Olen kohtuullisesti kierrellyt maailmaa - sekä kehittyneitä että kehitysmaita - ja tullut siihen deduktioon perustuvaan hypoteesiin, että mitä huonompi biojätehuolto maassa on, sitä runsaampaa lajistoa ja sitä suurempi lukuisempana kutakin lajia voimme maassa havaita. Väitän, että Suomessa, kuten muissakin korkean kierrätysmoraalin omaavissa maissa, ollaan biodiversiteetin suhteen menty koko ajan alaspäin sitä mukaa kun biojätehuollon infrastruktuuri on kehittynyt. Täten minun hallitsemassa maassa biojätteet levitettäisiin pieninä lasteina esim. suurella rahtikoneella luontoon tasaisten välimatkojen päähän toinen toisistaan, kuitenkin tarpeeksi kauaksi asutuksesta, bodiversiteetin kasvattamiseksi.
Yllä olevasta hypoteesista voimmekin johtaa mielenkiintoisen toisen hypoteesin, eli sen, että naisten joskus mielettömyyksiin menevä lähiympäristön siisteyden vaaliminen on uhka biodiversiteetille.
Yllä olevasta hypoteesista voimmekin johtaa mielenkiintoisen toisen hypoteesin, eli sen, että naisten joskus mielettömyyksiin menevä lähiympäristön siisteyden vaaliminen on uhka biodiversiteetille.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Akkain peäks toas pistää. Itekki taijat lajitella. Mies puhhuu hetku kanttor Piiparinen. Pitäs ottoa kaks samankokosta soarta jostaki saimaalta ja pitteä toinen puhtaana ja toiselle ripotella tasasesti jätteitä. 10 vuojen peästä katottas missä niitä elijöitä on enempi.
Voiko tuo olla suomea?
Allergiatki on lisääntyny jatkuvasti tyhjänpäiväisen myrkkysiivoamisen kanssa ja ruokiin lisättävät lisäaineet tekevät ihmiset pikkuhiljaa ihan pöljäksi, eivät kohta muuta osaa sanoa, asian kuullessaan, kuin- "onko faktoja".
Eivät osaa itse päätellä enää, mikä on totta ja mikä ei.
Esim. nämä susihyysääjät. Ne pitäisi laittaa kierrätykseen, tai vuokrata jonnekin Saharaan hiekkaa suojelemaan ,tai autiolle saarelle parinkymmenen suden kanssa saatteella toistaiseksi.
Sielläpähän kierrättäisivät saarta ympäri, kun susilauma on kantapäillä.