Eilisen Hesarin MIELIPIDE-palstalla työsuojeluinsinööri Tapio Siirilä otsikoi: "Työsuojelurikoksia katsotaan läpi sormien."
Hän toteaa, että ONGELMA PIILEE TYÖTAPATURMIEN ILMOITTAMATTA JA TUTKIMATTA JÄTTÄMISESSÄ:
-Äskettäin ilmestyneessa TTL:n Työ Terveys ja Turvallisuus-lehdessä (2/2007) on POLIISIAMMATTIKOULUN TUTKIJOIDEN haastatteluihin perustuva kirjoitus, jossa todettiin 200 000 suomalaisen VAMMAUTUVAN TYÖSSÄÄN JOLLAIN TAVOIN JOKA VUOSI.
POLIISIN tietoon tulee näistä vuosittain vain noin tuhat tapausta. Näistäkin noin 800 kirjataan sekalaisiin ja vain 200 TYÖTURVALLISUUSRIKOSJUTUIKSI.
Kaiken huipuksi vain osa poliisien tutkimista tapauksista menee oikeuteen asti, lopuista SYYTTÄJÄT tekevät SYYTTÄMÄTTÄJÄTTÄMISPÄÄTÖKSEN.
Oikeuteen tulevista jutuistakin osa päättyy niin, että SYYTETTY JÄTETÄÄN TUOMITSEMATTA. TUOMITULLE ANNETUT TUOMIOT OVAT KÄYTÄNNÖSSÄ 20-40 PÄIVÄSAKKOA, SILLOINKIN KUN TAPATURMAN SEURAUKSENA ON OLLUT TYÖNTEKIJÄN KUOLEMA TAI VAKAVA VAMMAUTUMINEN.
Eli eipä oikein näytä kannattavan ns. kosteusvauriomikrobien pakkohengityksen takia keuhkovammautuneen alkaa käräjöimään työnantajaansa vastaan.
Tosin jotkut ovat hyvän asianajajan, hoitavan lääkärin sinnikkyyden ja oikeudenkäynnissä läsnäolevan huippuhomeasiantuntijan lausunnnnon pohjalta selättäneet työnantajansa, kuten esim. Yrjö Kotanen. Hän teki blogin työnantajansa kanssa käymästään taistelusta, joka blogi löytyy netistä hakusanalla Yrjö Kotanen.
Hänenkään kohdalla työturvallisuuslaki sen paremmin kuin työterveyshuoltolakikaan ei toiminut ajoissa.
Hän toteaa, että ONGELMA PIILEE TYÖTAPATURMIEN ILMOITTAMATTA JA TUTKIMATTA JÄTTÄMISESSÄ:
-Äskettäin ilmestyneessa TTL:n Työ Terveys ja Turvallisuus-lehdessä (2/2007) on POLIISIAMMATTIKOULUN TUTKIJOIDEN haastatteluihin perustuva kirjoitus, jossa todettiin 200 000 suomalaisen VAMMAUTUVAN TYÖSSÄÄN JOLLAIN TAVOIN JOKA VUOSI.
POLIISIN tietoon tulee näistä vuosittain vain noin tuhat tapausta. Näistäkin noin 800 kirjataan sekalaisiin ja vain 200 TYÖTURVALLISUUSRIKOSJUTUIKSI.
Kaiken huipuksi vain osa poliisien tutkimista tapauksista menee oikeuteen asti, lopuista SYYTTÄJÄT tekevät SYYTTÄMÄTTÄJÄTTÄMISPÄÄTÖKSEN.
Oikeuteen tulevista jutuistakin osa päättyy niin, että SYYTETTY JÄTETÄÄN TUOMITSEMATTA. TUOMITULLE ANNETUT TUOMIOT OVAT KÄYTÄNNÖSSÄ 20-40 PÄIVÄSAKKOA, SILLOINKIN KUN TAPATURMAN SEURAUKSENA ON OLLUT TYÖNTEKIJÄN KUOLEMA TAI VAKAVA VAMMAUTUMINEN.
Eli eipä oikein näytä kannattavan ns. kosteusvauriomikrobien pakkohengityksen takia keuhkovammautuneen alkaa käräjöimään työnantajaansa vastaan.
Tosin jotkut ovat hyvän asianajajan, hoitavan lääkärin sinnikkyyden ja oikeudenkäynnissä läsnäolevan huippuhomeasiantuntijan lausunnnnon pohjalta selättäneet työnantajansa, kuten esim. Yrjö Kotanen. Hän teki blogin työnantajansa kanssa käymästään taistelusta, joka blogi löytyy netistä hakusanalla Yrjö Kotanen.
Hänenkään kohdalla työturvallisuuslaki sen paremmin kuin työterveyshuoltolakikaan ei toiminut ajoissa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Asiat on syytä laittaa oikeisiin raameihin.
Työtapaturmia on toki vuositasolla valtava määrä, mutta niistä ilmoitetaan viranomaisille VAIN ne tapaukset, missä seuraus EI OLE VÄHÄINEN.
Eli yli 90% on vähäisiä.
Jos rike tai laiminlyönti on selkeä, niin kirjataan rikosilmoitus.
Jos on epäselvää, niin sekalaisilmoitus ja pyydetään työsuojelupiiriltä lausuntoa siitä, onko lakia tai sen nojalla annettua alempiasteista normistoa heidän mielestään rikottu.
Jos on selvästi rikottu tulee syyteilmoitus, mikä johtaa tutkintaan.
Jos epäillään rikettä, niin tapaus johtaa myös esitutkintaan, mutta ei välttämättä jatkoseuraamuksiin, joskin syyteharkintaan useasti.
Jos ei ole selkeää rikettä niin asian tutkinta keskeyteteään. (ei rikosta)-perusteella.
Se että vain harvassa tapauksessa tulee rapsuja on lainsäädännöstä johtuvaa, sillä työrikosten seuraamukset ovat vain pikku sakkoja. Tutkinta kuitenkin on työlästä ja aikaavievää.
Se että vain murto-osa johtaa tuomiolle, johtuu siitä, että pääosa ei ole niin vakavia, että niihin kannattaisi käyttöö oikeuden aikaa.
Työnantajalle koituu muita seuraamuksia kuten huonoja ja puutteellisia koneita tai työtapoja korjataan.
Lehdistössä näkee usein yksittäisiä tapauksia, mistä on turha vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä pääosa tapahtumista tutkitaan kuitenkin eri asteissa asiallisesti.
Toteaa 25-vuotta työrikoksia tutkinut.
Työsuojelulakimme kattaa paljon muutakin kuin työtapaturmat. Siihen kuuluu myös ammattitaudit ja henkinen työsuojelu.
STM:n mukaan ammattitauteja ja työtapaturmia tilastoidaan vuosittain noin 120 000.
Maamme työpaikkojen sisäilma sisältää n. 60-70 prosenttisesti ns. kosteusvauriomikrobeja ja julkisen vallan työpaikat n. 80 prosenttisesti.
Kosteusvauriomikrobien pakkohengittäminen johtaa allergiapohjaisiin sairauksiin (ammattitauti) kuten nuhaan, astmaan, ODTS:ään, allergiseen alveoliittiin, silmä-, korva- poskiontelo-, keuhkoputkitulehduksiin ja jopa autoimmuunisairauksiin.
Koska vain harvalla sairastuneella TTL toteaa vuosittain ammattitaudin, niin näistä harvoista vain he, joiden työkyky on mennyt, pystyvät nostamaan kanteen työnantajaansa vastaan työsuojelurikokkomuksesta.
Näistä työkykynsä menettäneistä vain harva on haastanut työantajansa käräjille työsuojelurikkomuksesta ja heistäkin vain muutama on saanut työnantajansa selätetyksi.
Selättämisestä huolimatta työnantaja saa jatkaa muiden työntekijöiden sairastuttamista, koska maamme työsuojelupiirit eivät näissäkään tapauksissa ole sulkeneet työpaikkoja.
Otin itse yhteyttä vuosia sitten maamme asianajajaliittoon oman työnantajani selättämiseksi. Sieltä pari asianajajaa kertoi, että miltei kaikki jutut on hävitty. Eli tuolloin työnantajansa pysyvästi sairastuttama joutuu maksamaan HANKKIMANSA asianajan palkkiot itse, jotka palkkiot eivät ole pieniä.
Pätevä asianajajan hankkimiseen joudutaan siksi, koska jostain syytä ammattiliittojen asianajajat eivät ole innokkaita ajamaan kosteusvauriomikrobisairastuneen oikeusturvan toteutumista.
Voisitko siis laajentaa käsitystäsi maamme työsuojelulaista koskemaan muitakin työsuojelurikoskia kuin työtapaturmia?
Henkistä työsuojelua en edes käsitellyt.
Kosteusvauriomikrobioireileva saattaa joutua työpaikkakiusatuksi työnantajajansa toimesta.
Kun työnantaja toteaa työntekijöille julkisesti, että mikäli joku puhuu homeista tällä työpaikalla, niin se tarkoittaa lopputiliä, tai että teillä on hometta korvien välissä, tai toistuvaan flunssakirteeseen joutuvalle, että olet työtä karttava jne., niin kyllähän tuollaiset lausunnot työantajan taholta työsuojelurikkomuksen kriteerit täyttää.
Täyttääkö sinun mielestäsi?
" ODTS:ään, allergiseen alveoliittiin, silmä-, korva- poskiontelo-, keuhkoputkitulehduksiin ja jopa autoimmuunisairauksiin. Koska vain harvalla sairastuneella TTL toteaa vuosittain ammattitaudin, niin näistä harvoista vain he, joiden työkyky on mennyt, pystyvät nostamaan kanteen työnantajaansa vastaan työsuojelurikokkomuksesta. Näistä työkykynsä menettäneistä vain harva on haastanut työantajansa käräjille työsuojelurikkomuksesta ja heistäkin vain muutama on saanut työnantajansa selätetyksi. Selättämisestä huolimatta työnantaja saa jatkaa muiden työntekijöiden sairastuttamista, koska maamme työsuojelupiirit eivät näissäkään tapauksissa ole sulkeneet työpaikkoja. Otin itse yhteyttä vuosia sitten maamme asianajajaliittoon oman työnantajani selättämiseksi. Sieltä pari asianajajaa kertoi, että miltei kaikki jutut on hävitty. Eli tuolloin työnantajansa pysyvästi sairastuttama joutuu maksamaan HANKKIMANSA asianajan palkkiot itse, jotka palkkiot eivät ole pieniä. Pätevä asianajajan hankkimiseen joudutaan siksi, koska jostain syytä ammattiliittojen asianajajat eivät ole innokkaita ajamaan kosteusvauriomikrobisairastuneen oikeusturvan toteutumista. "