Nämä etymologiakysymykset ovat olleet mielenkiintoista seurattavaa ihan sivustakin seuraten.
Tieäisikö joku mistä kieleemme on tullut sana hunsvotti?
Tieäisikö joku mistä kieleemme on tullut sana hunsvotti?
Hunsvotti
sivusta seuraaja
266420
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Muistaakseni saksankielestä, hundschvot tarkoitti kelvotonta, kurjaa olentoa. Varmasti joku muu osaa selittää tyhjentävämmin.
Koetin Googlessa useampaakin saksaan vivahtavaa kirjoitusasua, tuloksetta. Muoto "hundsvot" tuotti sitten jonkinmoisen määrän linkkejä, joista useimmat olivat käsittääkseni tanskankielisiä. Yksi haiskahti (merimiesaiheiselle) sanastolle; siellä sanotaan seuraavasti:
"Hundsvot: Øje i den ene ende af en blok, hvortil starten på et taljehal fastgøres."
Olisikohan tuo jokin väkipyörän toisessa päässä oleva silmukka, johon jonkin köyden alkupää kiinnitetään vai kuinkahan tuo olisi käsitettävä? Minulle kun jo ruotsikin tuottaa vaikeuksia tuon tuostakin ja tämän tästäkin!
hunsvotti
Juuri tuo muoto "Hundsvott" minulla jäi kokeilematta Googlessa. Se näkyy todellakin tuottavan osumia.
Fotze? Ei se ainakaan kuono ole, joten "koirankuonolainen" jää synonyymiepäilyjen ulkopuolelle. Ja jotenkin minusta tuntuu, ettei uroskoirillakaan ole tuollaista "Fotzea", mikä se sitten suomeksi lieneekin...
>hunsvotti
Miten se nyt menikin väärin taas? Muoto "Hundfott" (meikä-äffällä eikä saks. faulla) oli se, joka tuottaa osumia ja saksankielisiä linkkejä Googlessa.
Kun nyt piti kirjoittaa "Hundsfott", niin nakkisormeni saivat kuin saivatkin aikaan muodon "Hundfott".
Vielä kerran: saksankielinen muoto on "Hundsfott", "H-u-n-d-s-f-o-t-t". Tätä siis sopii tarjota kuukkelin nokkaan syötäväksi.
Miekkakos se huotraan työnnetään vai peitsi vai keihäs?
Jotenkin tuosta sanasta "huotra" tuli mieleeni vanha juttu naispuolisesta vapaan ammatin harjoittajasta (= free lance?), joka motelliin asukkaaksi kirjoittautuessaan kirjoitti lomakkeeseen ammatikseen "muora". Portimo katseli lappua alta kulmainsa ja kysyi: "Onkos tuollainenkin ammatti muka olemassa?" Tyttönen vastasi: "Jaa – onkos tämä sitten muka jokin hotelli vai?"
>Fotze? Ei se ainakaan kuono ole, joten
>"koirankuonolainen" jää synonyymiepäilyjen
>ulkopuolelle. Ja jotenkin minusta tuntuu, ettei
>uroskoirillakaan ole tuollaista "Fotzea", mikä se
>sitten suomeksi lieneekin...
Olisiko se "kuonokoppa"? Laite joka pannaan koiran kuonon ympärille puremisen estämiseksi? (Nämä ovat vain arvailuja, koska en ole koskaan koulussa saksaa opiskellut - Alas! miksi valitsinkin sen lyhyen ranskan)...
Uskoisin milelläni tuohon "kuonokoppateoriaan" kun ei parempaakaan tule mieleeni :-)
En kehottaisi ketään huutelemaan Fotzea saksalaisella kadulla. Tietojeni mukaan sana on suomeksi pillu.
Tulee saksan sanasta Hudsfotze. Hund = koira, Fotze = vittu
Vielleicht Hundsvotze ?
Hunsvotti, nykyruotsissa hundsfott, on lainattu semmoisenaan alasaksasta. Sana tarkoittaa narttukoiran häpyä, latinaksi cunnus canis, nartun vittua.
Sana on saksalaista ja hollantilaista alkuperää ja on purjelaiva sanastoa.
Kylläpäs sieltä paljastui hauskoja tarinoita :-)
Uskon kernaasti tuohon saksalaisperäiseen selvitykseen (nauraa partaansa)!
Tulee tuosta ruotsinkielisestä sanasta. Enpä ala sitä enempää kääntään :=)
Oikea vaihtoehto on naaraskoiran sukuelin. Muistaakseni on myös Veijo Meren mainiossa etymologiakirjassa "Sanojen synty"
juurikin näin, kylläpä kesti kauan, kun porukka aprikoi...
Tarkastelkaamme sanaa "juurikin".
Hunsvotti on pylpyrän kiinnitys silmukan vastapuolella oleva silmukka johon lähtevä köysi kiinnitetään.
Venemiesten sanoja.
Kannattaisi harrastaa saksaa vähän enemmän.
Täältä löytyi tämmöinen Hunsvotti T-Paita
http://www.pahis.fi/product/2691/hunsvotti
Siis hunsvotti on alkujaan tarkoittanut "koiran pimpukka" (menisköhän kriosanasuotimesta läpi, että olis kaikille selvä...).
Se on lainattu alasaksasta. Eri kieli kuin (ylä)saksa. Oli esmes hansan kieli, Tallinnan "Kiek in de kök" on esmes alasaksaa (niin niin, "(ein) Guck in die Küche" (ylä)saksaksi). Vaikka kieli on puhujamäärältään ollut jo pitkään vähenemässä, niin jotkut arviot ovat antaneet sille jopa yhtä paljon puhujia kuin suomelle. Itse pidän tätä aika optimistisena näkemyksenä... Muuten saksalaiset itse puhuvat Platt(deutsche)sta, mutta tämä sisältää Pohjois-Saksan yläsaksan murteita (lähinnä), perussaku on aikas pihalla omassa maassaan puhuttavasta lähisukukielestä (vaikka oma sukukin olis sitä pari sukupolvea sitten puhunut...).
Veijo Meren Sanojen synty on aikas sontaa.
> Se on lainattu alasaksasta.
Ihan alkeisvirhe! Aivan varmasti lainattu ruotsista, joka lainasi sen alasaksasta (ja kun olen monenlaista nipotusta nähnyt, niin ei, kielet eivät ole eläviä olentoja, jotka tietoisesti lainailevat sanoja, niin vain voi kielessä, kuten suomessa sanoa, mutta senhän jo tiesit, kunhan haluat nipotella).
Ei voi olla ruotsista. Jos olis, sana olis hunsvit, mutta se on hunsvot, joka vastaa täysin saksan sanaa
Niinpä, ja siitä ovat saaneet osansa myös sellaiset, joilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.