Rankin viikko takana :< Maanantaina oli eka ultra. oltiin tietenkin miehen kanssa innoissaan, nyt vihdoinki nähdään meijän pieni enkeli. ja toisaalta pelotti ku pelkäs että jotai olis pielessä. Muutaman viikon ajan oli ollu tunne ettei kaikki oo kohallaan. ultrassa ei sitten sydänääniä näkynyt. pikkunen oli menehtyny rv 10. :( ja raskausviikkoja olis pitäny tulla tällä viikolla 13 täyteen. eilen olin sairaalassa "tekemässä keskenmenon" lääkkellisesti. Nyt tuntuu kamalan tyhjältä. Vauva oli tosi odotettu. esikoinen olisi ollut.
sairaalassa sain kuulla että pieni oli ollut hyvin sairaan näköinen, eikä varmaan koskaan olisi syntyny vaikka oliski nyt ollu elossa. Tavallaan helpotus, tuntuu vaan niin itsekkäältä ajatella niin... Maanantaina kun sain asian kuulla, en sitä vielä edes ymmärtänyt. sen jälkeen jokainen päivä on tuntunut edellistä raskaammalta :( olo on mitä kamalin ja ikävä mitä valtavin. Jos joku jaksaisi kertoa omia kokemuksia, jakaa vähän tätä surua. Olisin kiitollinen!
sairaalassa sain kuulla että pieni oli ollut hyvin sairaan näköinen, eikä varmaan koskaan olisi syntyny vaikka oliski nyt ollu elossa. Tavallaan helpotus, tuntuu vaan niin itsekkäältä ajatella niin... Maanantaina kun sain asian kuulla, en sitä vielä edes ymmärtänyt. sen jälkeen jokainen päivä on tuntunut edellistä raskaammalta :( olo on mitä kamalin ja ikävä mitä valtavin. Jos joku jaksaisi kertoa omia kokemuksia, jakaa vähän tätä surua. Olisin kiitollinen!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Meillä oli eka ultra toissapäivänä ke. Odotettiin innolla ensitapaamista. Järkytys oli suuri kun kohtu oli tyhjä. Olin toki kuullut tuulimunaraskauksista, mutta luulin että tälläinen raskaus keskeytyisi itsestään jo alkuvaiheessa. Nyt oli viikko 13 ja luultiin että kaikki hyvin. 09/06 oli edellinen km rv 7 ja luultiin että nyt oli tärpänny. Yritetty 2 vuotta. Suru tuntuu nyt pohjattomalta ja valoa ei näy. Onneksi mies on mitä parhain ja loistava tukipylväs. Toivottavasti kesä tuo valon tullessaan. Voimia!
Otan syvästi osaa suruusi ja tiedän jotenkin miltä sinusta tuntuu. Minä synnytin enkelikaksoset kotona (passittivat kätilöopistolta 5 lääkeyrityksen jälkeen kotiin) ja tiesin vain että toisen selkä ja niska oli vähän turvonnut mutta en sitä sikiöstä erottanut. Aivan täydelliset pienet olivat.
Jaksamista ja elämä voittaa vielä, usko pois!
Osanottoni teidän muiden suruun. :( Suuri suru on myös meidän kodissa. Toinen keskeytynyt keskenmeno todettiin keskiviikkona ultrassa. Nyt odottelen, että pääsen tyhjennykseen ensi viikolla. Ensimmäinen oli 12/06. Molemmat pienet lakanneet kehittymästä noin 7rv. Tuntuu niin julmalta, että kun odottaa ja toivoo niin paljon ja sitten on taas aivan tyhjän päällä. Alkaa jo huolestuttamaan, että jos on itsessä jotakin vikaa. Lääkäri kyllä sanoi, että mitä todennäköisimmin on kyse vain huonosta tuurista. Pitää kai vaan yrittää jos se kolmannella kerralla onnistuisi. Vaikka hirveästi nyt kyllä pelottaa. Onko teillä muilla kokemuksia tai tietoa siitä mikä voi aiheuttaa keskeytyneen keskenmenon? Olen aivan terve nuori nainen, en juo enkä tupakoi eli minun ei pitäisi olla mitenkään riskiryhmään kuuluva. Voimia kaikille keskenmenon kokeneille!
Minullakin on ollut selittämättömiä keskenmenoja peräkkäin viisi, mitään syytä ei löytynyt. Sikiö vain lakkasi kehittymästä 7-9viikolla.
Meilläkin oli keskiviikkona ensimmäinen neuvolakäynti. sanoin jo aluksi, että pelkään tuulimunaa. Terveydenhoitaja sanoi, että mennään saman tien katsomaan ultralla mitä mahassa on etten koko neuvolakäyntiä jännitä asiaa.Ja suoraan ultralla katsottiiin siksi, etten hätääntyisi jos sydänääniä ei kuuluisi(olihan viikkoja vasta 10).Ultra vahvisti pelkoni, kohtu oli tyhjä.En ymmärrä mistä sen aavistin, pettymys oli suuri. päivystyksenä menin äitipolille vielä varmistamaan asian lääkärin silmin.perjantaina tein tyhjennyksen kotona koska en halunnut sairaalaan.Opiskelen alaa, ja naistentaudeilta on kokemusta harjoittelun merkeissä, joten en halunnut suremaan tuttujen silmäparien eteen.Olo on nyt vain niin tyhjä, ja vauvamahoja näkyy kaikkialla.Eteenpäin on vain katsottava ja mie on jo suunnannut ajatuksensa uuteen raskauteen...Voimia teille kaikille!
HEIPPA OSAN OTTONI SUUREEN SURUUSI ITE OLEN KÄYNYT 4 KESKENMENOA LÄPI VIIMEISIN OLI 4VK SITTEN TIEDÄN MILTÄ SINUSTA TUNTUU ITELLÄKIN ON TOSI TYHJÄ OLO OIS NIIN TOIVONUT JA HALUNNUT VAUVAN PITÄÄ MULLA ON MONENLAISTA KESKENMENOKOKEMUSTA NE OVAT RANKKÖJA KOKEMUKSIA SURU PITÄÄ SURRA ITKEÄ KUN ITKETTÄÄ PUHU KAVEREILLE JA MIEHELLESI KESKENMENOSTA NOUSEVAT AJATUKSET SE HELPOTTAA JA TEE JOTAIN SELLAISTA JOLLA SAAT AJATYKSET POIS TAPAHTUNEESTA OMAN AJAN VIE TOIPUMINEN KESKENMENOSTA PITTÄÄ ANTAA ITELLE AIKAA
Kaikille minua ennen kirjoittaneille iso halaus! Minulla todettiin tuulimuna tänään. On täysin tyhjä, voimaton olo. Niin innoissamme mekin mentiin miehen kanssa ultraan. Viikkoja oli kymmenen. Liian vähän voimia asiasta kirjoittamiseen vielä.