tässä seuranneena, olen huomannut kuinka paljon he "jännittävätkään" tämän entisen juopon seurassa. Aivan kuin pelkäisivät. Ennen olivat aina hymyssä suin juopon kohdatessaan, mutta nyt muikistelevat vaan suitaan! Miksi eivät voi käyttäytyä niin kuin ennenkin! Raitistunutkin on heidän käytöksensä huomannut ja naureskelee vaan, jotta "eivät ne mitään tajua nämä läheiset".
Näyttä se olevan todellakin kriisin paikka monelle läheiselle, kun raitistuu...
Näyttä se olevan todellakin kriisin paikka monelle läheiselle, kun raitistuu...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Alkoholismi on AINA koko perheen sairaus.
Läheiset ovat usein vakavammin sairastuneita, kuin itse alkoholisti. Syitä tähän on useita, vuosia kestänyt häpeily, salailu ja valehtelu juopon puolesta. Tämän sotkujen siivoaminen ja selittely, eli kaikki se mitä me kutsumme "mahdollistamiseksi".
Ja lisäksi pahin millä juoppo on läheisiään terrorisoinut, on syyllistäminen.
Läheiset (varsinkin lapset) pitävät itseään lähes poikkeuksetta syyllisinä siihen, että yksi perheessä voi pahoin ja "joutuu" sitten juopottelemaan.
Siksi läheisten käytös juopon kuivana kautena on odottavaa ja alistuvaa. Kokemus on niin monesti osoittanut, että tilanne perheessä kiristyy kuivuuden jatkuessa, ja juomisen alkaminen lopulta on sittenkin vapauttavaa.
Suomessa alkoholismia hoidetaan virallisesti siten, että alkoholisti hoidetaan jollain tavalla kuntoon, mutta läheiset saavat etsiä apua omin neuvoin.
Myllyhoidossa läheiset pääsevät mukaan (eri maksusta, niin halutessaan) mutta Minnesota-hoidossa läheiset otetaan aina mukaan hoitojaksoon, tosin vain yhtenä viikonloppuna.
(Tietääkseni esim. Ruotsissa läheiset saavat aina sairaslomaa viikon hoitojaksoa varten).
Kun puolisolle sitten vähitellen kehittyy luottamus siihen, että alkoholisti on raitistumassa, nousee esille silloinkin uusia vaikeuksia.
Meillä erääksi ongelmaksi muodostui "toisen aikuisen" ilmestyminen perheeseen. Kun en enää ollut kännissä uhitteleva, neli-vuotiaan tasolla elävä "aikuinen lapsi", aiheutti se yllättäen ristiriitoja päätösten teossa ja vastuun kantamisessa.
Siksi läheisten tulisikin aina keskittyä itsensä hoitamiseen - jo silloin kun alkoholisti vielä juo. Tähänhän antaa hyvän mahdollisuuden esim. AL-Anon.
Riittävän ajoissa todettu oma sairastuminen auttaa läheistä paranemaan nopeammin ja jos/kun alkoholisti sitten raitistuu, pienentää se törmäyskurssin vaaraa huomattavasti.
Hyvin kuvaavaa on tilanne, jossa eräs juovan alkoholistin puoliso kertoi, ettei voi mennä AL-Anoniin koska siellä on tuttuja.
"Että sitä aikuinen ihminen voikin hävetä toisen ihmisen juomista niin paljon", hän sanoi.
Kiitos hienosta kirjoituksestasi, koskien läheisten suhtautumista ex-alkoholistiin.
Olen uusi tällä keskustelupalstalla ja kirjoituksestasi kävikin ilmi, että olet ex-alkoholisti.
Arvostan suuresti, että jätit alkoholin ja kirjoittamaasi mielipidettä!
Hyvää jatkoa!
"Kerran juoppo, aina juoppo". Niinhän sitä ihmiset aattelee. Taitavat lyödä salaa vetoa milloin joku "sortuu".
Toinen huomioitava asia on se, että monetkin muuttuvat kuivistellessaan tosikoiksi puusilmiksi, eivät ole siis mitään kovin miellyttävää seuraa kellekkään.
Toisten asiat ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Viina on pyhä asia, sen kanssa ei saa leikitellä.