…ja erityisesti keskustan politiikkaan viime päivinäkin ladatuista tietynlaisista näkemyksistä haluan vielä puhua. Monienkin – ja varsinkin eräiden – kepulaisten täällä esittämä näkemys outoudessaan mieltäni yhä askarruttaa.
Ja heti aluksi tähdennän, että minä en näe Suomen Keskustaa sellaisena puolueena kuin eräät sen kannattajat täällä näkevät ja ainakin toivoisivat sen olevan. Näen sen paljon vastuullisempana, joskin sille kuten mille tahansa puolueelle tietty eturyhmä on tärkein ja sen etu käy nimenomaan kepussa usein yli yleisen edun.
- - -
Sana ”politiikka” tulee kreikan kielen sanasta polis, kaupunki. Antiikin Kreikan (Hellaan) valtiot olivat kaupunkivaltioita, ja politiikalla tarkoitettiin siellä valtion asioiden – siis yhteisten asioiden – hoitoa. Nykyisin yhteisten asioiden hoidon katsotaan kuuluvan enemmän hallinnon alaan, ja politiikka mielletään enemmän ideologiseksi toiminnaksi, jota hoitavat puolueet, joita ohjaavat tietyt periaatteet.
Historiallisessa katsannossa lähimenneinä aikoina ideologioiden usein olivat toisilleen jyrkästi vastakohtaisia esim. käsityksissään omistuksesta (yksityinen vai yhteinen) ja tapahtui yhteentörmäyksiä, jotka estivät yhteisen hyvän syntymisen ja saattoivat johtaa jopa vallankumouksiin, verisiin sotiin ja yhden ideologian diktatuuriin.
Nykyisessä läntisessä maailmassa ideologiat ovat ”väljähtyneet” niin, että esim. sanat ”sosialismi” ja ”porvarismi” ja ”liberalismikin” ovat usein vain tyhjiä kliseitä, joita käyttävät vain politiikasta vähiten ymmärtävät yksinkertaisimmat sielut ja puoluepoliitikot vaalien alla heidän ääniään kalastellessaan. Käytännössä politiikka on yhä enemmän vain toimimista joidenkin asioiden, asiakokonaisuuksien puolesta.
Kaikkien kansalaisten asema yhteisessä yhteiskunnassamme ei kuitenkaan ole tasa-arvoisesti yhtä hyvä vieläkään, eikä kai koskaan sellaiseksi tulekaan. Vaikka kaikki puolueet sanovat edustavansa kaikkien kansalaisten yhteistä hyvää, ei se niin ole; jos olisi, silloin ei tarvittaisi kuin yksi puolue. Huonoja kokemuksia sellaisestakin on! Eri kansalaisryhmien kesken on yhä eturistiriitoja, ja niistä itse asiassa elävät poliittiset toimijat, lähinnä puolueet.
Mutta kun kukaan toimijoista ei ole kyllin vahva sanelemaan menettelyjä, eikä sellaista pidettäisi hyväksyttävänäkään demokratiassa, politiikka on yhä enemmän muodostunut sovittelujen ja kompromissien kautta syntyväksi yhteispeliksi. Siinä menestymiseksi vaaditaan myös muiden toimijoiden näkökohtien huomioon ottamista ja aitoa halua ja kykyä yhteistoimintaan. Siinä pelissä ei öykkäri menesty.
Kuitenkin on edelleen niitä, joiden käsitys politiikasta on jotain muuta kuin todellisuudessa mahdollista. Niitä, jotka ihannoivat tuota menneen ajan kovaa peliä, sanelupolitiikkaa ja siinä politiikassa maineensa luoneita ”sankareita”, öykkäreitä, joita muutama on vielä mukana nykypolitiikassakin. Noita menneen ajan politiikan ja sankarihahmojen ihailijoita on tällä saitilla erityisen paljon keskustalaisten joukossa.
Keskustan puolueiden keskellä olevana on menestyäkseen kuitenkin pakko olla sopuisa ja yhteistoimintavalmis sekä oikealle että vasemmalle. Keskustan nykyjohdossa tämä näköjään hyvin ymmärretäänkin. Mutta se on suorastaan raivon aihe muutamalle keskustalaisena itseään pitävälle täällä, ja erään tuollaisen kaikkia siltoja takanaan särkevän öykkäripoliitikon paluuta politiikan eturiviin näkyy toivovan joku sellainenkin kepulainen, jota hänen änkyrämäisyydestään huolimatta olen kuitenkin pitänyt enemmän ylä- kuin alapäällään asioita tarkastelevana.
Miksi siis juuri keskustan, tuon maltilliseksi itseään kutsuvan puolueen kannattajissa on eniten ihmisiä, joita voitaisiin kuvata paremmin millä tahansa muulla adjektiivilla kuin ”maltillinen”. Miksi juuri tuon vakaat maalaiset perinteet omaavan ja kristillisiä arvoja kunnioittavan puolueen kannattajiksi on täällä pesiintynyt eniten törkyturpaisia räyhähenkiä? Ja miksi heidänkin joukossaan kaikkein kiihkeimmin politiikkaan suhtautuvia ovat ne, jotka itse asiasta ymmärtävät politiikasta kaikkein vähiten! Olentoja, joille pelkkä törkyily ja herjaaminen on poliittisen debatin synonyymi?
Mistä ihmeen syystä ovat ruvenneet keskustaa kannattamaan myös nuo olennot? Itse he eivät ainakaan sitä tiedä, josta he jatkuvasti itse todistavat. Olisiko niin, että heidän elämänsä on niin tyhjää, että sitä täyttämään piti saada puolue, kuten he ovat ympäristössään huomanneet muillakin olevan. Mutta he eivät ole ymmärtäneet, että niillä muilla on jokin tarkoitus sille puoluekannatukselleen. Noille riittää vain se, että on puolue, se on oma ja se on rakas, koska se on suurinta, mitä heillä on!
Hiljattain aloitin erään avaukseni ajatuksilla, joilla voin tämän lopettaa:
Arabialainen viisaus sanoo, että on kolme asiaa, jotka tekevät lempeät miehet raivokkaiksi ja pelkurit urhoollisiksi. Yksi on rakkaus, toinen on uskonto ja kolmas on maa.
Kepulaisilla on suuri rakkaus (kepu), uskonto (kepulaisuus) ja kantakepulaisilla on myös maata, jota sen omistajalla ei kuulemma ole koskaan tarpeeksi. Ja kyllähän kepulaiset käyvät vastustajiensa kimppuun raivokkaasti, keinoja kaihtamatta, ja urhoollisesti he rakastaan (kepua) puolustavat, vaikka heidän aseensa olisivat heikot ja vähäiset.
Puhuinkohan taas liian pitkään ja liian yleisellä tasolla? Monen mielestä varmaan niin, mutta ei se mitään: joka ei tätä jaksanut lukea, ei varmaan olisi tarkoitustani ymmärtänyt, vaikka olisi lukenutkin. Eiköhän tämä kuitenkin riittäne tuottamaan myös hänelle sen tavanomaisen reaktion, eli hän voinee taas antaa tähän kaiken sen, mitä hänellä on annettavanaan niin poliittiseen keskusteluun kuin mihin tahansa muuhunkin. (Näin suluissa voin myöntää, että sellainen on tarkoituksenikin – hyväntekeväisyys on taas tulossa muotiin, kiitos Sauli Niinistön!).
Ja heti aluksi tähdennän, että minä en näe Suomen Keskustaa sellaisena puolueena kuin eräät sen kannattajat täällä näkevät ja ainakin toivoisivat sen olevan. Näen sen paljon vastuullisempana, joskin sille kuten mille tahansa puolueelle tietty eturyhmä on tärkein ja sen etu käy nimenomaan kepussa usein yli yleisen edun.
- - -
Sana ”politiikka” tulee kreikan kielen sanasta polis, kaupunki. Antiikin Kreikan (Hellaan) valtiot olivat kaupunkivaltioita, ja politiikalla tarkoitettiin siellä valtion asioiden – siis yhteisten asioiden – hoitoa. Nykyisin yhteisten asioiden hoidon katsotaan kuuluvan enemmän hallinnon alaan, ja politiikka mielletään enemmän ideologiseksi toiminnaksi, jota hoitavat puolueet, joita ohjaavat tietyt periaatteet.
Historiallisessa katsannossa lähimenneinä aikoina ideologioiden usein olivat toisilleen jyrkästi vastakohtaisia esim. käsityksissään omistuksesta (yksityinen vai yhteinen) ja tapahtui yhteentörmäyksiä, jotka estivät yhteisen hyvän syntymisen ja saattoivat johtaa jopa vallankumouksiin, verisiin sotiin ja yhden ideologian diktatuuriin.
Nykyisessä läntisessä maailmassa ideologiat ovat ”väljähtyneet” niin, että esim. sanat ”sosialismi” ja ”porvarismi” ja ”liberalismikin” ovat usein vain tyhjiä kliseitä, joita käyttävät vain politiikasta vähiten ymmärtävät yksinkertaisimmat sielut ja puoluepoliitikot vaalien alla heidän ääniään kalastellessaan. Käytännössä politiikka on yhä enemmän vain toimimista joidenkin asioiden, asiakokonaisuuksien puolesta.
Kaikkien kansalaisten asema yhteisessä yhteiskunnassamme ei kuitenkaan ole tasa-arvoisesti yhtä hyvä vieläkään, eikä kai koskaan sellaiseksi tulekaan. Vaikka kaikki puolueet sanovat edustavansa kaikkien kansalaisten yhteistä hyvää, ei se niin ole; jos olisi, silloin ei tarvittaisi kuin yksi puolue. Huonoja kokemuksia sellaisestakin on! Eri kansalaisryhmien kesken on yhä eturistiriitoja, ja niistä itse asiassa elävät poliittiset toimijat, lähinnä puolueet.
Mutta kun kukaan toimijoista ei ole kyllin vahva sanelemaan menettelyjä, eikä sellaista pidettäisi hyväksyttävänäkään demokratiassa, politiikka on yhä enemmän muodostunut sovittelujen ja kompromissien kautta syntyväksi yhteispeliksi. Siinä menestymiseksi vaaditaan myös muiden toimijoiden näkökohtien huomioon ottamista ja aitoa halua ja kykyä yhteistoimintaan. Siinä pelissä ei öykkäri menesty.
Kuitenkin on edelleen niitä, joiden käsitys politiikasta on jotain muuta kuin todellisuudessa mahdollista. Niitä, jotka ihannoivat tuota menneen ajan kovaa peliä, sanelupolitiikkaa ja siinä politiikassa maineensa luoneita ”sankareita”, öykkäreitä, joita muutama on vielä mukana nykypolitiikassakin. Noita menneen ajan politiikan ja sankarihahmojen ihailijoita on tällä saitilla erityisen paljon keskustalaisten joukossa.
Keskustan puolueiden keskellä olevana on menestyäkseen kuitenkin pakko olla sopuisa ja yhteistoimintavalmis sekä oikealle että vasemmalle. Keskustan nykyjohdossa tämä näköjään hyvin ymmärretäänkin. Mutta se on suorastaan raivon aihe muutamalle keskustalaisena itseään pitävälle täällä, ja erään tuollaisen kaikkia siltoja takanaan särkevän öykkäripoliitikon paluuta politiikan eturiviin näkyy toivovan joku sellainenkin kepulainen, jota hänen änkyrämäisyydestään huolimatta olen kuitenkin pitänyt enemmän ylä- kuin alapäällään asioita tarkastelevana.
Miksi siis juuri keskustan, tuon maltilliseksi itseään kutsuvan puolueen kannattajissa on eniten ihmisiä, joita voitaisiin kuvata paremmin millä tahansa muulla adjektiivilla kuin ”maltillinen”. Miksi juuri tuon vakaat maalaiset perinteet omaavan ja kristillisiä arvoja kunnioittavan puolueen kannattajiksi on täällä pesiintynyt eniten törkyturpaisia räyhähenkiä? Ja miksi heidänkin joukossaan kaikkein kiihkeimmin politiikkaan suhtautuvia ovat ne, jotka itse asiasta ymmärtävät politiikasta kaikkein vähiten! Olentoja, joille pelkkä törkyily ja herjaaminen on poliittisen debatin synonyymi?
Mistä ihmeen syystä ovat ruvenneet keskustaa kannattamaan myös nuo olennot? Itse he eivät ainakaan sitä tiedä, josta he jatkuvasti itse todistavat. Olisiko niin, että heidän elämänsä on niin tyhjää, että sitä täyttämään piti saada puolue, kuten he ovat ympäristössään huomanneet muillakin olevan. Mutta he eivät ole ymmärtäneet, että niillä muilla on jokin tarkoitus sille puoluekannatukselleen. Noille riittää vain se, että on puolue, se on oma ja se on rakas, koska se on suurinta, mitä heillä on!
Hiljattain aloitin erään avaukseni ajatuksilla, joilla voin tämän lopettaa:
Arabialainen viisaus sanoo, että on kolme asiaa, jotka tekevät lempeät miehet raivokkaiksi ja pelkurit urhoollisiksi. Yksi on rakkaus, toinen on uskonto ja kolmas on maa.
Kepulaisilla on suuri rakkaus (kepu), uskonto (kepulaisuus) ja kantakepulaisilla on myös maata, jota sen omistajalla ei kuulemma ole koskaan tarpeeksi. Ja kyllähän kepulaiset käyvät vastustajiensa kimppuun raivokkaasti, keinoja kaihtamatta, ja urhoollisesti he rakastaan (kepua) puolustavat, vaikka heidän aseensa olisivat heikot ja vähäiset.
Puhuinkohan taas liian pitkään ja liian yleisellä tasolla? Monen mielestä varmaan niin, mutta ei se mitään: joka ei tätä jaksanut lukea, ei varmaan olisi tarkoitustani ymmärtänyt, vaikka olisi lukenutkin. Eiköhän tämä kuitenkin riittäne tuottamaan myös hänelle sen tavanomaisen reaktion, eli hän voinee taas antaa tähän kaiken sen, mitä hänellä on annettavanaan niin poliittiseen keskusteluun kuin mihin tahansa muuhunkin. (Näin suluissa voin myöntää, että sellainen on tarkoituksenikin – hyväntekeväisyys on taas tulossa muotiin, kiitos Sauli Niinistön!).
Vastaukset 43
Vanhimmat
höpinää. Ihmettelen, että sinunkinlainen sontalinko on olemassa. Onneksi ei ole ihan niin pahaa toista. Tai Lipponen ja Lehtinen on yhtä pahoja.
Heinäluomalla taitaa oppositio häämöttää. Kuka veikkasi Heinäluomasta pääministeriä.
...monille muille on hunajata, hunajata! Mutta kepulainen ajattelee, että paskan täytyy olla hyvää, eivät maailman miljardit kärpäset voi olla väärässä.
järkeä.
Kuka mahtoi veikata Heinäluomaa pääministeriksi? Minä en sellaista veikkausta nähnyt, vaan kyllä suurin osa oli samaa mieltä kuin minäkin, että Vanhanen jatkaa pääministerinä. Tosin uskoin jatkavan hänen punamullan pääministerinä, mutta paremmin kävi!
..viimeisiin sanoihin koska kaikki muu on pelkkää jorinaa ja höpinää niin kuin sinulta vain voi odottaa tosin tämä viimeinenkin on kuvittelua sillä sale ei koskaan anna köyhille etteikö hän ota sitä korkojen kanssa takaisin jollain tavalla se on saletti.
Mikä ihmeen porvarismi?
Tarkoittanet kapitalismia.
Kapitalismin korkein ilmiö on sosialismi. Siinä yksilö on vapautettu omistamisen tuskasta ja vastuusta.
...eihän mikään puolue sano vaativansa kapitalismin vahvistamista, mutta tosiasiassa sosialismia muistuttava tulonjakopuolue keskustakin sanoo olevansa porvarillinen. hahahahahahah!
Hyeena ei pääse eroon täplistään.
Sinun puolueesi, jossa olet ollut oikein ehdokkaanakin, edustaa valtiososialismia, mikä tarkoittaa käytännössä rikollista toimintaa.
Nyt on turha yrittää pestä käsiä ilmoittelemalla täällä olevasi kokoomuksen äänestäjä.
Et taida tietää noista -ismeistä juurikaan. No jaa, ehkä naivismista sinulla sentään on empiiristä kokemusta kun ihailet itseäsi peilistä ja vedät lippaan aina ohi kulkiessasi.
…”tietää” syntymäkepulainen, johon todellakin pätee tuo päätelmä. Mihinkään muuhun se ei pädekään.
Syntymänimet voidaan vaihtaa, sokeakin voi joskus saada näkönsä takaisin, mustaksi syntynyttä voidaan jossain määrin valkaista ja ”muotoilla” (Michael Jackson) ja kuolleitakin voidaan herättää henkiin ainakin Raamatun kertomusten mukaan. Mutta syntymäkepulainen on ollut aina, on ja tulee olemaan aina kepulainen, hamaan kuolemaan asti, ja vielä sen jälkeenkin!
Minä olen syntymä-rautavaaralainen, mutta en ole ollut sitä enää 56 vuoteen, vaan minusta jo ammoin on tullut helsinkiläinen. Minä olin joskus tsuppari, puotipuksu, metsuri ja monta muuta, mutta en ole ollut niitä enää yli 50 vuoteen. Olin kerran kersanttikin, mutta olen ollut res. kapteeni jo kohta 30 vuotta. Olin pitkään sotilas, mutta olen ollut taas siviili jo yli 26 vuotta.
Kuntavaaliehdokkaana olin demarien listoilla, sitoutumattomana tosin, jo 35 vuotta sitten, mutta sen jälkeen olen äänestänyt eri vaaleissa ainakin kolmea muuta puoluetta.
Kepulaiselle tosiaan on käsittämätöntä, että joku uskaltaa ajatella omilla aivoillaan ja voi olla vapaa ihminen! Mutta usko pois, se on ihan totta!
Tästäpä tulee mieleeni juttu: Eräs eversti halusi loukata legendaarista jääkärimajuri Nikke Pärmiä ja kysyi: ”Onko se totta, että majuri on ollut joskus suutari?”. Pärmi vastasi: ”Duoda, duoda – se on dodda, mudda jos evesdi olisi ollud joskus suudari, hän olisi vieläkin suudari”.
- - -
Lohduttakoon kepulaista kuitenkin tieto, että vaikka kepulaisuus on vakava sairaus, siitä voidaan parantua. Täällä on ainakin yksi siitä tudista täysin parantunut, Uusi-Ukki!
En haalua ukin ajatuksenmaailmaa.
Voiko ihminen olla niin tylsämielinen, että ei pysty tuottamaan asiatekstiä.
>> Voiko ihminen olla niin tylsämielinen, että ei pysty tuottamaan asiatekstiä.
Puhut aina pehmosia.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000025001585
Kun et vielä ole saavuttanut mitään muuta kuin päivärahaa sotilaana, niin vielä olisi mahdollisuus!
...mitä saavutettavissa oli ja aina ensimmäisten joukossa, ja jo 25 vuoden aikana varusmiesaika mukaan lukien. Sen jälkeen olen ollut kauemmin eli yli 26 vuotta siviilinä, ja paljon olen saavuttanut silläkin uralla. Kalleimman olen kuitenkin menettänyt, rakkaan, ihanan vaimoni. Sen menetyksen rinnalla mitkään muut menetykset eivät ole mitään ja jokin puoluepolitiikka ei sitäkään!
Melko murmeli.
...aina minulla ovat olleet mielessäni ihan muut tarkoitusperät kuin rikastuminen. Ja ne tarkoitukseni olen saavuttanut, joskus paljon enemmänkin. Kuten esim. suuren rakkauden, hyvän kodin ja taloudellisesti riittävän turvatun mielenkiintoisen elämän rakkaan vaimoni kanssa.
Mutta kuolemaan johtaneelle syöpäsairaudelle menetin hyvän, ihanan vaimoni, enkä hänen vertaistaan enää saisi, vaikka kuinka monia reisiä pitkin kiipeilisin. Siksipä en ole kiipeillytkään, vaikka muutama hyvä naisystävä minulla kyllä on.
Ja ainakaan rikastuakseni minun ei tarvitse moista yrittää, sillä olen kyllä edelleen kohtuullisen hyvässä taloudellisessa asemassa; en ehdi kaikkea hupuloida, vaikka kuinka vanhaksi eläisin ja vaikka yhtenään maailmalla reissaisin.
Et ole ainoa, joka tuota asiaa ihmettelee, mutta moni pitää mölyt mahassaan, kun ei halua saada paskaa silmilleen. Puhuminen politiikasta teoreettisella tasolla ja historian valossa on varmin konsti saada oikein sontakuorma päälleen noilta, jotka eivät koskaan ole ajatelleet politiikkaa muuna kuin juuri sellaisena kieroiluna ja rähjäämisenä jota he täälläkin esittävät. Ilmeisesti sieltä Takatölviön kuntapolitiikasta saadun mallin mukaan.
Juttusi on hyvä, mutta liian älykäs ja liian pitkäkin noille kepuliressukoille. Eivät he ole koskaan kuulleetkaan mistään antiikin Kreikasta ja politiikan alkuperästä, kun heillä ei ole politiikastakaan muuta käsitystä kuin että jos kapi tulee tänne, niin politiikkaa on heittää paskaa hänen silmilleen. Sitähän kukin antaa, mitä hänellä on.
Mutta et varmaan pety saamastasi vastaanotosta nytkään, sillä viimeisessä lauseessasi teet tarkoituksesi noiden suhteen selväksi. Olisi kuitenkin kiva, jos hyvää juttuasi kommentoisi myös joku sellainen, joka siihen pystyy.
Itse sanon vaan, että näkemyksesi politiikan luionteesta on oikea, ja oikea on myös näkemyksesi siitä, millaisena sen eräät kepulaiset täällä näkevät. Eivät sentään kaikki, onneksi, sillä eivät kaikki kepulaisetkaan tyhmiä ole. Tyhmimmät vain ovat saaneet täällä yliotteen heidän joukossaan.
Ainoastaan Kapi itse voi kirjoittaa tuollaista potaskaa. Narsistin piti itse ryhytä kehumaan luokatonta avaustaan, kun kukaan muu ei sitä tee.
No hullulla on halvat huvit...
Uskalsin antaa tunnustusta, kun mielestäni Korhosen avaus sen ansaitsi, vaikka tiesin teidan raukkojen yrittävän heittää paskaa silmilleni. Eipä tullut perille, hähhäh!
... ja siis sellaisia ihmisiä, joilla on politiikasta terveempiä näkemyksiä ja taitoa sanoa se hyvin. Liian hyvin tuossakin tapauksessa, josta vääjäämätön seuraus on tulla leimatuksi kapiksi!
Sorry vaan, kaveri, mutta eipä tainnut tulla yllätyksenä!
Nimittäin oman ja eräiden muiden (sinunkin) huvin ja noiden kepulaisten hyödyn, eli koetan saada heidät ajattelemaan ja näkemään asioita terveemmin.
Mutta huono on ollut tulos heidän suhteen toistaiseksi, mutta vanha valistaja ei luovuta vähällä! Syntymäkepulaisiin pätee se, että "kerran kepulainen, aina kepulainen", ja jossain määrin se pätee myös esim. niin, että "kerran opettaja, aina opettaja", kerran sotilas, aina sotilas". Mutta puoluepoliittisiin näkemyksiin tuollainen ei päde, paitsi syntymäkepulaisiin, jotka jo sukunsa kautta ovat olleet predestinoituja elinikäiseen kepulaisuuteen!
teitä kahjoja on ainakin kaksi, tosin toinen lienee toinen aivolohko (ja se yksinäinen aivosolu) ja toinen toinen aivolohko (ja se kuivettunut aivosolu);-))
Onhan Kepussa näitä öykkäreiksi kuvailemiasi poliitikkoja, ja kaikkien öykkäreiden kuningas on tietysti Paavo Väyrynen. Mutta muutoin nykykepu on kyllä aikalailla muuta kuin öykkäripuolue, nahjusmainen puheenjohtaja, takinkäännön maailmanmestari, asiakysymyksistä totaalisen pihalla oleva missi, hiihdon ikuinen kakkonen, kivenheittäjä, rimpularei muusikko ja niin edelleen.
Todelliset öykkärit tulevat vastakkainasettelun aseekseen ottaneesta SDP:stä. tuosta SAK:n poliittisesta siivestä. Siellä jos missä kaikki muut koetaan vihollisiksi ja väärään luokkaan kuuluviksi. Vaikka demareiden kannattajat esiintyvät näennäisesti fiksummin kuin kepun törkyturvat, pohjalta löytyy kuitenkin katkeraa vihaa "porvaria" kohtaan, varsinkin nyt hävityn vaalin jälkeen, vaalin jossa tappio tuli osin juuri tun vihanlietsonnan seurauksena.
...varsinaisella poliitikkotasolla (Väyrystä ja eräitä muita kepulaisiakin lukuunottamatta), mutta tarkoitin paremminkin kiinnittää huomiota siihen, miten eräät ja varsinkins se yksi kepulainen täällä haluaisi, että kepusta nousisi voima, joka panisi muut kertakaikkiaan matalaksi.
Väyryseen hän nyt toiveensa panee ja Vanhasta vihjaa suunnattomasti, kun tämä ei hänen kauan jatkuneesta kiihkeästä ohjeistamisestaan huolimatta ole edes yrittänyt pyrkiä Suomen diktaattoriksi.
Ja jos hän sellaiseksi pyrkisi ja pääsisi, sitten vasta se kaestämätön pettynmys tuolle eräälle tulisi, kun Vanhanen ei listisikään poliittisia vastustajiaan eikä tarjoisi korkeat paikkaa hallinnossaan tuolle eräälle, joka sentään sai 19 ääntä Helsingin kuntavaaleissa!
En ryhdy arvioimaan pahasti sairaan ihmisen kirjoituksia tai tekemisiä täällä, minä annan niiden olla omassa arvossaan. Eihän kukaan sairaudelleen mitään voi.
...luulen, että sinun on ehkä minua helpompi olla jalo, sillä tuo sairas ei liene herjannut sinua eikä ketään muutakaan täällä niin törkeästi kuin minua.
Tietenkin minun pitäisi ymmärtää hänen sairautensa vakavuus siitäkin, että hän omien herjojensa vuoksi uhkaa haastaa minut oikeuteen, ja nimittelee minua menttaalipöpiksi ja paljon pahemmillakin nimityksillä siksi, että en ymmärrä sellaista mahdolliseksi!
Mutta on se vain joskus vaikeaa! Mutta koetan oppia!
jossa kapi aivan kutsumatta alati saarnaa. Hallelujat saa palkaksi kirkkoväeltä.
…ovat toisensa ansainneet! Tuo lohdullinen päätelmä sai taas vahvistusta tämän avaukseni saaman kohtelun perusteella.
Mielestäni avaukseni oli varsin syvällinen, siinä oli ihan oikeata asiaa, ja politiikkaa käsiteltiin päivänpolitiikkaa laajemmassa viitekehyksessä. Mielestäni varsin hyvin myös kirjoitin.
Mutta varmaan se viitekehys oli liian laaja, sillä vain muutama sellainen vastine tuli, joissa osoitettiin asia ja pyrkimykseni ymmärretyksi. Selityksiä kepulaisuuden ihmeellisyyteen eivät tosin hekään uskaltautuneet antamaan.
Varmaan tuo tietysnsortin kepulaisuus on kaikille ulkopuolisille käsittämätöntä. Surrealistista taidetta ymmärtävät monet, jopa nykymusiikkiakin, jossa esim. katkotaan kuivia oksia tai läimäytellään rikki täyteen puhallettuja paperipusseja, ja paradokseinakin pidetyissä asioissa eräät voivat joskus nähdä logiikkaa. Mutta tarkoittamani kepulaisuuden logiikka ei aukene kenellekään ulkopuoliselle!
Saattoi taas olla niin, että puhuin liian pitkään ja liian yleisellä tasolla, kun olen kyllästynyt jatkuvaan rautalangan vääntämiseen tai ällätikulla osoittamiseen. Mutta kirjoitukseni täytti kuitenkin yhden tärkeän tehtävän, johon viittasin avaukseni lopussa:
>> Eiköhän tämä kuitenkin riittäne tuottamaan myös hänelle sen tavanomaisen reaktion, eli hän voinee taas antaa tähän kaiken sen, mitä hänellä on annettavanaan niin poliittiseen keskusteluun kuin mihin tahansa muuhunkin.> Noiden taustojen lyhytkin esittely osoittaa niihin sisältyvät monet ristiriitaisuudet, mikä ei ehkä edistä monimutkaisen tilanteen parempaa ymmärtämistä. Silti ei pitäisi tulla niin kyyniseksi, kuin se amerikkalainen sotilastarkkailija, joka sanoi läksiäisissään: ”Kun vuosi sitten tulin tänne, en voinut ymmärtää, miksi nämä ihmiset eivät tule täällä toimeen keskenään. Nyt vuoden täällä oltuani en ymmärrä sitä yhtään paremmin. Yhdestä asiasta olen tullut vakuuttuneeksi: kyllä juutalaiset ja arabit ovat toisensa ansainneet”. Rauhanturvaajan on pyrittävä katsomaan asioita avoimin mielin molempien osapuolten kannalta. Silti on hyvä muistaa, että ”idän ilmiöiden arviointi länsimaisella logiikalla vie helposti vääriin johtopäätöksiin”!
... siivittänyt raskasoutuisiin saarnoihisi yllä, niin turhaa on touhusi.
Väyrysen tapaus erittäin yksinkertainen. Hän asettui kansanedustajaehdokkaaksi Lapissa. Ilmoitti vaalitaistelun aikana, ettei hän jää rivikansanedustajan tehtävään vaan jatkaa euroedustajana. Nyt hän vain tyynesti katsoo, saako hän merkittävän tehtävän täällä. Ellei, mene Brysseliin.
Korhonen taitaa sittenkin osata itseironian tajun:
"Mielestäni avaukseni oli varsin syvällinen, siinä oli ihan oikeata asiaa, ja politiikkaa käsiteltiin päivänpolitiikkaa laajemmassa viitekehyksessä. Mielestäni varsin hyvin myös kirjoitin. "
HAHAHAHAHAHAHA
Eihän tuossa avauksessa ollut päätä eikä häntää, höpiytyneen ukkelin jorinoita....
Simpsoneissa isoisä Simpson on kuin ilmetty Korhonen, jutut ovat vaan Abe Simpsonilla hauskempia, vaikka ovatkin yhtä pitkäveteisiä.
Kapi kysyy
--------------------------
Miksi siis juuri keskustan, tuon maltilliseksi itseään kutsuvan puolueen kannattajissa on eniten ihmisiä, joita voitaisiin kuvata paremmin millä tahansa muulla adjektiivilla kuin ”maltillinen”. Miksi juuri tuon vakaat maalaiset perinteet omaavan ja kristillisiä arvoja kunnioittavan puolueen kannattajiksi on täällä pesiintynyt eniten törkyturpaisia räyhähenkiä? Ja miksi heidänkin joukossaan kaikkein kiihkeimmin politiikkaan suhtautuvia ovat ne, jotka itse asiasta ymmärtävät politiikasta kaikkein vähiten! Olentoja, joille pelkkä törkyily ja herjaaminen on poliittisen debatin synonyymi?
-----------------------
Kun katsot kapin nytkin saamia vastauksia, et voi väittää, että kysymys olisi väärä ja aiheeton.
Miksi siis niin on? Kun sinä olet järkevä mies ja varmaan tunnet kepulaisesi, niin kerro, miksi niin on! Koeta vastata ilman venkoilua, ole hyvä!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000025012201
Asiallisille kirjoittajille vastaan mielelläni, jos tietoni siihen riittävät. Korhosen kaltaisille persoonallisuushäiriöisille idiooteille ei kannata ainakaan vakionikillään erimielisiä vastauksia antaa, siitä seuraa vainoharhaisen Korhosen hyökkäys kirjoittajaa vastaan. Kohtalon ovat kokeneet monet, näkyvimmin cityk ja oiva.
Eli jos Korhonen käyttäytyisi kuten asiallisilla keskustelijoilla on tapana käyttäytyä, saisi hän myös asiallisia vastauksia.
... kirjoittajia noilla "törkyturpaisilla räyhäkkeillä", niin eihän täällä sellaisia kepulaisia ole. Nuo räyhääjäthän käyvät aivan asiattomasti, törkyisesti ja asiantuntemattomasti kaiken sellaisen kimppuun, jotta voi mollata kepua. Sellaisia ovat mm. Känä, Santeri Alkio, kepuloinen, otto-ville, ernesto.raf..., Uusi-Ukki jne sekä lukematon määrä puskasta ampujia rekisteröimättömällä nimimerkeillä.
Palstalla on myös asioita tuntevia, mutta syvästi kepukaunaisia kirjoittajia, mikä tekee heidänkin kirjoituksistaan epäuskottavia. Tällaisia ovat JKK, Mpp ja Jäbä.
Kaikki keskustalaiset kirjoittajat ovat suht' asiallisia ja rauhallisia.
... päätä eikä häntää ja mies vielä kehtaa jälkeenpäin sitä kehua.
Kokoomus on siirtynyt tekemään. Kokoomus on siirtynyt kohti Keskustaa.
Entäpä, jos sinulla ei ole tarpeeksi päätä sitä ymmärtääksesi? Tässäkin esiintymisesi perusteella se vaihtoehto on todennäköisempi.
Luulisi, että kaltaisellesi politiikka-friikille olisi mielnkiintoista ainakin politiikan olemuksen muuttumisesta tekemäni havainnot, jotka varmasti ovat tosia. Mutta et taida olla ajan tasalla siinäkään. Kuten et Väyrysen sopivuudesta nykypolitiikkaan.
Ja minä kkun olen luullut sinun olevan sentään vähän enemmän, joskus ihan vakavastikin otettava. Luettelet nuo mainitut törkimyksiksi, ja jätät pois velttokulli Jormasta puhuvan suolijunan, huomioitsijan, joka ei huomaa muuta kuin minut, sonnimiehen, joka on sikäli paikkansa pitävä nikki, että nauta hän on.
Ja nuo lukemattomat nikittömät kepulaiset, jotka aina parvena pelmahtavat jokaiseen avaukseeni yrittämättäkään puhua mitään avaukseni aiheesta vaan ainoastaan rupeavat herjaamaan avaajaa ja heittämään päälleni törkyä, jota vain heidän kaltaisensa voivat tuottaa, kun heillä muuta tuotantoa ei ole!
Yksi asia ei jää epäselväksi noiden kohdalta: he ovat kepulaisia, henkeen ja vereen, eli juuri niitä, josta avauksessani sanon näin:
>> Miksi juuri tuon vakaat maalaiset perinteet omaavan ja kristillisiä arvoja kunnioittavan puolueen kannattajiksi on täällä pesiintynyt eniten törkyturpaisia räyhähenkiä? Ja miksi heidänkin joukossaan kaikkein kiihkeimmin politiikkaan suhtautuvia ovat ne, jotka itse asiasta ymmärtävät politiikasta kaikkein vähiten! Olentoja, joille pelkkä törkyily ja herjaaminen on poliittisen debatin synonyymi?
Tälle papparaiselle sopii hyvin nimi ilmanaikainen höpöttäjä.
Wikipediasta "pökyrä" katsonut, mitä sana politiikka tarkoittaa ja tulee saitille sitä "tietomiehenä" julistamaan.
Aasi, mikä aasi.
luultavat mu...ku tms... Mutta pakko olla tosi ruma sana:
http://www.suomenmaa.fi/Porttivahti.html
Olisko se sama kuin tuhero? Voi tuheroitukseen kuolla, eikös se Väyrynen näin kysynyt hävittyään presidentinvaalit??
Otsikkoa et voine lukea loukkaukseksi, kun sellaiseksi ilmoitat itsesi nikissäsi.
Minun kirjoituksiani sanovat höpötyksiksi ne, joilla ei ole edellytyksiä ymmärtää asioita, joita tuon niissä esille. Sinä olet niitä edellytyksettömiä, siitä ei ole epätietoisuutta.
Toki osaan käyttää googlea ja mm. Wikipediasta löydän monesta asiasta tioetoa silloin, kun on tarve löytää sitä nopeasti. Mutta Kreikasta minun ei tarvitse etsiä tietoa sieltä.
Olin v. 1966 ensimmäisen kerran kreikkalaisessa maailmassa, 9 kk Kyproksella, ja silloin kreikkalaisuus kolahti minuun niin, että olen ollut sen harrastaja jo yli 40 vuotta. Jo tuolloin opettelin hieman kreikan kieltä, mm. esitin Mikis Theodorakisin Kaimos-nimisen kappaleen kreikaksi yökerhon lavalla orkesterin solisitina, ja sain suuret suosionosoitukset. Siitäkin kerron YK-muistelmissani. Kreikan kielen harrastukseni jatkui sitten vuosikymmenen, mutta sitten espanjan harrastus sivuutti sen. Osaan kreikkaa toki edelleen enemmän kuin vain kirjaimet, ja aina Kreikassa lomilla ollessani koetan pärjätä sillä hotelleissa - kuten Espanjassa espanjalla.
Antiikin historiaa olin tietysti lukenut jo lapsena, ja siitä saakka esim. polis-sana monine merkityksineen on ollut minulle tuttu. Tiedätkö muuten, että myös englannin polite (kohtelias) on johdettu samasta kantasanasta, ja se viittaa siihen, että politiikassa pitäisi ottaa kohteliaisuus huomioon!
Kreikassa, sen monilla saarilla Kyprokslla olen lomaillut yhteensä neljänkymmene vuoden aikana yli 10 kertaa. Viimeksi toissa keväänä tein pitkän kiertomatkan teemalla klassinen Kreikka, jossa tutustuimme mm. Ateenaan, Delfoihin, Olympiaan, Spartaan ja moneen muuhun paikkaan ja ennen muuta niiden historiaan.
Ja lienen lukenut Kreikkaa koskevaa kirjallisuutta enemmän kuin sinä kirjoja yhteensäkään elämässäsi. "Kotikirjastossanikin" on toistakymmentä Kreikkaa käsittelevää kirjaa.
jos mikä, vahvistaa käsitystä "omituinen höpöttäjä".