Välillä on aika hiton tylsää. Ei ketään kaveria, kelle lörpötellä. Kenen kanssa käydä kahvilla. Asun avoliitossa ja miehellä on kyllä kavereita, mutta en tunne, että ne olisi mun kavereita. Nuorempana mulla oli paljonkin kavereita ympärilläni. Harrastin joukkueurheilua, jolloin ympärilläni oli juuri näitä urheilijatyyppejä. Vielä 4 vuotta sitten mulla oli kavereita, mutta välit näihin katkesi, osittain omaa syytäni, kun masennuksissani en jaksanut pitää heihin yhteyttä ja osittain siksi, että noilla kavereillä oli ihmeellinen tarve aina arvostella ja haukkua muita ihmisiä. Nyt sitä vaan ihmettelen, miten minusta, aina niin hauskasta, sananvalmiista ja seurallisesta naisesta on tullut niin erakoitunut. Olisi edes joku kaveri, jonka kanssa soitella ja kertoa kuulumisia. Mutta ei. Äitin kanssa sentään tulee rupateltua 2-5 kertaa kuussa, mutta nekin juttelu tuokiot on sellaisia ympäripyöreitä jutusteluja voinnista yms. No onneksi on upeat ilmat ja pääsen nauttimaan ulkoilmasta ja aloittaa taas kerran kuntoilu ja painonpudotus.
Tuonne treffipalstalle en viitti laittaa mitään ilmoitusta, sillä olenhan avomieheni löytänyt juuri sitä kautta ja toisekseen, harvoin siellä pelkkiä ystävyyssuhteita etsitään, vaan parisuhdetta. Varsinkin, kun olisi kiva saada ystävä samaa sukupuolta olevasta. Luulen kuitenkin, että tämä on aika yleinen ongelma seurustelevilla pareilla, ja varsinkin yli kolmekymppisillä lapsettomilla ihmisillä. Koska sitten, kun sitä perhettä tulee, ei muille kavereille jää senkään vertaa aikaa. Vai olenko väärässä?
Tuonne treffipalstalle en viitti laittaa mitään ilmoitusta, sillä olenhan avomieheni löytänyt juuri sitä kautta ja toisekseen, harvoin siellä pelkkiä ystävyyssuhteita etsitään, vaan parisuhdetta. Varsinkin, kun olisi kiva saada ystävä samaa sukupuolta olevasta. Luulen kuitenkin, että tämä on aika yleinen ongelma seurustelevilla pareilla, ja varsinkin yli kolmekymppisillä lapsettomilla ihmisillä. Koska sitten, kun sitä perhettä tulee, ei muille kavereille jää senkään vertaa aikaa. Vai olenko väärässä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
vähän samaa täällä:) mistäpäin olet? täällä olis vähän alle 30:n, myös avoliitossa oleva nainen. muuten olen aika yksinäinen. olen myös kärsinyt masennuksesta, ja ajoittain edelleen. mutta kaveri/ystävä tulisi tarpeeseen.. en tosin oikein usko tällaiseen, että hakemalla haetaan... kolahtaa, jos kolahtaa (myös ystävyyssuhteissa)
mutta ajattelin nyt vastata, sen verran kolahti:)
Aloita nyt vaikka pistämällä tänne sähköpostiosoitteesi ja painotat, että haet VAIN naispuolisia kavereita paikkakunnaltasi.
Tilanteesi kuulostaa NIIN tutulta! :)
Mistäköhän päin olet?
Mä olen 21v helsinkiläinen. Ois kiva saada lenkkeily- ja kahvitteluseuraa. Ja juurikin se "pieni" asia, että olisi joku jonka kanssa jutella ja vaihdella kuulumiset, merkkaisi todella paljon :)
Saapi kirjotella [email protected] jos siltä tuntuu.
Kuule sama tilanne. Itselläni ei yhtäkään ystävää, avomiehellä niitä taas on paljon. Saa siis oikeen joka päivä kunnon muistutuksen kuinka yksin on.