Tällaista uutista tänään. Riski siinäkin, että
a) mahtaisiko onnistua pesemään juuri oikealla hetkellä?
b) jos käyn pesemään pohjaa jossa on jo maalia, se vanha myrkky irtoaa nimenomaan vesistöön. Syyskunnostuksessa sentään maa hieman suodattaisi sitä ennen veteen menoa
c) jos pesu ei onnistu ja porukka ajelisi moottoreillaan rokot pohjassa, paljonko tulisi ympäristökuormitusta ylimääräisestä polttoaineen polttamisesta.
d) itämerta sahaavat monisatametriset laivat käyttävät kovia myrkkymaaleja. Jääkö huviveneilijöiden merkitys mitättömäksi? Vai onko poukamissa, joissa on vain huviveneitä, ehkä tällä jo oikeastikin merkitystä?
-----
Veneiden kunnostus neuvotaan tekemään ilman myrkkymaaleja
Uudenmaan ympäristökeskus, Puhtaampaa vettä -hanke ja Pidä Saaristo Siistinä ry kampanjoivat veneiden pohjamaalina käytettäviä antifouling-valmisteita vastaan. Kevätkunnostuksen yhteydessä veneiden pohjat usein maalataan maalilla, joka estää levä- ja merirokkokasvustojen kiinnittymisen.
Maaleja käytetään, koska eliöiden tarttuminen veneiden pohjiin hidastaa matkavauhtia ja lisää polttoaineen kulutusta. Pohjamaalit ovat kuitenkin myrkyllisiä ja niistä liukenevista aineista on haittaa monelle vedessä elävälle lajille: Ympäristökeskuksen mukaan maaleja ei kuitenkaan tarvita, jos veneen pohja puhdistetaan merirokon alkaessa kiinnittyä siihen heinä-elokuun vaihteessa.
Tavallisesti yksi tai kaksi pesukertaa kesässä riittää, koska kiinnittyminen rajoittuu muutaman viikon ajanjaksolle. Ympäristöhallinto on yhteistyökumppaniensa kanssa muutaman vuoden ajan tiedottanut, milloin veneiden pohjat on aika puhdistaa.
Puhdistus voidaan tehdä pesemällä pohja käsin tai käyttämällä korkeapaineruiskua tai painepesuria. Joissakin satamissa on myös erillisiä veneen pohjan pesureita. Jos kotisatama sijaitsee jokisuistossa tai vähäsuolaisella vesistöalueella, maalaaminen on usein täysin turhaa, koska pohjaan kiinnittyvät kasvustot eivät menesty vähäsuolaisissa vesissä. Kasvusto kiinnittyy useimmiten satamassa, kun vene on pitkään paikallaan.
Julkaistu 26.3.2007 2:31:47 Turun Sanomat
a) mahtaisiko onnistua pesemään juuri oikealla hetkellä?
b) jos käyn pesemään pohjaa jossa on jo maalia, se vanha myrkky irtoaa nimenomaan vesistöön. Syyskunnostuksessa sentään maa hieman suodattaisi sitä ennen veteen menoa
c) jos pesu ei onnistu ja porukka ajelisi moottoreillaan rokot pohjassa, paljonko tulisi ympäristökuormitusta ylimääräisestä polttoaineen polttamisesta.
d) itämerta sahaavat monisatametriset laivat käyttävät kovia myrkkymaaleja. Jääkö huviveneilijöiden merkitys mitättömäksi? Vai onko poukamissa, joissa on vain huviveneitä, ehkä tällä jo oikeastikin merkitystä?
-----
Veneiden kunnostus neuvotaan tekemään ilman myrkkymaaleja
Uudenmaan ympäristökeskus, Puhtaampaa vettä -hanke ja Pidä Saaristo Siistinä ry kampanjoivat veneiden pohjamaalina käytettäviä antifouling-valmisteita vastaan. Kevätkunnostuksen yhteydessä veneiden pohjat usein maalataan maalilla, joka estää levä- ja merirokkokasvustojen kiinnittymisen.
Maaleja käytetään, koska eliöiden tarttuminen veneiden pohjiin hidastaa matkavauhtia ja lisää polttoaineen kulutusta. Pohjamaalit ovat kuitenkin myrkyllisiä ja niistä liukenevista aineista on haittaa monelle vedessä elävälle lajille: Ympäristökeskuksen mukaan maaleja ei kuitenkaan tarvita, jos veneen pohja puhdistetaan merirokon alkaessa kiinnittyä siihen heinä-elokuun vaihteessa.
Tavallisesti yksi tai kaksi pesukertaa kesässä riittää, koska kiinnittyminen rajoittuu muutaman viikon ajanjaksolle. Ympäristöhallinto on yhteistyökumppaniensa kanssa muutaman vuoden ajan tiedottanut, milloin veneiden pohjat on aika puhdistaa.
Puhdistus voidaan tehdä pesemällä pohja käsin tai käyttämällä korkeapaineruiskua tai painepesuria. Joissakin satamissa on myös erillisiä veneen pohjan pesureita. Jos kotisatama sijaitsee jokisuistossa tai vähäsuolaisella vesistöalueella, maalaaminen on usein täysin turhaa, koska pohjaan kiinnittyvät kasvustot eivät menesty vähäsuolaisissa vesissä. Kasvusto kiinnittyy useimmiten satamassa, kun vene on pitkään paikallaan.
Julkaistu 26.3.2007 2:31:47 Turun Sanomat
Vastaukset 7
Vanhimmat
niillä veneillä ajettais/purjehdittais, eikä lillutettais niitä laiturissa ei olisi ongelmia.
esimerkiksi pohjan hoidosta?
En ole oikein vakuuttunut siitä, vähentäisikö vapaa-ajan veneiden nostot ja laskut kesken kauden todella niin merkittävästi ympäristökuormitusta, että työ todella kannattaisi laajassa mittakaavassa tehdä. Kampanjassa kiinnitetään huomiota kyllä ihan tärkeään asiaan, mutta jos vapaa-ajan veneet sekä nostettaisiin että laskettaisiin veteen kolmasti, tai jopa neljästi kaudessa (keväällä veteen, kesällä ylös ja takaisin ja syksyllä ylös), niin hyötyjä menettäisiin selvästi fossiilisten polttoaineiden ja puhtaan veden kulutuksessa. Ekologisia syitä pitää katsoa kokonaiskuormituksena, ei ainoastaan yksittäisen faktorin kannalta.
Antifoulingmaaleja käytetään siksi, että vesistössämme elää vierasperäisiä lajeja (kuten merirokko) ja siksi, että vedet ovat rehevöityneet hajakuormituksen takia, joka on puolestaan peräisin jostain muusta kuin veneilystä. Veneilijöiden aiheuttama hajakuormitushan vähenee mahdollisesti septitankkiuudistuksen vuoksi sen yhden prosentin verran, jonka MTL:n ylijohtaja Poutanen on arvioinut kulutuksemme osuudeksi.
Kampanjavastaavat eivät ehkä ole tulleet ajatelleeksi, paljonko veneitä on, ja millaisiksi ne ovat muuttuneet viimeisen nousukauden aikana. Itselläni oleva 30-jalkainen purjevene oli aikanaan menneinä vuosikymmeninä rannan suurimpia, mutta tänään se on kutistunut 5-15 tonnia painavien jahtien rinnalla purjejollaksi.
Oleellisempaa olisi miettiä, miten verotuksella ohjattaisiin esimerkiksi raskaiden, runsaasti fossiilista polttoainetta käyttävien huvialusten kuormituksen pienentämiseen, kuin pyörittämällä ylimääräistä nosto/laskurallia telakoilla.
Vaikka saaristo on pidettävä siistinä, se on mielestäni pidettävä rauhallisena. Senhän takia ihmiset sinne kesällä haluavat.
tietää. Ei veneen pohjaan kannata laittaa myrkkymaalia. Vene kerran kuussa ylös tai sukeltaja pohjaa putsaamaan. Helppoa ei olekkin? Toki nämä voi jättää tekemättä mutta ainakin merialueilla pohja on täynnä näkkiä. No mitä se haittaa, nopeus vaan tipahtaa mutta polttoaine on halpaa. Hyvä ympäristökeskus siellä on viisaita miehiä!
on näkkien peitossa, mutta ei hätää, polttoaine, tuuli, ei maksa mitään.
ja mitäpä se haittaa jos nopeus tippuu solmulla. Mihinpä merellä kiire olis.
jättämällä myrkkymaalin vetämisen tällä kertaa pois, sillä vanhaa maalia on pohjassa varmaan tarpeeksi muutenkin. Turhaan paksuntaa maalikerroksia hyvän pinnan päälle.
En kuitenkaan aio nostaa välillä ylös. Jos on lämmin vesi saatan käydä jossain vaiheessa vähän vedessä harjaamassa.
Moottoria käytämme melko vähän, vaan käytämme purjeita, emmekä kilpaile, joten vaikka näkkiä vähän tulisikin ei se ole haittaa. Syksyllä sitten painepesurilla puhtaaksi.
Katsotaan sitten tarvitaanko seuraavana keväänä myrkkumaalia.