suomi osa ruotsia 700 vuotta.

Asdadsdad kirjoitti:"se oli 1808 kun venäläiset kostoksi ruotsille, ruotsalaisten ystävällisyydestä englantilaisille erottivat suomen ruottista. suomi siis itsenäistyi kommunistisesta venäjästä, eli neuvostoliitosta. ei siis ruotsista niinkuin jotkut antavat ymmärtää."

Asiallisesti Suomi itsenäistyi Ruotsista 1809, koska niinkuin Matti Klinge sanoo: Aleksanteri I kohotti Suomen valtioiden joukkoon myöntämällä sille itsehallinnon; Suomella ja Veäjällä oli personaaliunioni. (Siitä on muistona Helsingin Unioninkatu.)

Asdadsdad jatkaa valehteluaan: "ja miehityksen aikana, tarkemmin sanottuna autonomisuuden aikanahan siis syntyi kalevalat sun muut, suomen kieli esimerkiksi. halusimme silloin erottautua ortodoksien venäjästä (huom. herätysliikkeet)"

Suomen kieli ei toki syntynyt 1800-luvulla. Sen on tuhansia vuosia vanhempi kuin esimerkiksi ruotsin kieli. Kieliasiantuntijoiden mukaan nykysuomalainen ymmärtää hyvin 2000 vuotta vanhaa suomea. 1800-luvulla suomen kieli sai virallisen aseman, koska Ruotsin ja suomenruotsalaisten sorto hellitti Venäjän myötävaikutuksella.

Kalevalan kokosi Elias Lönnroth 1800-luvulla Suomen kansan muinaisista runoista, jotka ovat ikivanhat.

Asdadsdad palajastaa oikean karvansa eli epäisänmaallisuutensa: "lyhyesti sanottuna suomi voitaisiin ruotsittaa, ihan sama mulle. ajatus suomestahan syntyi silloin valistuksen ja napoleonin sotien aikaan. huonoja muistoja kaikilla siitä ajasta"

Jokaiselle todelliselle suomalaiselle autonomian aika merkitse mahdollisuutta täydelliseen itsenäisyyteen henkisesti, kultturisesti, kielellisesti sekä taloudellisesti.

Professori Matti Klinge käsittelee kirjoissaan poikkeuksellisen paljon tuota aikaa. Hänelle sen merkitsi Suomen nousua kansakuntien joukkoon Ruotsin alusmaa-asemasta.

Suosittelen niihin tutustumista.

Ehkäpä epäisänmaallisuutesi siitä karisee.

Ruotsi veti maamme länsimaiseen sivistyspii- Nykyisin puhutaan paljon Pohjoismaitten liittymisestä riin, mutta samalla se esti oman, lupaavan suomalaisen si-
yhteiseksi rint~aksi. Suomen kannalta katsoen tämä mer- vistyksen kehittymisen. Yhä vielä puhutaan halveksien kitsee etupäässä sitä, että maamme joutuisi läheiseen vuoro- suomalaisesta tuohikulttuurista; ei muisteta esimerkiksi Ka- vaikutukseen läntisen naapurimme Ruotsin kanssa. Näin levalaa eikä @sineellistä kansankulttuuriamme. Lisäksi on Suomi tulisi saamaan lahden takaa sekä poliittista että sivis- huomattava, että tuo länsimainen sivistys tuli suureksi tyksellistä tukea, ja tietenkin se joutuisi myös tekemään ,osaksi suoraan Saksasta ilman Ruotsin välitystä.
saman palveluksen Ruotsille. Ehkäpä olisi kaunista unoh- ! Niin kuin edellä mainittiin, kansamme oli ruotsalaisten taa vanhat vihat, unohtaa Suomen koko menneisyys, mutta valtauksen alkaessa vielä heimoasteella. Ruotsin yhteys toi onko varmaa, että se voidaan tehdä? Voidaanko vuosisa-
Imukanaan järjestetyt yhteiskuntaolot ja koko maan käsit- t~~en muistot hävittää vain yksimielisellä päätöksellä? Tä- tävän hallinnon, joka Kustaa Aadolfin aikana tehtiin mah-
han uskaltaa vastata vasta sitten, kun on ensin tarkastellut dollisimman keskitetyksi. Näin eri heimot joutuivat vilk- näiden kahden maan historiaa, kun on syventynyt kysy- : kaaseen keskinäiseen vuorovaikutukseen ja sulatuivat vähi- mykseen, mitä Suomi on saanut Ruotsilta ja mitä se on tellen Suomen kansaksi. Kuitenkin on huomattava, että antanut sille. i. jos maamme olisi saanut rauhassa kehittyä, se olisi kyllä
Suomella ja Ruotsilla on ollut kos'ketusta keskenään siitä 1.. aikanaan yhdistynyt ilman Ruotsiakin.
asti, kun ensimmäiset suomalaiset heimot saapuivat maa- Vielä Suomi on saanut lännestä loistavan sotilaskoulutuk- hamme. Se ilmeni milloin sotaisina ryöstöretkinä, milloin sen miehilleen, jotka Ruotsin riveissä taistellen ovat voitta- taas rauhallisena kaupankäyntinä. Saamisesta ja antami- neet maailmanmaineen. He ovat saaneet kunnian olla ruot- sesta voidaan kuitenkin varsinaisesti puhua vasta sen jäl- salaisia! - Mutta tämä on johtanut kohtalokkaisiin seu- keen, kun ruotslaiset valloittivat maamme. Tällöin me rauksiin: suomalaiset unohtivat oman kansallisuutensa, suo- saimme lännestä paljon hyvää: roomalaiskatolisen uskon- men kieltä ruvettiin pitämään rahvaan kielenä. 1600-luvulla non, länsimaisen sivistyksen sekä kehittyneen valtio- ja yh- kaikki, jotka halusivat olla sivistyneitä, muuttuivat ruotsa- teiskuntalaitoksen. Lisäksi yhdistettiin samaan hallintoon laisiksi. Syvä juopa oli siitä lähtien herran ja talonpojan Suomen hajanaiset heimot. välillä.
Tätä ajatellessa tuntuu siltä, että Suomi jo ristiretkien Ruotsalaistuminen ei vaikuttanut vain silloin, kun Suomi aikana joutui Ruotsille kiitollisuuden velkaan, jota se ei voi oli vieraan vallan alaisena, vaan vieläkin on maassamme milloinkaan maksaa. Sen tähden on mielenkiintoista tar- epäkohtia, jotka ovat suoranaisia seurauksia tuosta onnetto- kastaa asiaa lähemmin. masta ilmiöstä. Vieläkin on täällä suhtettoman runsas ruot-
Kun ruotsalaiset tulivat Suomeen, oli heidän vaikutti- , sinkielinen yläluokka, joka kiihkeänä valvoo kohtuuttomia menaan paitsi valloitushalua myös into levittää kristin- etuoikeuksiaan. Lisäksi se saattaa levittää ulkomaille vää- uskoa pakanain keskuuteen. Miekan turvin he käännyttivät riä tietoja Suomen oloista. Ulkomaalaisilla on usein käsitys, kansamme roomalaiskatoliseen oppiin, ja vaikka moni suo- " että täällä suomalaiset barbaarit sortavat kulttuurin yllä- malainen sai uhrata henkensä vanhoja jumalia puoltaes- pitäjiä.

Myyttejä ilmassa:

Ei Suomi ollut kovin kauan osa Ruotsia..

Ristiretket on kyseenalaistettu valloitusajankohtana.
Kalmarin unionin aikana tanskalaiset ja erityisesti veljekset Tott olivat vallassa Suomessa.
1700-luku oli melkoista jo irrottunutta aikaa.

Varsinainen ruotsalainen valta keskityy lähinnä 1500-1600-luvuille.

oikeasti olevasi fiksu terrorisoimalla tätä palstaa. multipersoonasi kertoo, vain sinun kyvyttömyydestä elää ihmisenä itsesi kanssa.

odota pieni hetki niin....