Noh, en osaa fysiikkaa enkä varsinkaan kemiaa paljon yhtään ja olen hakemassa nyt lääkikseen. Mitä mun kannattaisi alkaa nyt pänttäämään? Älkääkä huoliko siitä etten kerkiä tai pysty, leikkikää vaikka että olen luonnonlahjakkuus ja huippunopea oppimaan niin ei tarvitse alkaa lannistamaan. Onko kaikki pääsykokeeseen tarvittava fy ja ke jollain tavalla sivuttu Galenoksessa? (Eli ne kohdat joita en tajua koska lukio meni miten meni...)
No kuinka paljon näitä kaavoja saa valmiina kokeessa? Onko sellasia fysiikan tai kemian kaavoja (tai alueita), jotka oletetaan jokaisen edes lääkistä harkitsevan osaavan, eli niitä ei erikseen laiteta pääsykokeeseen?
Jos joku viisaampi vaikka rakastaa tietoaan niin paljon että voisi edes johonkin kysymykseen vastata. Tack!
No kuinka paljon näitä kaavoja saa valmiina kokeessa? Onko sellasia fysiikan tai kemian kaavoja (tai alueita), jotka oletetaan jokaisen edes lääkistä harkitsevan osaavan, eli niitä ei erikseen laiteta pääsykokeeseen?
Jos joku viisaampi vaikka rakastaa tietoaan niin paljon että voisi edes johonkin kysymykseen vastata. Tack!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pelkän Galenoksen perusteella on melko turha edes yrittää hakea, jos ei hallitse suhteellisen hyvin lukion fysiikan ja kemian oppimääriä. Sanoisin näin, että fysiikka ja kemia ennen kaikkea ja kunnolla, vasta sen jälkeen kannattaa keskittyä biologiaan.
Pääsykokeessa on kysytty ja edelleen voidaan kysyä semmosia perusjuttuja lukion fy ja ke ettei niitä edes löydä gallesta.
Eli kuten edellinen jo sanoikin: aika toivotonta on hakeminen ellet ensin opettele lukion pitkää fy ja pitkää ke.
Kyllähän noi tietää, mutta ette varsinaisesti vastannut mun kysymyksiini.
"Onko kaikki pääsykokeeseen tarvittava fy ja ke jollain tavalla sivuttu Galenoksessa?"
Ei ole. Galenoksessa lähdetään oikeastaan suoraan eteenpäin niistä lukion asioista, eikä niitä perusasioita kovinkaan helposti tajua pelkkää Galenosta lukemalla. Pääsykokeessa voidaan myös aivan hyvin kysyä Galenoksen ulkopuolista (mutta lukio-oppimäärän) fysiikkaa ja kemiaa.
"No kuinka paljon näitä kaavoja saa valmiina kokeessa?"
Kokeessa saa semmoisen muutaman a4:sen kokoisen lärpäkkeen, josta löytyy näitä kaavoja mitä Galenoksessa on lueteltu totuuksina. Kaavakokoelma on joka vuosi suurin piirtein saman kaltainen, eikä siitä löydy selittävää tekstiä ollenkaan (ei siis edes kaavojen nimiä, käyttötarkoituksia yms). Kaavoja on paljon ja suurin osa niistä ei ole yhtään MAOL:n kaltaisia yleiskaavoja vaan johonkin yksittäiseen tarkoitukseen luotuja approksimointeja (esim. sydämen teho).
Kaavoista sinun pitää käytännössä muistaa ulkoa se, mihin tarkoitukseen sitä oli käytetty Galenoksessa ja pystyä erottamaan kaikki kaavat toisistaan. Tarpeettomat kaavat saattavat olla kaavakokoelmassa jopa väärin. Useinkaan väärää kaavaa käyttäessä ei myöskään saa oikeaa vastausta johtuen juurikin siitä, että kaavat ovat vain tilanteiden approksimointeja.
"Onko sellasia fysiikan tai kemian kaavoja (tai alueita), jotka oletetaan jokaisen edes lääkistä harkitsevan osaavan, eli niitä ei erikseen laiteta pääsykokeeseen?"
On, käytännössä kaikki MAOL:n fysiikan ja kemian kaavat. Näitä peruskaavoja ei kokeessa enää toisteta vaan ne on käytännössä osattava. Tietenkin MAOL:stakin löytyy paljon turhaa tietoa, mutta lukiessasi ja eritoten laskiessasi kyllä huomaat että suuri osa on hallittava.
Kuulostaa kivalta!
Parhaiten vastaat omaan kysymykseesi itse, kun luet/selailet Galenoksen kerran läpi ja teet itse arvion voitko oppia kaikki asiat parissa kuukaudessa. Kaavoillahan et tee mitään vaikka muistaisit kaikki ulkoa, jos et ymmärrä niiden käyttötarkoituksia. Soveltaminen on kaiken A ja O.
Lekaise siis G läpi kerran (menee helposti viikossa) - jos kaikki fy ja ke -osiot menevät ohi korkealta ja kovaa, kannattaa ehkä keskittyä vain biologia-osuuteen ja hankkia seuraavan vuoden aikana tarvittava tieto fysiikasta ja kemiasta. Ethän toki häviä mitään, vaikka nyt vähän vajavaisemmilla tiedoilla hakisitkin. Onhan siitä apua ensi vuonna. Nyt on kuitenkin vähän myöhäistä alkaa ihan perusteista saakka opettelemaan...
Ei vielä ole liian myöhäistä ollenkaan oppia asioita - jos pääsykokeisiin lukeminen on sitä mitä voit tehdä täysipäiväisesti aina pääsykokeisiin asti. Itse aloitin viime vuonna fysiikan opettelun (kävin lukiossa sen yhden pakollisen kurssin) siinä samalla kuin pääsykokeisiin lukemisenkin, eli maaliskuun alussa. Apua oli kyllä kieltämättä myös valmennuskurssista jota kävin samalla, mutta kyllä eräitäkin kahdeksasta neljään -päiviä istuin kirjastossa lukemassa lukion fysiikan kirjoja ja laskemassa laskuja. Illat luin vielä Galenosta.
Jos siis olet valmis tekemään töitä ja omaksut asioita suht nopeasti ja ehkä sinulla on myös ihmisiä joilta voit kysyä neuvoja, mahdollisuudet ovat ihan hyvät. Töitä se teettää, nimimerkillä kokemusta on (oma kemian pohjani kyllä oli hyvä, mutta kuitenkin)... Älä lannistu äläkä anna muiden lannistaa!