juu kyllä niissä laitoksissa tuli käytyä, myös terv.keskuksen vuodeosastolla, katkaisuhoidossa muutamia kertoja, ja sitten kerran iski päähän ajatus muutoksesta, ja näin sieltä ulos tullessani en enään ole ottanut, ja aikaa on kulunut jo vuoskymmen siitä, ja se oli asennekysymys, asennoiduin asiaan päin vastoin kuin ennen. tänäpäivä nään asiat selvänä, ja ihmeellisen helppoina, mitä se ei suinkaan ole aina olut. jotenkin ajattelen nyt kuinka väärin ajattelin silloin kaikista asioista, enkö ymmärtänyt, vai en halunnut antaa oikeiden asioiden tulla esille, kätkeydyin viinan taakse. sieltä heittelin vastalauseita nyt aivan selville asioille, eli en nöyrtynyt, taistelin vastaan. huhuh en jaksa enään kirjoittaa asiaa olisi vaikka kuinka. Kävin kopioimasaa kirjoitukseni tuolta aiemmasta, eilen kirjoitin tämän en jaksa kirjoittaa , mutta tuo kiitosta kiitosta kirjoitus oli niin kaameaa luettavaa että oli jotain pantava tähän, hirveetä? Voi juma just kun teen hommia ja vastaan niin on ketju lähtenyt alta ja jouduin tän taas kopioimaan ja aloittamaan uuden ketjun sen takia kun se mihin vastasin on pois. ei mennyt mihinkään ilmoitti mihin vastasit on poistettu?
Kiva kun vastasit!
Kiitosta Kiitosta.
3232
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tosin puheenaiheet ja kommentit jostain kummallisesta syystä katoavatkin aina luettavista, on mukavaa luke edes joku kirjoitushetken...
Se on merkille pantavaa että lopetit dokailun hoidon jälkeen.
Kuin myös se että olet puheittesi mukaan "nöyrtynyt".
Siis dokaamisen lopettaminen onnistui, itsetunto hävisi.
No kaikkea kai ei voi saada, ainakaan luovuttamalla.
Opettele kirjottamaan.
Opettele vastaamaan.