ja sosiaaliluokan välisistä suhteista. Korostan, että tämä on tutkimusta, jota on tehty paljon ja tulokset ovat aina samansuuntaiset länsimaissa. Koulutetut ovat hoikempia. Eli turha yrittää etsiä muuta.
Tässä olkaapa hyvät:
http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/6081a340d10e5cb2c2257081001c3a98?OpenDocument&Highlight=0,Lehtinen@
Jos tämä nyt ei riitä, niin voisitte itsekin opetella jotain tieto etsimään, ettei tarvitse jankuttaa täällä kuin pikkulapset.
Tässä olkaapa hyvät:
http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/6081a340d10e5cb2c2257081001c3a98?OpenDocument&Highlight=0,Lehtinen@
Jos tämä nyt ei riitä, niin voisitte itsekin opetella jotain tieto etsimään, ettei tarvitse jankuttaa täällä kuin pikkulapset.
Vastaukset 50
Vanhimmat
eri taustamuuttujien näkökulmasta, myös sosiaalisen statuksen.
http://journalism.nyu.edu/pubzone/race_class/othergirlsstuff.html
kovan luoka tutkimusta. Yhdysvalloissa julkaisukynnyt tieteelliselle artikkelille on korkeampi kuin Euroopassa, joten repikää siitä.
Katsokaa kuinka huimat korrelaatiot tässä on!
Ja en kaipaa nyt jonkun siivoojan narinoita tähän ketjuun ollenkaan tyyliin: "Olen hoikka ja siivoan, mitäs siihen sanut, typerys"
Jos löytyy hyviä näkökulmia tutkijakoulutetulta henkilöltä, niin keskustelen mielelläni.
http://www.obesityresearch.org/cgi/reprint/11/8/1018.pdf
kun pitäisi töitäkin tehdä. Mutta asia selvinnee näistä kuitenkin.
Mitä noihin aiempiin keskusteluihin tulee (olivat toki provoja, mutta väännetään nyt kuitenkin rautalangasta), niin täytyy ottaa sekin huomioon, mistä tuossakin tutkimuksessa on tarkalleen ottaen kyse.
Ylipainoisten ja normaalipainoisten välisiä eroja tarkasteltiin luokittelemalla ne sosiaalisen aseman ja mm. naimattomuuden mukaan.
Ei tarvitse olla ydinfyysikko käsittääkseen, että korkeammassa sosiaalisessa asemassa olevilla on esim. taloudelliset edellytykset elää terveellisesti, ts. olla hoikkia, muista edellytyksistä puhumattakaan. Äkkipäätä voisi vielä vetää sellaisen johtopäätöksen, että myös sosiaaliset paineet ovat korkeammalla, jolloin tarve vallitsevan kauneuskäsitteen toteuttamiseen on korkealla.
Aiemmissa keskusteluissa yritettiin kivenkovaa selittää tuollaista puhtaasti sosiaalista ilmiötä älykkyysosamäärällä.
Kuitenkin, kuten nykyään jokainen sivistynyt ihminen koulutustasoon katsomatta tietää, sellaisia hallitsevia sisäisiä eroja ei ihmisissä ole. Väite, että sellaisia eroja ihmisten välillä olisi, olisi syrjintää.
Sosiaalinen asema on usein periytyvä - jopa työttömyys saattaa periytyä vanhemmilta lapselle, koska lapsi on kasvanut sellaisessa sosiaalisessa ympäristössä, jossa työttömyys on normaalia eikä siihen välttämättä tule juuri ollenkaan muutosta.
On siis selvää, että sosiaalinen asema vaikuttaa jälkikasvun koulutustasoon, ja että kun vanhempien alempi sosiaalinen asema ei ole mahdollistanut esimerkiksi terveiden elämäntapojen noudattamista, niin lastenkaan ei ole helppoa sellaisia omaksua.
Aiheesta voisi kirjoittaa kymmeniä esimerkkejä, mutta yksikin riittää sen selventämiseksi, ettei ylipaino tai normaalipaino riipu niinkään älykkyydestä kuin se riippuu muun muassa sosiaalisesta ympäristöstä.
(Senkin voisi vielä sanoa, että sosiaalisen aseman tietoinen muuttaminen tai parantaminen on vaikeaa, koska se on kunkin ihmisen normaali tila, todellisuus. Omassa sosiaalisessa todellisuudessaan eläminen ei siis ole merkki "vajaaälyisyydestä".)
näkemys on tämä kirjoittamasi ajatus: Väite on väärä, koska se on poliittisesti epäkorrekti. Eli perustelet jonkin asian totuusarvoa sillä, että se ei sovi moraalikäsityksiimme. Faktat ovat kuitenkin faktoja, vaikka kuinkakin epätoivottuja ja vastenmielisiä. Älykkyys vaihtelee Gaussin käyrällä kuten muutkin ominaisuudet ja yhteys sosiaaliluokkaan on selvä.
Lukuisissa tutkimuksissa on todettu esim. afrikkalaisen mustan väestön alhaisempi älykkyysosamäärä valkoisiin nähden. On myös todennettu itä-aasialaisten eurooppalaisia korkeampi ÄO. Jälkimmäisestä saa puhua mediassa, mutta edellisestä ei, koska kuten sanoit: se on syrjintää. Näin nämä tutkimukset ovat leimattu "rasistisiksi" ja paljolti vaiettu kuoliaaksi.
Kuitenkin on vahva yhteys yhteiskunnallisen menestymisen ja älykkyyden välillä. Esim. itäaasialaiset sopeutuvat uusiin yhteiskuntiin ja opiskelussa ovat Yhdysvalloissa terävintä kärkeä. Tämä pätee myös huonoista ghettomaisista tulleisiin intialaisiin, kiinalaisiin ym.
Eli kumpi oli ensin muna vai kana? Olen itse taipuvainen ajattelemaan, että sosiaaliselle asemalle on syynsä ja yleisälykkyys on yksi niistä eikä suinkaan vähäisin. Eli ihmisen ominaisuudet muokkaavat kulttuuria yhteisönsä näköiseksi.
Viittaatko tällä "älykkyystutkimuksella" mm. tähän Tatu Vanhasenkin esiinnostamaan tutkimukseen, jonka tulokset olivat saman suuntaisia? Sehän on tyrmätty kautta rantain, ei poliittisen epäkorrektiuden takia, vaan yksinkertaisesti epäpätevänä tutkimimuksena, jonka johtopäätökset ovat virheellisiä johtuen tutkimusmenetelmistä.
Gaussin käyrä pätee myös sosiaaliluokan sisällä, s.o. ökyrikkaissa on huippuälykkäitä ja huipputyhmiä, eniten kuitenkin keskivertoihmisiä. Sama pätee köyhimpään ryhmään. Onko sinulla antaa viitettä tutkimuksesta, jossa on todettu, että rikkain maapallonväestö on myös keskimääräistä älykkäämpää? Jos rikkaus ja älykkyys korreloivat, eikö vaurastuvan länsimaailman ihmiset muutu myös koko ajan älykkäämmiksi? Jotenkin kuitenkin kun katsoo ympärilleen, tuntuu ettei näin ole... Vastaavasti, jos lihavuus korreloi heikon älykkyyden kanssa, onko läntisen maailman älykkyys romahtanut yhtä radikaalisti kuin lihavien osuus kasvanut?
et kysnyt minulta, mutta vastaan kuitenkin. siis ongelmahan tässä on tosiaan se, että johtuuko lihavuus huono-osaisuudesta vai huono-osaisuus lihavuudesta.täytyy ottaa huomioon sellaisia seikkoja kuin terveellisen ruuan korkeamman hinnan verrattuna epäterveelliseen ruokaan, ylipaino esteenä menestykseelle (eli otetaanko töihin pärstäkertoimen takia), sosiaaliset paineet jne. siksi onkin mahdollista antaa mitään absoluuttisia oikeita vastauksia koska vaihtelua varmasti on paljon.
ja mitä tulee näihin äo testauksiin, onko sinulla tiedossa miten ne on suoritettu? perinteinne älykkyystestihän testaa vain matemaattis loogisen älykkyyden joka on vain PIENI OSA IHMISEN ÄLYKKYYTTÄ. ja siinä voi hyvinkin olla eroja rotujen kesken, kuten esim. mustat ovat keskivertoja nopeampia juoksemaan.
anteeksi viestini sekavuus, kirjoitan kiireellä. toivottavasti nyt tajusit jotain viestistäni :D
tarkoitin: siksi onkin MAHDOTONTA antaa mitään absoluuttisia oikeita vastauksia koska vaihtelua varmasti on paljon.
Joka vähänkin ajattelee.
Ei siihen mitään tutkimuksia tarvita.
Onko tuo sinulle elämän ja kuoleman kysymys?
Kun on köyhä syö huonompaa ruokaa joka lihottaa.
köyhä ja lihava on tyhmempi kun oppinut ja hyvässä ammatissa oleva.
Ja köyhien lapsista tulee useammin köyhiä kun rikkaiden.......
Lopetan tämän palstan lukemisen tähän.
Vastaanpa, vaikkei kysytä :D
Ilmeisesti kirjoittaja "ja yleinen" viittaa Hernsteinen ja Murrayn kirjaan The Bell Curve (1994), jossa oli verrattu eri kansallisuuksien saamia tuloksia älykköösosamäärätestissä. Tulokset ovat kutakuinkin mitä ko. kirjoittaja kertoi. Teosta on kritisoitu mm. virheellisistä tilastoanalyyseistä ja lähtöoletuksista. Samoin testien kulttuurisidonnaisuutta ei ole voitu rajata pois eroja selittävänä tekijänä. Esimerkiksi aasialaisten hyvän tuloksen selittää heidän kuvakirjoitusjärjestelmä, joka "harjaannuttaa" testin tehtäviin. Toisaalta eri rotujen välisen älykkyyseron geneettinen selittäminen on melko problemaattista, sillä rotujen genetiikkakaan ei liene yksiselitteistä.
Sitten vasta uskon kansojen väliseen älykkyyseroon, kun tulee tutkimus, jossa on otoksena on eri kansallisuuksia, mutta näiden koulutustausta- ja taso, sekä sosioekonominen asema ovat yhtäläiset. Jos tästä saadaan merkittäviä eroja älykkyystestin tulokseen, sitten uskon, että kansallisuudella on väliä. Mutta tuskinpa tällaista tulosta saadaan.
Lihavuuden ja alemman tuloluokan uskon korreloivan täysin. Älykkyyden vetäminen tähän on jo paljon mutkikkaampaa.
että monimutkaiset kuvakirjoitusjärjestelmät ovat itsessään osoitus kansakunnan älykkyydestä? Eihän kulttuuri synny tyhjiössä. Kiinasta ja Intiasta suorastaan revitään massoittain lahjakkuuksia Länsimaita rikastuttamaan huippuosaamisellaan. Ja nyt on otettava huomioon, ettei esim. Intiassa ole kuvakirjoitusta.
Edelleen kohtaamme siis muna vai kana -ongelman.
Aasialaiset ovat yhteiskunnallisessa hierarkiassa vähintään ainakin keskiluokkaa minne tahansa ovat kotoutuneet vrt. afrikkalaiset mustat.
Sellaisia yhteiskunnan alarakenteille jääneitä yhteisöjä aasialaisista ei löydy kuten esim. somalit täällä. Afroamerikkalaisista löytyy toki menestystarinoita. Olennaista on kuitenkin ryhmä kokonaisuutena. Mustien amerikkalaisten tulot ovat noin kolmanneksen keskivertoamerikkalaisen valkosen tuloista. Rikollisuus puolestaan varmaan kymmenkertaista.
Siihen on helppo selitys jota on hoettu iät ja ajat: rotusyrjintä. Mutta onko asia niin yksinkertainen? Itse ainakin uskallan ajatella ja näin ollen myös epäillä vallalla olevia mantroja.
tietoa! Sitä löytyy kyllä, jos viitsii hakea.
Tässä lähde, jonka sisällä on lukuisia tieteellisiä artikkeleita, joihin viitataan. Kaikki ovat julkaistu arvovaltaisissa lehdissä ja täyttävät näin validin tutkimuksen kriteerit. Toki kaikkea voi kyseenalaistaa ja näin pitääkin demokratiassa tehdä.
http://www.nature.com/hdy/journal/v92/n4/full/6800418a.html
Länsimaissa älykkyys nouseekin jatkuvasti. Onkin keskustltu pitäisikö pisteytystä muuttaa, koska ennen ajateltu luku 100 ei enää kuvaa keskiarvoa läntisessä maailmassa.
Et taida ymmärtää Gaussin käyrän merkitystä? Se ei ole arvoiltaan absoluuttisesti sama, vaikka jakauma noudattaa tiettyä kaavaa. Mustilla on ihan saman muotoinen käyrä. Huippukohta on vain eri paikassa.
Joskus ihmetyttää, miten vähällä tämä maailman paras peruskoulu päästää, kun ei tällaiset sivistyksen olennaisuudet ole hallussa.
olla vaikuttamatta jos ihmiset on ensin myyty orjiksi, kohtelu on ollut huonompaa kuin eläimiä kohtaan.
Mitään oikeuksia ei ole ollut aikaisemmin.
Nykyisinkin tasa-arvoisuus on vain näennäistä.
Mikä hemmetti saa valkoihoiset kuvittelemaan itsestään noin paljon.
Nyt on paremman puutteessa otettu lihavat hampaisiin.
Tuollainen keikailu ei tee tavallista maalaisjärkeä omaavaan minkäänlaista vaikutusta.
On korkeintaan säälittävää, pitää vielä esitellä viisauttaan lihavuuspalstalla.
Kotona saatu esimerkki vaikuttaa paljon siihen että lapset eivät siedä erilaisuutta.
On sitten koulu, työpaikka, ym kiusaajia.
Minulla ei ollut mahdollisuutta käydä kouluja, mutta terveen maalaisjärjen avulla olen selviytynyt hienosti elämässäni.
Kouluttanut lapseni,aviomiehestä ei ole juuri apua ollut.
Olen hankkinut omaisuuttakin sen verran että voin elää huolia vailla loppuelämäni.
Jopa painoni olen saanut sille tasolle joka minusta itsestäni tuntuu hyvältä.
Mitenkäs se nyt tähän kuvioon istuu se väite, että lihavat on tyhmempiä ja laihat älykkäämpiä.
Siellä Afrikassa ihmiset on laihoja ja täällä länsimaissa keskimäärin paljon lihavampia. Ja kuitenkin länsimaissa älykkyys nousee ja Afrikassa on tyhmiä.
Siis ovatko laihat tyhmiä ja lihavien älykkyys sen kuin vain lisääntyy... vai mitenkäs tämä nyt menee..
Jollain on täällä alussa tässä keskustelussa pasmat pahasti sekaisin, kun vääränlaisia johtopäätöksiä vetää tutkimuksista. Sitä pitää myös ymmärtää jotain, ennen kuin alkaa jotain väittämään.
Eiköhän se ole Intian ja Kiinan väkiluku, joka selittää lahjakkaiden ihmisten suuren lukumäärän. Esim. jos lahjakkaita ihmisiä on vaikkapa 2 % väestöstä, onhan 2% miljardista ( = 20 000 000) huomattavasti enemmän kuin vaikkapa 5 miljoonasta ( = 100 000 ).
a) On hieman hankalaa tietää, mistä yksittäisestä tutkimuksesta puhut, kun antamasi viitteet ovat olemattomat. Jos omaat yliopistotaustan, tietänet että viitatessa on tapana antaa ainakin tutkimuksen tekijä(t), tutkimuksen nimi ja vuosi. Helpottaa kummasti, että puhutaan samasta tutkimuksesta.
b) Se, että jokin tutkimus julkaistaan arvovaltaisessa julkaisussa, ei vielä sinällään todista tutkimusta vedenpitäväksi (vaikka tiukan seulan onkin läpäissyt). Monet artikkelit arvovaltaisissa julkaisuissa on jopa kumottu myöhemmin.
c) Tätä Lynnin ja Vanhasen tutkimusta kritisoitu mm. seuraavista syistä: 1) He itse eivät ole keränneet aineistoa ja puuttuva data saatiin laskemalla keskiarvoja olemassa olevista tutkimuksista, 2) Aineiston mittauksia ei ole suoritettu samalla tavalla, joten aineiston vertailukelpoisuus on hyvinkin kyseenalaista, 3) joidenkin maiden otokset ovat hyvin pieniä, 4) Kaikki testattavat eivät saaneet tehdä testiään äidinkielellään. Jokainen voi päätellä tutkimuksen arvon itse.
d) Länsimaissa todellakin nykymittarilla älykkyys kasvaa. Vai kasvaako? Onko kenties mittarissa vikaa? Silloinhan nykyinen älykkyysmittaus on hyvinkin kulttuurisidonnaista ja suosii länsimaista koulujärjestelmää.
e) En ole puhunut Gaussin käyrän absoluuttisista arvoista mitään. Sinulle suosittelen kertausta, millainen on tulosjakauma, kun lähdet mielivaltaisesta populaatiosta mittaamaan jotain. Tälläinen populaatio voi olla vaikkapa ylin tuloluokka ja mitattava asia älykkyys.
f) En muista nähneeni tutkimusta, jossa alimman tuloluokan älykkyyden Gaussin käyrän huippu olisi eri kohdassa kuin ylimmän tuloluokan Gaussin käyrän huippu. Ja vaikka olisikin, se todistaa lähinnä sen, ettei nykyinen älykkyyden mittaus ole välttämättä validi (se ei pysty poissulkemaan koulutuksen merkitystä tuloksessa).
älykkäitä?
Peräkammarin poika maaseuduta saattaisi pärjätä paremmin suurten luonnonmullistusten kohdatessa kuin koulutettu kaupunkilainen.
Maaseudun ihmiset osaavat vielä etsiä elämiseen tarvittavan ravinnon luonnosta.
Lisäksi osaisivat lämmittää asuntonsa ja pukeutua kovillakin pakkasilla.
Heillä on myöskin tervettä maalaisjärkeä joka näyttää nykyisin olevan hyvin aliarvostettu lahja.
Monimutkaiset lauseet ja yksinkertaisten asioiden ilmaiseminen vaikeatajuisesti ei olisi enää tarpeellista.
Ei kai sitten olisi pelkoa myöskään lihomisesta.
Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, älykkyys ei tee autuaaksi ja älykäskin on sattuman armoilla. Varmasti jonkin verran älykkyyttä tarvitaan, mutta tekeekö huippuälykkyydellä mitään alkeellisissa olosuhteissa?
Toisaalta miksei peräkammarin poikakin voi olla älykäs? Se, että ei ole mahdollisuutta tai halua kouluttautua pitkälle, ei tee vielä kenestäkään "tyhmää". Mutta varmasti pitää paikkansa, että jos olisimme luonnon armoilla, käytännön taidot ratkaisisivat. Derivoinnilla ei tuoda ruokaa pöytään.
Nykyisin röyhkeyttä ja omahyväisyyttä pidetään hyveenä ja jopa älykkyytenä. Kuten olemme tälläkin palstalla huomanneet.
Yhtä hyvin voi ajatella, että köyhällä ei ole varaa osta paljoa ruokaa, hän näkee nälkää ja on köyhä. Niin tapahtuu käytännössä ainakin köyhissä kehitysmaissa. Eli ajattelehan uudestaan
"Lukuisissa tutkimuksissa on todettu esim. afrikkalaisen mustan väestön alhaisempi älykkyysosamäärä valkoisiin nähden."
Pelkästään tuosta voi jo sanoa saman, mitä jo sanon: yksilön sosiaalinen todellisuus on yksilön ainoa todellisuus. Ei ole sellaista tutkimusta, joka ei olisi sen tekijöiden sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön värittämä, ts. "puolueeton". En sano, että tutkimukset olisivat huuhaata, vaan sen, että jos valkoihoinen menee teettämään länsimaissa kehitettyä älykkyystestiä afrikkalaisen mustan väestön keskuuteen, niin tietysti tulos on alhaisempi! Heidän sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristönsä - yhteiskuntansa - on niin erilainen meidän omaamme.
Yksi ensimmäisen kirjoitukseni pointeista oli sama kuin tässä: tutkimustuloksia on osattava lukea oikein, ja kriittisesti. On ymmärrettävä paitsi se, mitä tutkitaan (esimerkiksi afrikkalaisen mustan väestön älykkyysosamäärä), mutta myös se, mitä EI tutkimuksesta löydy (afrikkalaisten ja länsimaisten väestöjen erot).
Muna vai kana-ihmettely näyttäisi tietysti tässä vaiheessa olevan aiheellista, mutta en usko determinismiin sen enempää kuin länsimaisen yhteiskunnan moraalikäsityksiin yleismaailmallisesti pätevinä. Vaikkakaan en voi sen paremmin kuin muutkaan tarkastella tätä asiaa missään sosiaalisessa tyhjiössä.
Itse kun olen taipuvainen ajattelemaan, että ihminen on kulttuurinsa tuote.:)
Sivistymättömät köyhät syövät epäterveellisesti kun ovat köyhiä ja lihavia.
Miltei päivittäin sen voi täältä lukea.
Niinpä, oikeasti köyhät ovat laihoja koska heillä ei ole mitään syömistä.
Esim.Afrikassa naiset tekevät kaikki raskaat pelto, ym työt.
Ainakin jossain päin.
Olen nähnyt naisen kuokkivan rutikuivaa peltoa lapsi selässä ja toinen mahassa.
Miehiä kuvattiin noppaa heittelemässä puun siimeksessä makaillen.
Sitten ihmetellään kun kansa näkee nälkää.
Miehet sitten pitkästyvät ja alkavat sotimaan.
Kyllähän sodat ja AIDS estää tehokkaasti liikakansoitusta.
On vähemmän nälkäisiä suita syömässä.
a, lukemaan kyseisiä tutkimuksia, siellä oli kyllä tekijät.. Miksi juuri minun pitäisi tehdä kaikki teidän eteenne. Etsikää itse vastakkaisia tutkimuksia ja osoittakaa, että esim. ensimmäinen suomalais-tanskalainen tutkimus on väärässä.
b, tuo on totta, mutta niin kauan kun ei ole kumottu perusteellisin argumentein tieteen keinoin, niin niillä eväillä mennään. Muutenhan ei mitään kannattaisi tutkia.
c, Tunnen kritiikin, mutta Lynn& Vanhasen aineiston olennaiset osat ovat reaabileja ja niitä ei ole luotettavasti kumottu. Tämä Lynnin ja Vanhasen tutkimus on eräänlainen metatarkastelu sinänsä hyvin erilaisistakin lähtökohdista tehdyistä tutkimuksista, se on totta.
d, Miksi kulttuurisidonnainen, miksei evolutionaarinen? Nousu on hidasta ja selkeää. Koululaitoksen paremmat tulokset ovat seuraus siitä, ei syy. Miten jatkuvasti jokin instituutio voisi parantaa tuloksiaa, ellei taustalla olisi ihmisten kyvyt ja tässä tapauksessa kasvavat kyvyt.
e, Käsitin, että väitit että jakauman arvot ovat samat eri tuloluokissa. Näinhän ei ole, kuten kolmas linkki vääjäämättä osoittaa ja samoin ensimmäinen suomalais-tanskalainen tutkimus. Toki käyrän muoto on aina sama.
f, Ilmaisin huonosti: huippu on varmasti sama tai sillä ei oikeastaan ole edes merkitystä. Merkitystä on suhteellisilla osuuksilla. Ylemmissä sosiaaliluokissa sijoitutaan suuremmalla todennäköisyydellä yli populaation keskiarvon, joka Suomessa on muuten 99 ja esim. Ruotsissa 102... Eli ei tässä rintaa röyhistellä ;)
Kyse on SUHTEELLISISTA OSUUKSISTA ihan koko ajan...heh!
Mene jonnekin tiede-palstalle.
Täällä heittelet helmiä sioille hehhheee.
Kieltämättä näet paljon vaivaa kun kopsailet noita tutkimustuloksia.
Mistä tässä loppujen lopuksi on kysymys?
Että Afrikkalaiset ovat tyhmempiä kun eurooppalaiset?
Vai siitä että lihavat ovat tyhmempiä kuin laihat?
Vielä jos satuu olemaan lihava afrikkailainen, silloin ei ole tyhjmyydellä mitään rajaa!
Tämähän on vallitseva, humaani ja poliittisesti korrekti mielipide. Jo lukiossa minua kyllä mietitytti tämä "ihminen on kulttuurinsa tuote", jota esiteltiin perimmäisenä totuutena mm. naistutkimuksessa, jossa sukupuolia pidetään ainoastaan sosiaalisena konstruktiona.
Eivätkö ihmiset luo kulttuurin? Eikö juuri kulttuuri ole ihmisten tuote?
Miksi Afrikka ei kehity? Miksi siellä suurimmaksi osaksi eletään lähes kivikautisella tasolla: ei alkeellisintakaan infrastruktuuria, asutaan savimajoissa, tehdään tarpeet maakuoppaan jne. Eletään paimentolais- ja alkeellisissa vaihdantakulttuureissa.
Siirtomaa-aika ei enää riitä selitykseksi. Esim. Saksa ja Japani ovat nousseet raunioilta ilman tukea. Sen sijaan Afrikkaan on syydetty satoja miljardeja euroja ilman mitään konkreettista hyötyä. Mielestäni tämä ei liity determinismiin, vaan yksinkertaisesti siihen, että musta rotu on älyllisesti huomattavasti muiden rotujen alapuolella.
Miksei ole muuten mustien kehittämiä älykkyystestejä, joissa he voisivat päteä yli valkoisten ja aasialaisten? Niitä on Yhdysvaltain yliopistoissa yritetty mustien tutkijoiden toimesta kehitellä onnistumatta. Se, että joku osaa väsätä bambumajan näppärämmin ei mittaa älykkyyttä, vaan kokemusta.
Onhan täälläkin tyhminkin viuluntekijä parempi tekemään viulun kuin älykkäin matemaatikko.
Huh, tulipa pitkä kirjoitus ja aletaan mennä vähän kauas lihavuudesta, mutta mielenkiintoista kuitenkin.
Taidat olla joku finnnaama, huonoryhtinen nörtti joka työkseen selaa kaikenlaisia tutkimuksia ja sivistysana kirjaa.
Saat mielestäsi tukea siihen että olet ylivoimainen mustaan rotuun verrattuna.
Yleisesti tummaan rotuun kuuluvat ovat kauniimpia kuin eurooppalaiset.
Jos heitä ei olisi painettu alas valkoisten taholta olisivat varmaan viisaampia kuin he.
He ovat liian viisaita esim.
tuollaisiin jonniinjoutaviin tutkimuksiin.
Jenkeissä on todella hyvin pärjääviä ja erittäin fiksuja kauniita mustaihoisia.
Monilla on jo lähtökohdat sellaiset että ei sieltä vahvinkaan pysty rimpuilemaan ylös.
Sekin on suurelta osin valkoisten syytä.
Mustat ovat miltei joka asiassa parempia kuin eurooppalaiset.
Sillehän minä en voi mitään, etten ole mikään meedio. Jos puhut "massoittain revitään lahjakkuuksia", mistä käy ilmi, että puhutaan SUHTEELLISISTA osuuksista? Toisekseen olen muissa viesteissä perustellut, miksi en usko, että eri kansojen väleillä on olisi merkittäviä eroja älykkyydessä ts. että aasialaiset olisivat suhteellisesti älykkäimpiä.
mustan rodun? Kaikessa parempia?
Minulle asia on neutraali. Eurooppalaisena tiedän, että itä-aasialaiset menestyvät älykkyystesteissä keskimäärin huomattavasti paremmin kuin me. Minulle henkilökohtaisesti on yhdentekevää, mihin suomalaiset tässä älymittelössä sijoittuvat.
Kyllähän musta rotu on parempi useimmissa urheilulajeissa. Se on tosiasia. Monet heistä ovat myös hyvin kauniita. Kauneus ei kuitenkaan ole mikään absoluutti, joten se jää kunkin omaksi mielipiteeksi. Omaa silmääni miellyttää enemmän pohjoismainen vaaleus, mutta kuten sanottu, se on makuasia.
Itse en halua halventaa omaa taustaani pitämällä jonkin toisen taustan omaavia parempina "kaikessa", kuten asian ilmaiset.
Totta kai Jenkeissä on fiksuja mustia, heitä on varmasti Afrikassakin. Kyse onkin keskiarvoista, jos et vielä ymmärtänyt.
En ymmärrä, miten satojen miljardien kehitysapu on "alas painamista"? Uskomaton määrä niin taloudellisia kuin henkisiä resursseja on käytetty siirtomaasyyllisyyden poistoon. En ymmärrä mikä on enää "meidän syytä". Sotia ja alistamista on ollut joka puolella maailmaa ja aina, ainoastaan Afrikka on saanut niin paljon tukea päästäkseen ylös.
Nuo finninaamapuheet ovat niin alkeellisia, että niitä en viitsi kommentoida. Voit meilata minulle yliopiston osoitteeseen, jos ilmaiset halusi sen saada. Sen laitan kuitenkin luonnollisesti vain henk. koht meiliisi.
a) Kun kehoitin sinua nimeämään tutkimuksen, viittasin viestiisi, joka oli lähetetty 28.9.2007 klo 14.16. Jos aloitat argumentointisi väittämällä "lukuisissa tutkimuksissa", sillä voi saman tien tieteellisessä väittelyssä pyyhkiä perseensä. Ne "lukuisat tutkimukset" yksilöidään yksiselitteisesti. "Lukuisat tutkimukset" on ihan yhtä pätevä kuin Väyrys Paten "äänestäjäni hyväksyvät virkakiristykseni". Ja tässä tapauksessa tämä ensimmäisessä viestissä oleva linkki ei liity tähän älykkyys vs. kansallisuus keskusteluun yhtään mitenkään, joten siitä on turha länkyttää että lue se.
c) En ota aineistoon kantaa, minulla ei ole pääsyä alkuperäisiin artikkeleihin. Otin kantaa siihen, miten AINEISTOA ON TULKITTU JA KÄSITELTY, jotta on päästy johtopäätöksiin. Yksittäinen aineisto voi olla pätevä, mutta vertailu kahden eri aineiston välillä on tehtävä varoen ja johtopäätökset vertailusta vielä varovaisemmin. Jos minä saan autoni huippunopeudeksi mittarini mukaan 130 km/h ja sinä 150 km/h, voitko väittää autosi olevan nopeampi? vai pitäisikö autojen nopeus mitata samalla tutkalla johtopäätöksen tekemiseksi? Vanhasen tutkimuksessa ei käytetty "samaa tutkaa".
d) Siksei evolutionaarinen, että evoluutio on hidas prosessi. Jos ÄO-tulokset ovat nousseet sotavuosista ja samalla on noussut koulutustaso, tuskinpa ihmisen äly (= aivot) muuttuu merkittävästi noin 50-vuodessa, koulutusjärjestelmä ja mahdollisuudet kouluttautua ovat sen sijaan muuttuvat.
e, f) Rikkaat eivät ole mikään homologinen ryhmä, kuten eivät köyhätkään. Se oli sanomani, kun aloin soveltamaan Gaussin käyrää ylimpään tuloluokkaan. Suomeksi rikkaus ei ole yhtä kuin suuri älykkyys, köyhyys tai lihavuus ei ole yhtä kuin alhainen älykkyys. Edelleenkään tuo rikkaiden suhteellisesti suurempi osuus korkeammassa ÄO-tuloksessa ei sulje sitä korkeamman koulutuksen vaikutusta pois. Eli meillä on edelleen mittariongelma.
ilman mitään pitkästyttäviä tutkimuksia. Jokainen Afrikassa käynyt tietää, että naiset tekevät KAIKEN.
Kun puolet väestöstä vetää lonkkaa puun juurella, on yhteiskunnan kehitys sitä mitä on. Eiväthän somalimiehet täälläkään hae töitä. Jotkut naiset sentään (minkä lapsenteoltaan ehtivät) ovat lähihoitajina tms.
Pari hassua somalimiestä olen nähnyt bussikuskina. Heitä on kuitenkin liki 15 000 Suomessa.
a)Laitoin sitten ihan googletuksen ensimmäisiä tosiaan uuteen ketjuun. Kaikkihan tutkimukset saa käsiinsä kyllä halutessaan kokonaisina, mutta se toki vaatii vaivannäköä. Nämä linkit etsin aivan nopeasti ja varmasti netistäkin löytyy enemmän ja parempiakin.
Tämä ei ole tieteellistä debattia, joten tässä mielestäni voi käyttää ilmaisuja "lukuisat tutkimukset". Tietysti vakuuttaa lukijat voi vain osoittamalla tarkoittamansa tutkimukset.
Toisaalta kukaan ei ole vielä linkittänyt tänne mitään, missä tyrmättäisiin lihavuuden/tyhmyyden/kouluttamuuden/rodun väliset yhteydet.
Koska näitä minun esittämiäni teorioita vastaan hyökätään, olisin minäkin mielestäni oikeutettu saamaan tännen linkkejä toisenlaisista tuloksista.
c) (olet jättänyt been pois) Näin on! Mittaamisongelmia toki on. Älykkyyttä on kuitenkin tutkittu samoilla metodeilla ympäri maapallon ja aina tulos on ollut yksiselitteinen. Jos joku kehittää mittarin, jossa systemaattisesti esim. mustat saavat parempia tuloksia, niin siitä vaan. Sellaista vain ei ole. On esim. paljon käytännön läheisempiä mittareita kuin Mensan kuviotestit, silti aasialaiset vetävät pisimmän korren.
d)Vaikka olisikin kulttuurisidonnainen, niin ihmiset sen kulttuurin tekevät. Miksei Afrikassa ole tiedettä, ei kirjallista kulttuuria, ei toimivia koulutusjärjestelmiä.
Onko kaikki tosiaan meidän pahojen valkoisten syytä? En puolusta siirtomaavaltaa, mutta ehkä heidänkin Afrikassa olisi syytä katsoa tulevaisuuteen. Heitä kurjistavat ihka omat heimosodat. Tänne ei tarvitse kuin vinkata, niin on jo miljoonapäiset opettajat, lääkärit etc. heitä "auttamassa" ja miljardit vyöryvät diktaatoreiden käsiin.
Lainausmerkit siksi, että eihän se mitään auta. Itse heidän on kehityttävä, mutta vaikeaahan se on kun keskimääräinen ÄO on kehitysvammaisen tasolla kuten Eritreassa.
f) Uskallan edelleen väittää, että jos otetaan tuhat Solin viisikymmpistä siivoojaa ja tuhat viisikymppistä suomalaista keskisuuren yrityksen toimitusjohtajaa, niin keskimääräinen ÄO poikkeaa kovasti.
Uskokaa tai älkää!
a) On itseltäsi laiskuutta laittaa muut lukijat arvailemaan, mistä helvetistä puhut. "Lukuisat tutkimukset" ovat myös epämääräisiä jokaiselle kriittiselle maallikolle. Lisäksi teet argumentoinnissa amatöörimäisen virheen, vetoat tiedon puutteeseen. Eli jos lihavien/köyhien/kouluttamattomien älykkyyttä ei ole osoitettu vähintääkin normaaliksi (s.o. tutkittu validilla menetelmällä), se on sinulle todiste ko. ryhmän tyhmyydestä. Klassisesti: todisteen olemattomuus ei ole olemattomuuden todiste. Sen sijaan järkeen käypää kritiikkiä on osoitettu mm. tuohon Vanhasen tutkimukseen.
b) Ei lisättävää.
c) Metodi on huono kun tehdään vertailuja eri kansojen kesken, syyt olen jo selittänyt. On älyllistä epärehellisyyttä uskoa tähänkin Vanhasen tutkimukseen vain siksi, että se pönkittää omia käsityksiä.
d) Afrikan elinolosuhteet, kun kaikki energia menee hengissäselviämiseen, tällaiset jaarittelut tahtovat jäädä vähemmälle. Kulttuuri on kehittynyt kunkin elinalueen mukaiseksi. Ois kai se aika vitun tyhmää hyppiä täällä rummun tahtiin heinähameessa tammikuussa, Keniassa voi olla ok. Täällä on rämpytetty kannelta pirtissä. Toisaalta saatananmoista haaskausta rakentaa lämmin pirtti savannille.
f) Varmasti tulokset poikkeavat, mutta ei edelleenkään sulje koulutuksen vaikutusta pois. Ja SOL:ssa voi olla mensa-tasoisia (jos se nyt edes on mikään standardi älykkyydellä), ei ole vain koskaa ollut mahdollisuutta opiskella.
Kyllä on ihan aiheellista ajatella, että ihminen luo kulttuurinsa (tosin itse olen sitä mieltä, että moderneissa länsimaissa ihminen on paljon enemmän kulttuurinsa tuote kuin toisin päin).
On kuitenkin huomattava, että kulttuureja on monia. Voisi esimerkiksi ajatella, että me olemme luoneet tämän kulttuurin (kärjistäen, länsimaisen kulttuurin) ja Afrikassa tai jossain Melanesiassa on luotu aivan meidän omastamme poikkeava kulttuuri. (Jo erilaisten kulttuurien tutkiminen on sinänsä ko. kulttuuria vääristävää, koska "pelkkä" kielikin on niin vahvasti omastamme poikkeava).
Miksi Afrikka ei kehity? Sinne on syydetty satoja miljardeja ja odotettu, että tapahtuisi jonkinlaista länsimaistumista. Ei ihme, että siitä ei ole mitään konkreettista hyötyä: jo se, mikä täällä käsitetään hyödylliseksi, ei siellä saa välttämättä minkäänlaista arvoa. Puhumattakaan siitä, miten keinot hyödyn saavuttamiseksi poikkeavat meidän ja heidän kulttuurista.
Ehkä siksi ei ole mustien kehittämiä älykkyystestejä, koska heidän kulttuurinsa ei ole kehittynyt samansuuntaisesti kuin valkoisten ja aasialaisten. Se ei tee heidän kulttuuristaan huonompaa tai tyhmempää - se tekee siitä vaikeasti ymmärrettävän valkoihoiselle tai aasialaiselle, joka ei käsitä maailmaa muuten kuin oman kulttuurinsa "läpi".
En kuitenkaan aio mennä siitä mistä aita on matalin, ja paasata (näennäisen) suvaitsevaisuuden nimissä. Uskon ja tiedän, että kulttuurirajat ylittävää tutkimusta on mahdollista tehdä, etenkin, kun yhä useampaa (ellei kaikkia) kulttuuria yhdistää samat asiat, mm. markkinatalous.
a) Ei tietenkään voi väittää mitään "lukuisten tukimusten" perusteella, jos ei ole asiallisia lähdeviitteitä. Toki tämän tajuan.
En nyt vain ota näitä suomi24- keskusteluja nyt niin vakavasti, että näkisin vaivaa nyt ihan kohtuuttomasti. Tämä nyt kyllä alkaa jo mennä vaivannäön puolelle, vaikka kymmensormijärjestelmä on hallussa ;)
On osoitettu, että kouluttamattomien ÄO on systemaattisesti matalampi (laitan viitteen, kun ehdin). Siihen en ota kantaa onko se "normaali".. Alle 80:n ÄO:ää pidetään heikkolahjaisuutena, mutta tämähän on toki kulttuurisidonnaista. Kysehän on vain asioiden välisistä suhteista. Eiköhän useimpien sosiaalisen asteikon alapäässäkin olevien älykkyys ole tällä 80:n kriteerillä normaali. Toki heikkolahjaiset ovat siellä yliedustettuina.
b, vallitsee yhteisymmärrys
c)Vanhanenhan ei ole varsinaisesti tutkinut älykkyyttä vaan tehnyt metaselvityksen erilaisista älykkyystutkimuksista ympäri maailman Lynnin kanssa. Tiedän, että aineistoa on kritisoitu, mutta perusteena ovat selvästi ns. poliittisen korrektiuden asenteet. On äärimmäisen pelottavaa sanoa ääneen se, että jotkut olisivat tyhmempiä kuin toiset. Eihän koulussakaan ole enää tyhmiä, on vain "erilaisia oppijoita".
d) Niinpä! Eikö tällöin olisikin loogista ajatella, että ankarat olosuhteet vuosituhansien saatossa jättävät elinvoimaisimmiksi älykkäät ja siten selviytymiskykyiset yksilöt. Jos banaanit putoilevat suuhun mitään tekemättä ja sateensuojaksi riittää palmunlehvä niin...?
Me olemme todella joutuneet käyttämään ÄLYÄMME selvitäksemme hengissä. Ei Nokia ole mitään sattumaa, mutta Keniassa ne edelleen hyppivät ruohohame päällä rummun tahdissa. (Oikeasti Kenia on kehittyneimpiä Afrikan maita, joten huono vertaus)
f)On hurskastelua väittää eikö koulutukseen hakeutuisi älyllisesti kyvykkäimmät. Kuinka monta älyllisesti kehitysvammaista maisteria tiedät? Miksi ei pienemmässäkin mittakaavassa homma olisi sama. Ei koulutus lisää juurikaan älyä. Jo ekalta luokalta jyvät erottuvat akanoista oppimiskykynsä ansioista. Mutta tätähän ei voi ääneen sanoa. Muilla on tietysti dysfasia, afasia, adhd...asperger tai ovat vain muuten ERILAISIA OPPIJOITA.
Missä muuten opiskelet/olet opiskellut. Minä kasvatustieteellisessä Helsingissä.
vallitessa näin on!
Minusta on kuitenkin kestämätön ajatus, että naisten sukuelimet silpova, taikauskoon ja magiaan perustuva kulttuuri jotenkin olisi "yhtä hyvä" kuin tieteelliseen maailmankuvaan perustuva länsimainen kultttuuri.
Mm. Namibiassa haudataan vastasyntyneitä tyttövauvoja tuhansittain vuodessa uskomuksen takia, jonka mukaan neitsyen naiminen parantaa aidsista. Muslimivaltioissa kunniamurha ei ole vain hyväksytty, vaan välttämättömyys perheen kannalta.
http://www.maailmansivu.fi/uutiset?108
Jos esim. näiden uskomusten poistamista, rokotuksia, viemäröintiä, tyttöjen koulutusta ei koeta hyödylliseksi, niin mitä pitäisi tehdä ja onko se todella länsimaiden vastuulla?
Tarvitaanko kehitysapua ja jos tarvitaan, niin millaista se pitäisi olla? Vauvojen lähettämistä miehille, jotka haluavat parantua aidsista? Olisiko se sitten "heidän kultturinsa ehdoilla tapahtuvaa" tarpeeksi sinullekin?
Nostat kustakin kulttuurista tuonlaisia "hirvityksiä" esille ja sillä tavoin alleviivaat omaa kulttuuriasi, sekä myös sitä ongelmaa, joka esimerkiksi kehitysavussa jää usein vaille huomiota.
Kehitysavun on nimenomaan tapahduttava heidän kulttuurinsa ehdoilla. Kaikki kehitysavun missiot rokotuksista koulutukseen ovat hyviä, mutta niin kauan, kun kehitysavun kohteen oma kulttuuri sivuutetaan, se ei apu ei mene perille. Jotkin kulttuurit kokevat maailman juuri sellaisen "taikauskon ja magian" kautta, jonka mainitsit. He kokevat maailman noiden asioiden kautta samalla tavalla kuin sinä ja minä koemme maailman tieteellisen, länsimaisen kulttuurin kautta.
En hyväksy kulttuurirelativismia, koska se jättää ongelmakohdat yhtälailla huomioitta kuin sinun tapasi verrata omaa kulttuuriasi muiden kulttuuriin olettaen, että niissä on niin samat piirteet, että ne ovat verrattavissa.
Antropologiassa onneksi tutkitaan laajasti paitsi eri kulttuureja, myös ongelmakohtia niiden tutkimuksessa (esim. se, miten jonkin kulttuurin edustajan maailmankuvaa voisi edes selittää toisen kulttuurin edustajalle).
a) Odottelenpa viitettäsi.
b) -
c) Suhtaudun erittäin varauksellisesti tällaisiin meta-analyyseihin. Perustelut edellä. Minusta on väärin sanoa jotakin "tyhmäksi", koska en ihannoi matemaattis-kielellistä älykkyyttä vaikka se onkin länsimaissa nostettu jalustalle. Lahjakkuuden lajeja on lukuisia, se perinteisesti "tyhmä" voi omata sitten muita avuja.
d) Kun tubi/rutto/kolera/kuivuus/tulva iskee, siinä ei tee vittujakaan älykkyydellä. Taitaa tuo mainitsemasi banaanitodellisuus olla aika kaukana Afrikan arjesta. Jos haet vettä kilometrien päästä, siinä ei paljon ehdi koulun penkkejä kuluttaa. Tosin olen sitä mieltä, Afrikan kurjuuteen on osittain syynä naisten ja lasten heikko asema. Paskahommat on helppo nakittaa heille, miksi siis panostaa esim. infrastruktuuriin. Nokia ei todellakaan ole sattumaa, täällä on puoli-ilmaiset insinöörit, valtio pumppaa TEKES:n kautta rahaa tuotekehitykseen, täällä panostetaan koulutukseen kun kerran pelimerkkejä (vielä) riittää.
f) Mielestäni oiot mutkia. Todellakaan kaikki (erittäin) älykkäät eivät hakeudu pitkään koulutusputkeen. Toisaalta sinne putkeen tunkee myös niitä vähemmän nokkelia. Se, että joku opiskelee esim. yliopistossa, ei tee tästä vielä älykästä. Koulutuksen hankkimisessa avainsanat ovat taloudellinen mahdollisuus ja motivaatio. Koulutus ei lisää älyä (tietenkään), mutta väitän, että koulutus harjaannuttaa esim. ÄO-testitehtäviin, vaikkapa siten, että koetilanne ei ole ahdistava kun on tottunut tentteihin.
Minä en aio vetää koulutustaustaani perusteettomaksi auktoriteetiksi argumenteilleni. Suomeksi, sillä mitä kouluja olen käynyt tai ollut käymättä, ei ole vitunkaan väliä tämän keskustelun kanssa. Asiat puhukoon puolestaan.
Mitä sen on väliä.
Tunnen johtajia jotka ovat melko tyhmiä, hallitsevat kyllä oman hommansa kuten siivoojakin.
Mitä hemskuttia teillä on siivoojia vastaan, olisiko parmpi että hukkuisitte paskaan viisasteluinenne.
Kohta C.
Kuinka paljon miehet ovat heppinsä vietävissä?
Kuinka paljon koulutus vaikuttaa asiaan?
Kulkevatko kouluttamattomat miehet herkemmin heppinsä osoittamaan suuntaan kuin koulutetut? :)
Minulla ei ole mitään siivoojia vastaan. Päinvastoin, arvostan suunnattomasti heidän raskasta, mutta huonosti palkattua työtään. Ja tiedän mistä puhun, olen myös itse ollut siivooja ja kenties joka päivä vielä päädyn uudelleen siivoojaksi. olenhan myös yrittänyt tämän keskustelun myötä poistaa ennekkoluuloja, että siivoojat olisivat järkiään vähä-älyisiä.
a) tulee kyllä vaikka uuteen ketjuun, nyt joudun lähtemään jälkikasvun hommeleihin. Meni nyt ihan harakoille tää etätyöpäivä tän jutun tiimoilta.
Tulee outo pakkomielle vastata, vaikka tietää, ettei se kesää tee. Kesähän näyttää tulevan ihan itsekseen.
b) ei edelleenkään vastaan sanomista, ihan kiva viiva...
c) Kyllä kriisitilanteissa älyllä on suurikin merkitys: mitä tehdä, minne mennä, miten selvitä! Näitä mainitsemiasi katastrofeja on Suomenkin historia pullollaan. Sieltä on vain noustu... ja miksi? Ei ainakaan vaaleiden hiuksien takia, vaan ehkä hiusten alla olevan substanssin.
Varmasti lahjakkuuden lajeja on lukuisia, mutta ne tuppaavat keskittymään samoille yksilöille. Selviytymiseen eivät riitä mitkään kapeat, spesifit taidot. Romukoppaan on heitettävä esim. väittämä: Jalat tulevat sanojen edelle/päälle tms. Tutkimukset (laitan linkin) osoittavat, että varhain kävelevät lapset myös puhuvat varhain.
Miten täällä muuten on puoli-ilmaiset insinöörit, mitä tarkoitat? Oletko tietoinen, mitä koulutusputki maksaa valtiolle.
c) Eivät toki kaikki, mutta kyse on jatkuvasti megatrendeistä ja keskiarvoista. Toki tiedän tuttavapiirissänkin "elämäntaiteilijoita", jotka ovat huippuälykkäitä, mutta eivät mitään saavuttaneet elämssään. Viisas pääsee vähemmällä, sanoo sananlaskukin ;)
Uskon saman, että koulutus harjaannuttaa jossain määrin testitilanteisiin. Samaa mieltä!
Sori, että kysyin koulutustaustaa! En ymmärrä miksi se on salaisuus, mutta se on sinun asiasi. Ihmettelen teinimäistä kiroiluasi. En usko, että ihan teini olet kuitenkaan?
Apuua! Nyt on kiire! Katotaan penskojen harrastukset ja aidolssit ja palataan, jos vielä jaksat. Kiitos keskustelusta jo tähänkin saakka.
vastaan mitään.
Tarvitsemme tyhmää orjatyövoimaa, jotta emme hukkuisi paskaan. Tulevaisuudessa Afrikasta tulevat siirtotyöläiset hoitavat tämn homman ja meidän valkoisten ei tarvitse liata käsiään.
Eli EI mitään vastaan!
Ps. Minäkin tunnen yhden tyhmän johtajan.
paskaan jos joku ei siivoaisi puolestasi?
Olis mukava nähdä missä kunnossa kämppäsi on.
Osaatko tehdä mitään muutakaan?
Et sinä työttömyyskorvauksella pysty siivoojan palkkaa maksamaan.
Kyllä Suomessa on omastakin takaa työttömiä siivoojiksi, ei siihen siirtotyövoimaa tarvita.
Mutta on jokaisen oma asia, jos makailee mieluummin kotona tai istuu koneella hillomunkkia mässyttäen lian ja kaaoksen keskellä.
Kyllä siivoojien arvo nousisi äkkiä jos kaikki siivoojat yksimielisesti kieltäytyisivät työstä vaikkapa kuukaudeksi.
Lihavuus kotomaassamme ei siten voi johtua todellisesta köyhyydestä, koska on varaa syödä itsensä läskiksi. Lihavuuden syy on siis jossakin muualla. Koska vähemmän kouluttautuneet ovat lihavampia yleisesti ottaen, on lihavuuden takana oltava alhaisempi sivistystaso. Joka sitten taas johtuu huonommasta kapasitettista hankkia sivistystä. Menikö oikein?
on niin tärkeää.
Mutta on paljon myös meitä hieman tukevia.
Ei olla oikein lihavia eikä laihoja.
Kunto on hyvä kun liikutaan, mutta ei myöskään vahdita jokaista suupalaa.
Onko meillä sitten lievästi alentunut kapasiteetti hankkia sivistystä.
Nuo lantiohousut ovat kamalat tukevilla nuorilla naisilla.
Toivottavasti muoti pian muuttuu.
Pitää olla hyvin hoikka että ne ovat päällä edes siedettävät.
Ja rumat ovat silti.
Olen tämän muodin aikana ensi kertaa huomannut että aika suuri osa nuorista naisista on aika leveitä ahteristaan ja reisistään.
Näyttäisi että tukevia nuoria on nyt enemmän kuin joku vuosi sitten.
B) osaan kirjoittaa ja se on ammattini. Voisin maksaa siivoojan palkan, mutten halua.
c) eipä löydy... jatkuva pula on siivoojista, ainakin täällä Helsingissä. Lue lehtiä tai tutustu työvoimatoimiston sivuihin.
d) en syö hillomunkkeja.. ällöttäviä! , mutta aika sekasta täällä on, täytyy myöntää...
f) ei se siivoojan arvo mihinkään nouse. Olisivat sitten lakossa, jos se johonkin siitä nousisis.
a), b) Ok
c) Äly ei pelasta tarttuvilta taudeilta, jotka entisaikaan niittivät satoa runsain mitoin (ja paikoitellen vielä nykyäänkin). Sattuman armoilla siis oltiin pitkälti ja ollaan itse asiassa edelleen. Äly ei myöskään pelasta ennakoimattomalta katastrofilta, se miten toimia kriisissä ei vaadi huippuälykkyyttä, vaan kylmähermoisuutta ja keskivertoälyä. Mutta jos haluat fakkiutua mielestäni naiviin käsitykseen, että vain se älyn kerma on selvinnyt kautta historian mullistusten, niin siitä vain. Mielestäni liian helppo ja jälleen älyllisesti epärehellinen näkökanta. Silloinhan evoluutio olisi karsinut tavikset, jos normaaliälyllä ei tee mitään. Myös Afrikka kärsii katastrofeista katastrofin jälkeen, ihme ettei manner ole autio ihmisistä näkökantasi perusteella. Luulisi tollojen kuolleen jo ajat sitten sukupuuttoon, mutta siellä sitä edelleen tanssataan heinähame päällä (kuten täälläkin joku käsittämättömästä syystä rämpyttää kannelta ja tanhuaa).
Minä taas väitän, että nimenomaan spesifit taidot ja lahjakkuudet ovat merkittäviä homo sapienssin menestykselle. Alkeellisissa olosuhteissa yksinpärjääminen on vaikeaa, vaikka olisi kuinka älykäs. Ihmisrotu on alkoi kukoistamaan, kun ihmisapinat tajusivat tehdä yhteistyötä mm. metsästyksessä. Sivilisaatiot kehittyivät, kun ihmiset erikoistuivat eri ammatteihin, aivan, kenties kapeanalaisen lahjakkuuden innostamana. Yhteisön kukoistus tarkoittaa myös yksilön kukoistusta. Mutta sitähän ei tässä minäminäminä-kulttuurissa oteta enää huomioon.
Käsittääkseni Suomessa insinöörien tulotaso (etenkin Nokian) palveluksessa on vaatimaton verrattuna muuhun Eurooppaan = puoli-ilmainen. Tosin nyt insinöörien koulutuksen voluumi ja koulutuksen taso on Aasiassa kirimässä länsimaita kiinni ja hups, myös tuotekehitys on pompsahtamassa Aasiaan, sieltä kun alkaa saada päteviä insinöörejä paljon ja halvalla.
d) Minusta on älyllisesti laiskan ihmisen merkki ämpätä kaikki johonkin ryhmään kuuluvat ihmiset samaan muottiin -> siivooja, oletusarvona alhainen älykkyys. Minulle siivooja omaa alhaisen älykkyyden, kun hän on sen osoittanut. Vastaavasti toimitusjohtaja on minulle älykäs, kun hän on sen osoittanut.
Teineilystä puheenollen, pata kattilaa soimaa. Vai oliko tuo keskustelun alkupään "kato-vittu-netistä"-asenteesi kovinkin aikuismainen, etenkin kun itse tyrit lähteittesi kanssa?
Minua ei kiinnosta sinun koulutuksesi, eikä se lisää sinun sanomasi painoarvoa, vain argumentit ja perusteet mitä lätkit pöytään kiinnostavat minua. Samasta syystä koulutukseni ei ole salaisuus, se on vain yhdentekevää.
niin, ehkäpä se länsimaiden "kehitysapu" ei ole todellista apua? siinä olisi aihe mitä kannattaisi tonkia. todella räikeitä esimerkkejä on kehitysmaiden talouden romuttamisesta "kehitysavun" nimissä. ja muutenkin kehitysapu on joskus jurposti kohdennettu, kun ei ymmärretä mitä se elämä siellä todella on eikä kulttuurieroja ole huomioitu. aina puhutaan rahasummista, mutta harvemmin puhutaan siitä, mitkä olisivat järkeviä keinoja rahojen käyttämiseen.
Helsingin siivoojapulaa.
On nuori vahva mies,käy salilla ja harrastaa paljon liikuntaa.
Siivoaminen on niin raskasta että mieluummin se miesten työtä olisikin.
Hän vahasi ja siivosi kerrostalojen portaita.
On nyt omakotitalo ja kaksi kesämökkiä, auto on aina viimeisintä mallia.
Pari vuotta sitten perusti oman siivousfirman, pärjää hyvin.
Mutta ei vieläkään epäröi tarttua moppiin tarpeen tullen.
Juuri tuota ajoinkin takaa. Minkäänlainen rahasumma ei riitä, jos se käytetään väärin, ja niin kauan kun kehitysapua saavan yhteiskunnan pitäisi kehittyä jonkin muun kuin oman kulttuurinsa ehdoilla, varoja nimenomaan käytetään väärin.