Ydinvoima edustaa puhtaasti perusvoimaa. Sillä tuotetaan lauhdesähköä jokseenkin tasaisesti vuorokauden ympäri ja vuodenaikojen ympäri. Ydinvoimalaa ei voida säätää hetkellisesti huipputehontarpeen mukaan. Kulutushuiput säädetään ”säätövoimalla”, mikä tarkoittaa erityisesti vesivoimaa, kaasuvoimaa, mutta myös osin hiilivoimaa.
Ydinvoiman tehokkaan rakentamisen myötä Suomessa on rakennettava myös viimeiset kosket ja rakennettava saastuttavaa muuta säätövoimaa.
Ydinvoima ratsastaa saasteettomuudellaan, mutta samalla sen myötä tuhotaan viimeiset kosket ja otetaan käyttöön saastuttavaa säätövoimaa.
Teollinen tuotanto haluaa molemmat. Ydinvoiman ja luonnon.
Onko tässä ajatuskulussa joku virhe?
Ydinvoiman tehokkaan rakentamisen myötä Suomessa on rakennettava myös viimeiset kosket ja rakennettava saastuttavaa muuta säätövoimaa.
Ydinvoima ratsastaa saasteettomuudellaan, mutta samalla sen myötä tuhotaan viimeiset kosket ja otetaan käyttöön saastuttavaa säätövoimaa.
Teollinen tuotanto haluaa molemmat. Ydinvoiman ja luonnon.
Onko tässä ajatuskulussa joku virhe?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kaikki vesivoima ei ole vielä säätövoimaa vaan sitä käytetään myös perusvoimana. Jos ydinvoimaa rakennettaisiin enemmän kuin mitä kulutus kasvaa voitaisiin vesivoimaa vapauttaa säätövoimaksi. Jos rakennettaisiin merkittävässä määrin tuulivoimaloita niin ydinvoiman vapauttama saasteetonta vesivoimaa tarvittaisiin entistä enemmän säätövoimaksi. Eli siis jos halutaan luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja rakentaa tuulivoimaa tarvitaan ydinvoimaa tai merkittävä sähkönkulutuksen lasku.
Alkuperäinen viesti oli kai provo.
Onko se vaan hetkellisiä huippuja tasoittava eli alle tunnin vaan päivällisiä huippu esim pakkaspäivät vaan tuotannolisia ongelmia tasaava voima.
Tuulivoiman tuotanto määrä on tiedossa melko hyvin 24 tuntia eteen päin joten säätövoiman käyttö ei oikein sovi tuulisähkön tasoituksiin. Säätövoima on vain esim. fingrin tilaamana on vain tunnillista määrää tasoittava tuote. Vesivoima käyttö säätävän voiman ainoastaan tuulivoimaloiden tuotantoon ei ole "kannattavaa" vaan se voidaan tehdä lauhdelaitoksialla, koska ne ovat riittävän nopeita tulimyllyjen aiheuttamiin piikeihin.
Ydinvoimalan trippitilanteeseen taas vesivoimala on aivan ehdoton turva sähköverkon kannalta. hiilivoimala voi nostaa teho noin 2-3 MW/min mutta vesi voimalla onnistuu helposti 10 MW/min ihan täyteen kuormaan asti.
Vesivoimaa voidaan todellakin ajaa hetkessä täyteen tehoon tai vastaavasti pudottaa nollaan.
Mikään muu energiantuotantotapa ei pysty tähän. No, ehkä aurinkosähkö.
Minusta vesivoimaa ei käytetä juurikaan perusvoiman tuotantoon, vaan pelkästään säätötehona, siksi ydinvoiman lisärakentaminen edellyttää myös Vuotoksen tekoaltaan rakentamista.
Muuten tulee tulva. Viime kesänä näkyivät minimitehot. Luokkaa 500 MW, jos oikein muistan.
Vedellä ajetaan mieluusti sähköä jo hinnankin takia.
Kaikki voimalat pystyvät nopeaan tehonpudotukseen. Pakkohan se on. Muuten turpiinit ryntäävät yms.
"Kaikki voimalat pystyvät nopeaan tehonpudotukseen. Pakkohan se on. Muuten turpiinit ryntäävät yms."
Siis eihän höyryvoimaloiden turbiinille ole mikään ongelma nopeat tehon muutokset. No tietenkin venymien kanssa saattaa tulla ongelmia. Ongelma on vain kattila. Aika harva suuri höyryvoimala pysyy päällä, jos yhtä-äkki täydestä tehosta tippu omakäyttö saarekkeeseen. MP ja KP-reduktiot huokaavat aika mukavasti.......
Toisinaan tuota on kokeiltukin. Painevesireaktori varsinkin tulee siististi omakäyttöteholle.
Tulevista? vesivoimaloista vielä. Ei niistä pienitehoisina ole ydinvoimaloiden säätövoimaksi. EUn uusituvien vaadetta niillä tyydytettäisiin. Missä EU, siellä.. sanoo Soini.
Hyvä niin! Mutta kaipa siellä joudutaan ajamaan turbiinin ohi suurin osa höyrystä, toisaalta mitä sillä on väliä, pää asia on, että sähköä riittää.
Niin ja loviisassahan kaksi turbiinia niin helpottaa kummasti tilannetta. Kyllähän 250 MW turbiinilla voi helposti ajaa 40.50 MW:a (oletus) ilman kp-pesää mutta ajappa sillä 13 MW:ta.
Ulkoisen verkon menetyksessä toinen koneista menee pikasulkuun ja toinen jää ajamaan omakäyttötehoa. Reaktori tulee perässä, kun ehtii. Ylimääräinen höyry paasataan suoraan lauhduttimiin