JO ON HETKI TULLUT
Tässä istun.
Miettien omaa maailmaani.
Jo on hetki tullut.
On aika aukaista totuuden ikkuna.
Katsella siitä ulos.
Avarin mielin.
On tullut aika lähteä.
Etsien ihminen tietänsä kulkee.
Haikeus jättää jälkensä.
On tullut aika halausten.
Niin minä nyt lähden.
Asumaan uudelleen rakaani luo.
Olin poissa vain hetken.
Onneksi emme eronneet.
Onneksi aika voitti kuolevan elämän.
Onneksi en lähtenyt ja jättänyt häntä.
Olin kesän Hyvinkäällä.
Olin aikessa muutaa Ruotsiin.
Niin. Se olisi ollut virhe.
Virhe josta olisin maksanut kaliisti.
Muonioon olin menossa.
Sieltä Ruotsiin Muodosloppololle.
Millaistahan elämäni olisi sillä ollut.
Porojen maassa.
Keskellä pientä kylää.
Diellä minä asuisin nyt.
Onneksi kaikki muutui.
Onneksi sain elämäni takaisin.
T: Jaretc
KUUTAMOSSA
Niin.
Se oli talvinen pakkas ilta.
Kävelin kotiini hiljaisena.
Oli iltani ollut ihana.
Siitä muistoja jäi.
Oli rakkaani tuolloin ihana.
Hän oli heimoltaan romaani.
Voi sitä hurjaa nuoruutani.
Hän oli ensirakkauteni.
Muistan sen illan vieläkin.
On se syöpynyt mieleeni.
Niin sinun kotonasi olimme silloin.
Ja vintillä halasimme toisiamme.
Voi kuinka ihanaa okaan nuoruus aika.
Se on kuin elon taika.
Värikäs ja ihmeelinen.
Joskus niin uskomaton.
T: Jaretc
KUOLLEELLE YSTÄVÄLLENI
Olit ystäväni.
Ainoa joka omistin silloin.
Olimme luokka tovereita.
Sinä olit kuin kukka uudella nurmella.
Muistan sen hyvin.
Elettiin Toukokuun puolta väliä.
Tulit kertomaan minulle kuinka hyvin asiasi ovat.
Sait ammatti koulun käytyä.
Ja työ paikkakin on tiedossa.
Lähdet Loviisaan.
Olit saanut asunnonkin sieltä.
Olin onnelinen puolestasi.
Vaan yöllä minä näin oudon unen.
Tulit meille moottoripyörälläsi.
Synkällä mielellä.
Sanoit minulle nyt kaikki on mennyttä.
Mietin aamulla untani.
En ollut uskoa sitä todeksi.
Näin ei voi käydä.
Ei mitenkään.
Niin tuli Toukokuun viimeinen päivä.
Olit saanut levyseppä hitsaajan paperisi.
Ja olit iloinen ja onnelinen.
Elämä hymyili sinulle.
Olit sanonut kavereillesi.
Lähden ajamaan vielä viimeisen lenkin kylällä.
Ja se oli sinun viimeinen lekkisi.
Tormäsit keskustassa autoon ja lensit sen yli pyöräsi kanssa.
Seuraavan päivän aamuna sinua ei enää ollut.
Järkytyin kun kuulin siitä.
Itkin murheissani huoneessani.
En halunnut nähdä ketään.
Kun äitini tuli kaupalta.
Tuoden kukka paketin sisään huoneeseen.
Hän sanoi minulle.
Vie nämä kukat Pasin äidille.
SIllä Pasi kuoli tänä aamuna sairaalassa.
T: Jaretc
LUMI TEKI ENKELIN ETEISEEN
Tyttö näki sillalta kuinka mustaa.
Vesi oli alhaala jossakin.
Äiti kysyi miksi tuo runoja rustaa.
Lapsi on kai päästänsä sekaisin.
Tyttö itki hetken ja katsoi taakseen.
Villinä soi huokaus kaupungin.
Kuinka tämän tuntisi omaksi maakseen.
Vesi oli mustaa kuin aikakin.
Ja vesi oli mustaa.
Äiti kulki mustissaan.
Ja papikin sai kahvia juodakseen.
Ja isä oli känissä.
kuikas muutenkaan.
Joku kantoi kukkia eteiseen.
Toiset lähtee kuuhun ja toiset ruotsiin.
Toisilla vaan pienempi palkka on.
Isä lähti viis vuotta sitten Ruotsiin.
Äiti oli silloin jo onneton.
Minä panin ikunaan pahvi suojan.
Että edes jossakin lämmin ois.
Radiossa lauletiin kiitos luojan.
Sunnuntaina äitikin nukkui pois.
Ja isä meni Ruotsiin.
Äiti lensi taivaaseen.
Ja pappi sai taas kahvia juodakseen.
Ja veli oli känissä näin sen itkeneen.
Lumi teki enkelin eteiseen.
Sanat Hector
Laulu Albumilta Herrra Mirandos
Tässä istun.
Miettien omaa maailmaani.
Jo on hetki tullut.
On aika aukaista totuuden ikkuna.
Katsella siitä ulos.
Avarin mielin.
On tullut aika lähteä.
Etsien ihminen tietänsä kulkee.
Haikeus jättää jälkensä.
On tullut aika halausten.
Niin minä nyt lähden.
Asumaan uudelleen rakaani luo.
Olin poissa vain hetken.
Onneksi emme eronneet.
Onneksi aika voitti kuolevan elämän.
Onneksi en lähtenyt ja jättänyt häntä.
Olin kesän Hyvinkäällä.
Olin aikessa muutaa Ruotsiin.
Niin. Se olisi ollut virhe.
Virhe josta olisin maksanut kaliisti.
Muonioon olin menossa.
Sieltä Ruotsiin Muodosloppololle.
Millaistahan elämäni olisi sillä ollut.
Porojen maassa.
Keskellä pientä kylää.
Diellä minä asuisin nyt.
Onneksi kaikki muutui.
Onneksi sain elämäni takaisin.
T: Jaretc
KUUTAMOSSA
Niin.
Se oli talvinen pakkas ilta.
Kävelin kotiini hiljaisena.
Oli iltani ollut ihana.
Siitä muistoja jäi.
Oli rakkaani tuolloin ihana.
Hän oli heimoltaan romaani.
Voi sitä hurjaa nuoruutani.
Hän oli ensirakkauteni.
Muistan sen illan vieläkin.
On se syöpynyt mieleeni.
Niin sinun kotonasi olimme silloin.
Ja vintillä halasimme toisiamme.
Voi kuinka ihanaa okaan nuoruus aika.
Se on kuin elon taika.
Värikäs ja ihmeelinen.
Joskus niin uskomaton.
T: Jaretc
KUOLLEELLE YSTÄVÄLLENI
Olit ystäväni.
Ainoa joka omistin silloin.
Olimme luokka tovereita.
Sinä olit kuin kukka uudella nurmella.
Muistan sen hyvin.
Elettiin Toukokuun puolta väliä.
Tulit kertomaan minulle kuinka hyvin asiasi ovat.
Sait ammatti koulun käytyä.
Ja työ paikkakin on tiedossa.
Lähdet Loviisaan.
Olit saanut asunnonkin sieltä.
Olin onnelinen puolestasi.
Vaan yöllä minä näin oudon unen.
Tulit meille moottoripyörälläsi.
Synkällä mielellä.
Sanoit minulle nyt kaikki on mennyttä.
Mietin aamulla untani.
En ollut uskoa sitä todeksi.
Näin ei voi käydä.
Ei mitenkään.
Niin tuli Toukokuun viimeinen päivä.
Olit saanut levyseppä hitsaajan paperisi.
Ja olit iloinen ja onnelinen.
Elämä hymyili sinulle.
Olit sanonut kavereillesi.
Lähden ajamaan vielä viimeisen lenkin kylällä.
Ja se oli sinun viimeinen lekkisi.
Tormäsit keskustassa autoon ja lensit sen yli pyöräsi kanssa.
Seuraavan päivän aamuna sinua ei enää ollut.
Järkytyin kun kuulin siitä.
Itkin murheissani huoneessani.
En halunnut nähdä ketään.
Kun äitini tuli kaupalta.
Tuoden kukka paketin sisään huoneeseen.
Hän sanoi minulle.
Vie nämä kukat Pasin äidille.
SIllä Pasi kuoli tänä aamuna sairaalassa.
T: Jaretc
LUMI TEKI ENKELIN ETEISEEN
Tyttö näki sillalta kuinka mustaa.
Vesi oli alhaala jossakin.
Äiti kysyi miksi tuo runoja rustaa.
Lapsi on kai päästänsä sekaisin.
Tyttö itki hetken ja katsoi taakseen.
Villinä soi huokaus kaupungin.
Kuinka tämän tuntisi omaksi maakseen.
Vesi oli mustaa kuin aikakin.
Ja vesi oli mustaa.
Äiti kulki mustissaan.
Ja papikin sai kahvia juodakseen.
Ja isä oli känissä.
kuikas muutenkaan.
Joku kantoi kukkia eteiseen.
Toiset lähtee kuuhun ja toiset ruotsiin.
Toisilla vaan pienempi palkka on.
Isä lähti viis vuotta sitten Ruotsiin.
Äiti oli silloin jo onneton.
Minä panin ikunaan pahvi suojan.
Että edes jossakin lämmin ois.
Radiossa lauletiin kiitos luojan.
Sunnuntaina äitikin nukkui pois.
Ja isä meni Ruotsiin.
Äiti lensi taivaaseen.
Ja pappi sai taas kahvia juodakseen.
Ja veli oli känissä näin sen itkeneen.
Lumi teki enkelin eteiseen.
Sanat Hector
Laulu Albumilta Herrra Mirandos
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.