Matti Vanhanen on tänään valittu hallitustunnustelijaksi. Hän on tässä
tarkoituksessa jättänyt eri eduskuntaryhmien/puolueiden vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Alkavan vaalikauden tärkeimpiä talouspolitiikan tavoitteita ovat talouskasvun vahvistaminen sekä työllisyysasteen nousua että tuottavuuden kasvua edistämällä, työttömyyden alentaminen sekä suotuisan aluekehityksen tukeminen. Mitä keinoja eduskuntaryhmänne painottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi maailmantalouden murroksen luomissa paineissa?
Suomen väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat merkittävästi tulevalla vuosikymmenellä. Mitä keinoja eduskuntaryhmänne pitää tärkeimpinä julkisten palveluiden saatavuuden varmistamiseksi koko maassa näissä oloissa? Mitä pitäisi tehdä
- julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseksi sekä kunta- ja palvelurakenteen kehittämiseksi;
- työhyvinvoinnin ja eläkejärjestelmän kehittämiseksi;
- perusturvajärjestelmän uudistamiseksi;
- koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi?
Mikä on eduskuntaryhmänne arvio valtiontalouden liikkumavarasta alkaneen vaalikauden aikana? Kuinka paljon em. liikkumavarasta katsotte voitavan käyttää pysyviin menonlisäyksiin ja verotuksen muutoksiin julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä vaarantamatta:
- julkisten peruspalveluiden kohentamiseen
- palkkatasa-arvon edistämiseen
- tulonsiirtojen kehittämiseen
- työllisyyden ja yrittäjyyden sekä kotimaisen omistajuuden vahvistamiseen
- osaamisen ja infrastruktuurin parantamiseen sekä julkisten tutkimus- ja kehityspanosten lisäämiseen
- kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen
- verotuksen muutoksiin
- johonkin muuhun?
Millaiset vähimmäisvaatimukset tulee asettaa valtiontalouden ja koko julkisen talouden tasapainolle vaalikauden aikana?
Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Mitä toimenpiteitä eduskuntaryhmänne painottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä keinoja eduskuntaryhmänne pitää tärkeimpinä uusiutuvaa energiaa sekä energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi?
Mitkä ovat tärkeimmät linjaukset, joilla eduskuntaryhmänne haluaa edistää Suomen turvallisuutta ja vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa ja kehittää Euroopan unionia?
Mitä poikkihallinnollisia politiikkaohjelmia eduskuntaryhmänne mielestä seuraavalla hallituksella pitäisi olla?
Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai pohjan osalta? Onko eduskuntaryhmänne valmis osallistumaan vaalituloksen pohjalta enemmistöhallituksen muodostamiseen tähtääviin neuvotteluihin?
tarkoituksessa jättänyt eri eduskuntaryhmien/puolueiden vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Alkavan vaalikauden tärkeimpiä talouspolitiikan tavoitteita ovat talouskasvun vahvistaminen sekä työllisyysasteen nousua että tuottavuuden kasvua edistämällä, työttömyyden alentaminen sekä suotuisan aluekehityksen tukeminen. Mitä keinoja eduskuntaryhmänne painottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi maailmantalouden murroksen luomissa paineissa?
Suomen väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat merkittävästi tulevalla vuosikymmenellä. Mitä keinoja eduskuntaryhmänne pitää tärkeimpinä julkisten palveluiden saatavuuden varmistamiseksi koko maassa näissä oloissa? Mitä pitäisi tehdä
- julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseksi sekä kunta- ja palvelurakenteen kehittämiseksi;
- työhyvinvoinnin ja eläkejärjestelmän kehittämiseksi;
- perusturvajärjestelmän uudistamiseksi;
- koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi?
Mikä on eduskuntaryhmänne arvio valtiontalouden liikkumavarasta alkaneen vaalikauden aikana? Kuinka paljon em. liikkumavarasta katsotte voitavan käyttää pysyviin menonlisäyksiin ja verotuksen muutoksiin julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä vaarantamatta:
- julkisten peruspalveluiden kohentamiseen
- palkkatasa-arvon edistämiseen
- tulonsiirtojen kehittämiseen
- työllisyyden ja yrittäjyyden sekä kotimaisen omistajuuden vahvistamiseen
- osaamisen ja infrastruktuurin parantamiseen sekä julkisten tutkimus- ja kehityspanosten lisäämiseen
- kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämiseen
- verotuksen muutoksiin
- johonkin muuhun?
Millaiset vähimmäisvaatimukset tulee asettaa valtiontalouden ja koko julkisen talouden tasapainolle vaalikauden aikana?
Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Mitä toimenpiteitä eduskuntaryhmänne painottaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä keinoja eduskuntaryhmänne pitää tärkeimpinä uusiutuvaa energiaa sekä energiatehokkuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi?
Mitkä ovat tärkeimmät linjaukset, joilla eduskuntaryhmänne haluaa edistää Suomen turvallisuutta ja vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa ja kehittää Euroopan unionia?
Mitä poikkihallinnollisia politiikkaohjelmia eduskuntaryhmänne mielestä seuraavalla hallituksella pitäisi olla?
Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai pohjan osalta? Onko eduskuntaryhmänne valmis osallistumaan vaalituloksen pohjalta enemmistöhallituksen muodostamiseen tähtääviin neuvotteluihin?
Vastaukset 1
Vanhimmat
-turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelu ja eduskuntakäsittely
-kunta- ja palvelurakenneremontin määrätietoinen ja johdonmukainen täytäntöönpano
-työllisyyden edelleen parantaminen mm. maltillisen veropolitiikan avulla ja etenkin
pkt -sektorin toimintaedellytysten kehittämisellä
-ilmasto ja ympäristöasioiden kansallinen strategia muuttuvassa globaaliolosuhteissa
-terveydenhuollon ja vanhusten huollon palvelujen ja resurssien varmistaminen sekä
hoiva-alan palkka-asian määrätietoinen hoitaminen
-koulutukseen ja osaamiseen panostaminen sekä nykyisen korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulu-
verkoston määrätietoinen laadullinen kehittäminen
-energian saannin omavaraisuuden varmistaminen myös 2010-luvulla
-elintarvikehuollon omavaraisuuden varmistaminen myös 2010-luvulla
-kansalaisten arkipäivän turvallisuus ja eri kansalais- sekä hyväntekeväisyysjärjestöjen mukanaolo
hyvinvointipalvelujen verkostossa