Jossakin vaiheessa kuvittelin, että kyllä tämä tästä. Minä unohdan hänet. Olen tulematta tänne palstalle, ehkä se auttaa. Ei auttanut. En vain unohda häntä. Näen jonkun miehen, joka muistuttaa häntä ja taas muserrun. Tai jokin asia saa minut muistamaan häntä. Ihmistä, jota en edes kunnolla tunne. Jonka olen tavannut vain muutaman kerran, mutta jolla on ollut suuri vaikutus minuun, liian suuri.
En oikeastaan enää ymmärrä itseäni. Hävettää jo oma surkeus. Se, ettei osaa enää elää elämäänsä. Roikkuu menneisyyden haamuissa. Joskus toivoisin, että olisin toisenlainen. En tällainen tunteellinen hölmö, joka elää haavemaailmassa eikä kestä totuutta eli sitä, että toinen osaa jatkaa elämäänsä. Etten minä merkinnyt hänelle mitään suurempaa. Olin vain joku ihminen, jonka hän elämänsä aikana kohtasi. Siinä kaikki.
Ja täällä minä istun. Surkeana ja yksin, itsesäälin vallassa. Eikä ole ensimmäinen kerta. Ja aina päätän, että huomenna aloitan "uuden elämän". Kohtaan uusia miehiä, jätän itsesäälin taakseni ja sitten hän taas palaa mieleeni eikä mikään muutu..
En oikeastaan enää ymmärrä itseäni. Hävettää jo oma surkeus. Se, ettei osaa enää elää elämäänsä. Roikkuu menneisyyden haamuissa. Joskus toivoisin, että olisin toisenlainen. En tällainen tunteellinen hölmö, joka elää haavemaailmassa eikä kestä totuutta eli sitä, että toinen osaa jatkaa elämäänsä. Etten minä merkinnyt hänelle mitään suurempaa. Olin vain joku ihminen, jonka hän elämänsä aikana kohtasi. Siinä kaikki.
Ja täällä minä istun. Surkeana ja yksin, itsesäälin vallassa. Eikä ole ensimmäinen kerta. Ja aina päätän, että huomenna aloitan "uuden elämän". Kohtaan uusia miehiä, jätän itsesäälin taakseni ja sitten hän taas palaa mieleeni eikä mikään muutu..
Vastaukset 13
Vanhimmat
tilanteessa...erona vain se, että olen mies ja ikävöin yhtä naista, jolle menetin sydämeni vain katsomalla häntä silmiin...monta vuotta kulunut, enkä häntä voi unohtaa, eikä kukaan voi... häntä sydämestäni syrjäyttää...ehkäpä seuraavassa elämässä olen rohkeampi...
Mutta mihin tää nykyinen kuluu, murehtimiseen..
aika kuluu...murehtimiseen...elämä menee hukkaan...kunpa menisi nopeammin...ajattelen, että tämä kärsimys on on minulle ihan oikein, kun olen saamaton vätys...
, joten en oo paras kysyjä. Mut mikä sua estää ottamasta yhteyttä?
ja lisäksi en ole saavuttanut elämässä mitään johtuen nuoruuden traumastani, joka tuhosi elämäni...säälittävää tiedän...joten tämä nainen ei olisi ollut onnellinen kanssani...
Ettei hän olisi ollut kanssasi onnellinen?
kyllä kai jokaisella jonkunlaiset kriteerit kumppanin suhteen on...minun kanssani voisi olla onnellinen korkeintaan joku vihanneksen aivotoiminnan omaava ;( ... ehkäpä ongelmani eivät vihannesta haittaisi...
vihanneksalta vaikuta. Lähinnä epäitsekkäältä, pohdit asioita liikaa sen toisen kannalta, mutta entä sinä itse..
Onko tää nainen osoittanut kiinnostusta sua kohtaan muuten?
vihannes olekaan. Mutta koska elämästäni ei tullut sellaista kuin halusin, niin sehän tietysti masentaa.
Siksi naisella, joka minun kanssani viihtyisi, täytyisi olla vihanneksen järjenjuoksu...bonjaatko? ;)
Ei tämä nainen mua tunne...hän on/oli työssä eräässä kaupassa...siis ihastuin ensisilmäyksellä myyjättäreen...
En ole muutamaan vuoteen käynyt tässä kaupassa, koska hänen näkemisensä sattuu niin kovasti...
Mites sinun ihastuksesi? Oletko varma, että ihastus on yksipuolista?
varma oon siitä. Onpi sanonutkin niin, mutta olen ikuinen haaveilija enkä osaa antaa periksi. Mutta minkä sille voi kun tapaa jonkun sellaisen ihmisen, joka heti tuntuu oikealta eikä kukaan muu tunnu siltä. Harmi vain, ettei ihmisten mielihalut kohtaa..
jos vain toinen on ihastunut...
Toivottavasti pääset jotenkin yli hänestä, ja voit jatkaa elämääsi...
Mutta nyt taidan käydä nukkumaan, unen aiheet jo tiedätkin. Hyvää yötä sinne suunnallekin :)
yötä ja kauniita unia ;)