Kevään ensi lipat

Ikämittarin kierrokset lisääntyvät vittumaisen sattuvasti aina näin kesän huippuodotuksen aikaan.
Siitä tulee, takavuosien aiheuttamien, nykyisin enemmin ja enemmin vaivaamien traumojen vuoksi aina sellainen ylimääräinen tarve seurata tietyn liikennemuodon edustajia hieman terävämmän katseen kanssa. Minä sensijaan, tällä hetkellä, käyn katkeraa taistelua vakuutusyhtiöni kanssa moottoripyörän vakuutusmaksuista. Tuli taas kerran sellainen lasku, että EN MAKSA!
Kärsitään sitten molemmat, perkele, jos hinta ei putoa!
En aja, eikä yhtiö saan sentin latia, EI MILLIÄKÄÄN! Saatana!

Tänään tiellä oli motoristiväkeä oikein roppakaupalla, kuka veteraanin ottein verrytteleämässä tulevan kesän koitoksia varten vanhoja taitojaan, kuka hurjapäisempi uusmotoristi taas jopa ensikertaa kaksikahvaisen puikoissa, uuden harrasteen ja kulkimen parissa, pelosta ja jännityksestä tutisten matkaa tehden. Ja sitten tämä yksi osa-aivoton ryhmä, kaistapäät, joilla ei ilmeisesti hallintalaitteiden toleranssi ole oikein säädetty talven jäljiltä, eli kiihdytyksiä ja jarrutuksia liikenteen seassa sutikummilla tehden?
Nämä harjoitteet on syytä tehdä suununtai-aamuna vaikka Prisman parkkipaikalla, ei muiden tielläliikkujien kanssa liikenteessä, hei!

Nyt kannattaa muistaa, että, niinkuin syksyn viime liukkailla, myös kevään ensi huuman aikana tiet ovat melkoisen petollisessa kunnossa, etenkin hiekotussoran jäljiltä. Ja entinen ajotaito on hieman kohmeessa.
Mutta mitäpä minä tässä tielaitosta tai pakkasukkoa enempiä mollaamaan.
Varokaa junnut kuitenkin, kun liikutte niiden kahden tupakkiaskin kokoisen kitkapinnan varassa, helppoja eivät ensikokemukset ääritilanteessa harrastelijoille ole, ja voi olla että kallista TZR-kuorimuovia joudutaan varhaisen kevään vuoksi uusimaan kalliilla kaskovaroilla saatanan paljon!

Sensijaan oli tarkoitus muistella täydellistä nuorta elämää, ja toisaalta sen yllättävää rajallisuutta.
Tuolloin 60-70-lukujen vaihteessa tuttavani eli tällaista täyttä elämää. Armeijakin lykkääntyi monesti, ei opiskelujen vuoksi, vaan aina, milloin katkenneen kylkiluun, murskaantuneen polven tai vaikkapa käsien kipsaamisien tai muun kehon vamman vuoksi. Kaikki olivat liikenneonnettomuuksien syytä. Milloin autolla ajettuja, toisaalta taas moottoripyörällä aiheutuneita.
Silloin, vapaiden nopeuksien ja kehittymättömän asennekulttuurin vuoksi, kuin myös moottoritehojen dramaattisen kasvun myötä syrjäkylillä harrastettiin iltaisin melkoisen amerikkalaistyylistä menoa, ja vauhti oli usein liian kovaa. Alkoholin käyttökin oli liikentessä melkoisen tavanomaista, ja osaltaan lisäsi näitä ikäviä onnettomuuksia.

Kaiken kaikkiaan hyvä ystäväni pääsi kuitenkin melkoisen pitkälle.
Senaikaisen koulutuksen turvin, jopa oikeisiin töihinkin -viivästyneen armeijan jälkeen 28 -vuotiaana. Silloin työmatkaa taitettiin Jawan sijasta kevyellä (80 kuutioisella) moottoripyörällä joka otti loivalla tasaisella jopa 130 nopeuksia, kuitenkin ollen melkoisen kevyt, lähes mopon painoinen peli(joku Teistä voisi tämän pikku-suizan mitat jopa muistaaa), ja huonoimmilla keleillä linja-autolla.

Viimein tuli se kevät, jolloin tämä täysi elämä sitten sai päätepisteensä.
Kysymys oli ainoastaan kotikylällä tuttuun naapuriin tehdystä kahden kilometrin iltakyläilymatkasta.
Tuttu tie, ja tuhansia kertoja aiemmin kuljettu. Kotimatkaa tehtiin virittämättömällä mopedilla. Jostain syystä matka vaan päättyi tutun hiekkatien vasemman pientareen suureen kiveen mopon vauhdilla.
Tarina ei koskaan kertonut mitään isompaa yksittäistä syytä tähän onnettomuuteen.
No, kyllähän 30 vuotta täyttä elämää on jo aika paljon yksilölle, mutta jälkeen jääneille ystäville se asettaa monia kysymyksiä: Miksi teimme silloin juuri niin, tai miksi emme tenheet, niinkuin olisimme yleensä sellaisena iltana tehneet? Olisimmeko välttyneet tältä, jos ... jne...
Tällaisia traumoja nämä ikävuosien mukanaan tuomat takaumat aiheuttavat, ja tässä kaikki kulminoituu aina näihin alkukevään kauniisiin ja kesän odotusta enteileviin aurinkoisiin päiviin.
Kaksi tällaista ystävän poismenoa ja toisaalta yksi syntymätapaus, ja kaikki samalle päivälle näin keväällä, siinäpä onkin mukavaa synttärikutsuilla joka vuosi muistella näitä menneitä...

No, nämä ovat minun painajaisiani, mutta te nuoremmat, ja aloittelevat kaksipyöräisten kuljettajat voisitte hieman miettiä asioita laajemmasta näkökulmasta.
Jos vakava onnettomuus sattuu kohdallenne, on ongelmanne todennäköisesti jo ohi, mutta perheenne, ja muut sukulaisenne sekä ystävänne elävät Teidän tekostenne kanssa lopun elämäänsä.
Eiköhän yritettäisi pitää ne koneet siellä kaistojen välissä, ja pelleiltäisi sitten vaikka jossain muussa yhteydessä ja muilla välinein.
Oikein mukavia ja rauhallisia ajopäiviä.
Minä lähden sitten, jos vakuutusyhtiö suo...

6

1256

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
      • huviksesi.,

        peukku perseeseesi.


      • Pitäiskö tässä vielä novelleja alkaa Sinulle kirjoittelemaan!


    • Jurmo

      Loistava kirjoitus! Itse 42 v. rookiena sain 5 vuotta sitten mieheltäni (kyllä, olen feminiini) lahjaksi konepyörän. Ekat 13 km ajettuani totesin ettei ole minun hommaa. Luulin aina, että itse ohjastaminen on hienompaa (?) kuin kyytiläisenä oleminen, mutta pah! Istun sujuvasti ja tyytyväisenä tonnisen Honda Varaderon kyydissä, kypäräpuhelimen päässä mieheni aivoituksista. Miesparka saa kuunnella jurputustani Tenavat-sarjakuvan tyyliin; "varo tuota aitaa, varo tuota pyöräilijää, varo tuota jalankulkijaa, varo tuota AUTOILIJAA.." Hyviä kelejä & pelejä kaikille!

    • ...Hämäys

      Onko pakko kirota niin paljon? Olis se juttu muutenkin auennut.

      • vaan

        oivaa hämäystä... Sitä paitti kiroilu kuuluu välillä asiaan! ;)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      42
      2812
    2. Mansikkatiloilla hyväksikäytetään ukrainalaisia

      Työolot ovat surkeita ja palkka kelvoton. https://yle.fi/a/74-20172942
      Maailman menoa
      353
      2584
    3. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      56
      2305
    4. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      35
      2194
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      25
      1733
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      25
      1639
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      47
      1504
    8. Sokea "ystävälle"

      Oletko oikeasti noin sokea?
      Ikävä
      100
      1449
    9. En ymmärrä käytöstäsi

      Se on ollut eräänlaista hyväksikäyttöä. Että seura kyllä kelpaa palstan välityksellä silloin kun ei ole parempaakaan tek
      Ikävä
      139
      1395
    10. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      64
      1243
    Aihe