan terveellä iloisesti. Itse olen havainnut television ohjelmatarjonnan pelkästään maallistuneen 60-luvulta lähtien. Miksi se ei enää ole kadottava synti kuin aiemmin?
Ei muuten kuin, että olemmeko sielunvihollisen asialla tervehtimällä televisiota katselevia veljiämme? Olemmeko osallisia heidän syntiinsä?
Nykyään televisioita on monessa uskovaisessa perheessä ja jokaisessa katsotaan tv-ohjelmia netistä. Mutta nykyään heitä ei heitetäkään enää saatanalle vaan tervehditään Jumalan terveellä iloisesti. Itse olen havainnut television ohjelmatarjonnan pelkästään maallistuneen 60-luvulta lähtien. Miksi se ei enää ole kadottava synti kuin aiemmin?
Ei muuten kuin, että olemmeko sielunvihollisen asialla tervehtimällä televisiota katselevia veljiämme? Olemmeko osallisia heidän syntiinsä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
pitäisi määrittää mikä on synti ja sitten määrittää se onko kaikki se mikä tv synniksi luokiteltavaa ohjelmaa.
Raamattu sanoo että syntiä on se mikä eroittaa meidät jumalasta. Eroittaako tv meidät Jumalasta ja näin ollen täyttää tuon synnin määritelmän?
Vaikka itse näenkin tv päätöksen hyvänä, siis siltäosin että se ei ole uskovaisen kodin huonekalu, en voi kuitenkaan ajatella että kaikki ohjelmat ovat sopimattomia ja näin ollen synniksi luokiteltavia....
LH toi esille sen että tämä päätös eroaa muista päätöksistä siinä että se on ns Pyhän Hegen päätös. Ja siitä on tehty uskomisen ehto. Kuitenkin toisin kuin 70 sen valvomisesta on luvuttu miksi?
"Jos omistat televisiolaitteen, olet teoillasi uskosi kieltänyt ja Jumalalle kelpaamaton!"
Samaa ehdottomuutta oli kyllä muissakin keinoisynneissä.
Miten tulee suhtautua esim. henkilöön, joka on varastanut ja tahtoo tehdä parannuksen?
Sanotaanko hänelle, että vasta kun olet palauttanut kaikki varastetut tavarat, niin sitten saat synnit anteeksi ja saat uskoa?
Oliko radion omistaminen aiemmin sellainen, että se tuli hävittää, ennenkuin voitiin todistaa synnit anteeksi?
Raamatussa.
Paavali kirjoittaa, että sille, joka epäilee jotain asiaa itselleen synniksi, niin se on synti.
Jos epäilet, että television omistavien uskonystävien tervehtiminen on synti, niin se on silloin juuri sinulle synti.
Se joka syö esim. veriruokaa, eikä epäile siinä mitään synnillistä, niin sille se veriruuan syönti ei myöskään ole synti.
Tämä kerrotaan Raamatussa.
Eri asia on, että asia on kuitenkin kokonaan Jeesuksen rakkaudenkäskyä ja Raamatun henkeä vastaan, mutta sillähän ei ole väliä.
Jumalan Sanaa nimittäin verrataan kynttilän valoon.
Kun valo tuodaan tyhjään rakennukseen, niin se menee kaikkiin huoneisiin. Siis valo etenee pimeyteen päin eikä pimeä huone pimennä valaistua huonetta.
Jumalan Sana valaisee myös hengellistä pimeyttä, mutta hengellinen pimeys ei voi pimentää hengellistä valkeutta.
Ihmisen ei tarvitse niitä keksiä lisää. Ihminen kun ei kykene edes Jumalan määrittämiä käskyjäkään (käskyt 1.-10.) täyttämään. Mihin hän tarvitsisi vielä lisää synniksi luokiteltavia seikkoja?
Olennaista pitäisi olla olla kuuliainen oman tunnon äänelle ja sille, että ei ole aiheuttamassa pahentumista muille. Neuvotaanhan uskovaa olemaan syömättä lihaa vegetaristien seurassa...
TV ohjelmien joukossa on hyviä uskovaisellekin sopivia ohjelmia, kuten luonto-ohjelmat, historiallisia dokumenteja ja ohjelmia, tieteellisiä ohjelmia, MOT, Karpolla on asiaa, Punainen lanka, uutiset jne. Ongelmaksi ja uskon esteeksi uskovalle voi muodostua TV katkaisin, että ei maltakaan sulkea sitä silloin, kun hyväksyttävän ohjelman jälkeen alkaa jokin muu ohjelma, jota ei enää voikaan katsoa hyvällä omalla tunnolla, vaan omaksuu niistä vääriä uskoa vaarantavia tai uskoa estäviä tapoja, tai se vähentää muita tarpeellisimpia kodin tai uskon hoitoon liittyviä seikkoja ja ajankäyttöä, jolloin muut tärkeämmät jäävät vähemmälle huomiolle tai estyvät.
Toisaalta netistä löytyy moninverroin enemmän uskoa vaarantavia sivustoja, mitä yksikään TV ohjelma on. Eli kyse jää väkisin henkilökohtaiseen kilvoitteluun hyvän oman tunnon säilyttämiseksi. Onko helpompi välttää tietokoneella ei hyväksyttävien sivustojen selaaminen vai jättää uskoa vahingoittavat TV ohjelmat katsomatta?
Itselläni on tietokone, mutta ei TV:tä. Olennaista on se, että kilvoittelee Jumalan käskyt täyttääkseen ja korjaa ne synnit, mitkä omatunto osoittaa synniksi tai rikkoo rakkautta. Näin, kun ihminen kilvoittelee hyvän oman tunnon säilyttääkseen, säilyttää oma tunto herkkyytensä ja ilmoittaa, mikä ei tunnu hyvältä ja osaa sellaisia seikkoja välttää...