Vanhoillislestadiolaisuus etsii

Vaikka olenkin samaa täysin mieltä kirjoituksesi sisällöstä, otsikostasi olen eri mieltä.

Saattaahan olla, että suurin osa veeällistä sanoutuu irti SRK:n ja Päivämiehen linjaamasta virallisesta lakihenkisestä vl-seurakuntaopista ja haluaisivat sitä muuttaa Raamatullisempaan suuntaan. Näkisin kuitenkin niin, että muutos vl-liikkeessä on mahdollista vain sisältä päin ja vain siten, että valtaapitävät laskeutuvat alas korokkeeltaan ja ryhtyvät kuuntelemaan jäsentensä mielipiteitä sekä ajatuksia ja altistaisivat itsensä ja arvovaltansa avoimeen keskusteluun alamaistensa kanssa. Niin kauan kuin johtajat sulkevat korvansa alamaisiltaan ja julistavat oppiaan ylhäältä käsin, niinkuin edelleen tekevät, ei voida puhua tasapainon etsimisestä.

Kävin äsken lukemassa Mopin palstalta Loortin yhteenvedon Seppo Lohen äskeisestä alustuksesta, joka käsitteli sydämen uskoa sekä Loortin kommentteja ja ajatuksia siitä. Niiden perusteella ainakin oma johtopäätökseni on, että laidat ovat jo aika kaukana toisistaan. Tuntuu kuin kahdesta eri uskosta olisi kysymys, kun vertaa Lohen alustuksen sanomaa viralliseen vl-opetukseen, jos nyt SRK:n ja Päivämiehen linjaa siksi voidaan nimittää.

Ääriliikkeillä, joillaisena nykyisen vl-liikkeen itse näen, sekä liikkeillä, joissa valta on äärimmäisen keskitettynyttä ja suvereenia, ei ole kykyä eikä halua ryhtyä avoimeen vuoropuheluun. Mielestäni on vain kaksi tietä muutokseen: vallankumous tai hajaannus. Nykyinen tilanne ei käsittääkseni voi kovin pitkään enää jatkua.