TM Rakennusmaailman

varaa tehdä huonoa, täytyy tehdä kerralla kunnolla, jotta jatkossa jää jotain myös sukanvarteen! Eikä ne haise.

höpö höpö.... tänä päivänä kivitaloksi lasketaan kaikki talot, joiden katot on rakennettu puutikuista. Ihan samalla tavalla kuin 80-luvulla tiilitaloja olivat kaikki tikkurunkoiset kahitiiliverhoillutkin hönnät.

Ei kivikatto ole kuin 3000,- euroa kalliimpi normaalissa 150 htm2 talossa.

kyllä sillä on väliä. Jos toisessa talossa sekä seinät, että katto ovat elävää materiaalia ja toisessa vain katto niin ajan kuluessa se enemmän elävä alkaa vuotamaan enemmän vaikka kuinka teksisi.



Meillä tosin muovit on limitetty metrin ja teipattu molemmin puolin ja liitokset on kaikki tiivistetty ylenpalttisesti, joten tuskin sieltä suurta vuotoa pääsee. Eniten vuotaa Fenestran umpisurkeaa laatua edustavat ikkunat ja parvekeovet.

1 olet hukassa kirjoitti:

kyllä sillä on väliä. Jos toisessa talossa sekä seinät, että katto ovat elävää materiaalia ja toisessa vain katto niin ajan kuluessa se enemmän elävä alkaa vuotamaan enemmän vaikka kuinka teksisi.



Meillä tosin muovit on limitetty metrin ja teipattu molemmin puolin ja liitokset on kaikki tiivistetty ylenpalttisesti, joten tuskin sieltä suurta vuotoa pääsee. Eniten vuotaa Fenestran umpisurkeaa laatua edustavat ikkunat ja parvekeovet.

Lue lisää

"Jos toisessa talossa sekä seinät, että katto ovat elävää materiaalia ja toisessa vain katto niin ajan kuluessa se enemmän elävä alkaa vuotamaan enemmän vaikka kuinka teksisi. "

Päinvastoin. Jos toinen elää ja toinen ei niin silloin se liikkuminen on yleensä suurinta. Eli puun ja kiven yhtymäkohdassa on enemmän eloa kuin puun ja puun yhtymäkohdassa.

"Meillä tosin muovit on limitetty metrin ja teipattu molemmin puolin ja liitokset on kaikki tiivistetty ylenpalttisesti, joten tuskin sieltä suurta vuotoa pääsee."

Sekin mielestäni vaikuttaa juuri siihen ettei kivitalon puinen yläpohja ole puutalon puista yläpohjaa parempi.


Kaikki saa tiiviiksi huolellisella työllä mutta huolimattomalla työllä saa sipotalostakin harakanpesän.

ole tehnyt tätä tutkimusta,
odotellaan rauhassa sen ilmestymistä kokonaan.

Tuleville rakentajille vaan tiedoksi, että valitsevat pilkkeensä myös yläpohjaan oikeasta materiaalista, ehdolla on sipoa ja variaxia tai paikallavalu, ym.

Sitäpaitsi harkkotalon yläpohjaa puusta ja muovista tehdessään muutama timpuri tuhlaa pari viikkoa, kun palkit rengasvaluineen ja tasoituksineen vievät aikaa päivän-pari. Kattoristikko on helppo korvata lankulla, mikäli palkit on asennettu katon suuntaisesti ja eriste on helppo asentaa kovaa pohjaa vasten.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Jos toisessa talossa sekä seinät, että katto ovat elävää materiaalia ja toisessa vain katto niin ajan kuluessa se enemmän elävä alkaa vuotamaan enemmän vaikka kuinka teksisi. "

Päinvastoin. Jos toinen elää ja toinen ei niin silloin se liikkuminen on yleensä suurinta. Eli puun ja kiven yhtymäkohdassa on enemmän eloa kuin puun ja puun yhtymäkohdassa.

"Meillä tosin muovit on limitetty metrin ja teipattu molemmin puolin ja liitokset on kaikki tiivistetty ylenpalttisesti, joten tuskin sieltä suurta vuotoa pääsee."

Sekin mielestäni vaikuttaa juuri siihen ettei kivitalon puinen yläpohja ole puutalon puista yläpohjaa parempi.


Kaikki saa tiiviiksi huolellisella työllä mutta huolimattomalla työllä saa sipotalostakin harakanpesän.

Lue lisää

jos on liitoskohta ja toinen liitoselementti on liikkumat niin on selvää että liitoskohdalle ei tule siirtymiä vaikka toinen liitoselementti olisikin joustava.

Myös muodonmuutoksia kokeva elementti muuttaa muotoaan yleensä vähemmän jos muutokset on joistakin kohdista estetty

ei kovin vakuuttavaa. Kumma homma näillä Lammivirityksen ostaneilla, että on pakko puolustella hankintaansa=)

argumenttisi kirjoitti:

ei kovin vakuuttavaa. Kumma homma näillä Lammivirityksen ostaneilla, että on pakko puolustella hankintaansa=)

minulla ei ole lammi vaan itse tehty sipo-mökki vuodesta 1981.
Ja nyt uusi 375-tavarasta tehty vuodesta 2006.

mökkiä harkitsen vielä, sinne voisi uittaa
joko hirret tai harkot, kun ne kuitenkin kuivavat aikanaan.

argumenttisi kirjoitti:

ei kovin vakuuttavaa. Kumma homma näillä Lammivirityksen ostaneilla, että on pakko puolustella hankintaansa=)

etkö parempaan pysty

raksaaja--sh kirjoitti:

"Jos toisessa talossa sekä seinät, että katto ovat elävää materiaalia ja toisessa vain katto niin ajan kuluessa se enemmän elävä alkaa vuotamaan enemmän vaikka kuinka teksisi. "

Päinvastoin. Jos toinen elää ja toinen ei niin silloin se liikkuminen on yleensä suurinta. Eli puun ja kiven yhtymäkohdassa on enemmän eloa kuin puun ja puun yhtymäkohdassa.

"Meillä tosin muovit on limitetty metrin ja teipattu molemmin puolin ja liitokset on kaikki tiivistetty ylenpalttisesti, joten tuskin sieltä suurta vuotoa pääsee."

Sekin mielestäni vaikuttaa juuri siihen ettei kivitalon puinen yläpohja ole puutalon puista yläpohjaa parempi.


Kaikki saa tiiviiksi huolellisella työllä mutta huolimattomalla työllä saa sipotalostakin harakanpesän.

Lue lisää

Olen seurannut tätä kiihkeää keskustelua vähän aikaa ja ihmetellyt minä olen oikeassa tuo väärässä ihmisten määrää. En ota kantaa mikä on paras tai huonoin kerron esimerkin työkaverin elämästä. On asunut 10 vuotta rakentamassaan talossa ja kertoi, että hiiret rapistelevat paneelien päällä katossa. Kaveri totesi, että paljonkohan ne on tehneet reikiä höyrynsulkumuoviin ja aika homma olis vaihtaa koko muovi ehjäksi. Kauanko se olisi ehjä ennenkuin jyrsijät olis taas napostelleet reikiä siihen. Pitäs keksiä jotain ettei nämä pikku veijarit tulis lämmittelemään. Tässä tapauksessa oli vaikka kuin hyvin sikafleksillä tiivistetty tai muuten laitettu muovi niin ei olis auttanu. On ne kyllä hyviä kiipeämään nämä piipenit.

sivusta seuraaja kirjoitti:

Olen seurannut tätä kiihkeää keskustelua vähän aikaa ja ihmetellyt minä olen oikeassa tuo väärässä ihmisten määrää. En ota kantaa mikä on paras tai huonoin kerron esimerkin työkaverin elämästä. On asunut 10 vuotta rakentamassaan talossa ja kertoi, että hiiret rapistelevat paneelien päällä katossa. Kaveri totesi, että paljonkohan ne on tehneet reikiä höyrynsulkumuoviin ja aika homma olis vaihtaa koko muovi ehjäksi. Kauanko se olisi ehjä ennenkuin jyrsijät olis taas napostelleet reikiä siihen. Pitäs keksiä jotain ettei nämä pikku veijarit tulis lämmittelemään. Tässä tapauksessa oli vaikka kuin hyvin sikafleksillä tiivistetty tai muuten laitettu muovi niin ei olis auttanu. On ne kyllä hyviä kiipeämään nämä piipenit.

Lue lisää

joulun herkut, niin jo tulee koloja.

Olen kerran joutunut puutalon purkutöihin ja ihmettelin vanhemmalle kolleegalle, kun seinä bituliitin alta oli kuin reikäjuustoa. Hän tiesi kertoa, että Myyrät ja Hiiret, kai joku Olli Oravakin, olivat siellä juhlineet. Siinä vahvinkin muovi on papeeria, eikä papeeria voi suositella höyrynsuluksi.

sivusta seuraaja kirjoitti:

Olen seurannut tätä kiihkeää keskustelua vähän aikaa ja ihmetellyt minä olen oikeassa tuo väärässä ihmisten määrää. En ota kantaa mikä on paras tai huonoin kerron esimerkin työkaverin elämästä. On asunut 10 vuotta rakentamassaan talossa ja kertoi, että hiiret rapistelevat paneelien päällä katossa. Kaveri totesi, että paljonkohan ne on tehneet reikiä höyrynsulkumuoviin ja aika homma olis vaihtaa koko muovi ehjäksi. Kauanko se olisi ehjä ennenkuin jyrsijät olis taas napostelleet reikiä siihen. Pitäs keksiä jotain ettei nämä pikku veijarit tulis lämmittelemään. Tässä tapauksessa oli vaikka kuin hyvin sikafleksillä tiivistetty tai muuten laitettu muovi niin ei olis auttanu. On ne kyllä hyviä kiipeämään nämä piipenit.

Lue lisää

Kävisivät ekovillaa syömässä?

Meillä niiden pitäisi syödä itsensä räystäsaluslaudoista ja teräsverkosta sisään päästäkseen ylisille. Jää tekemättä.

Puutalot on asia erikseen.

laskennassa käytin harakanpesänormitalolle ilmanvuotolukua 2.5. Se pitäisi vastata nykyisin rakennettavien uusien normaalien puutalojen ilmantiiveyttä.

(talokannan keskiarvo on ammattikirjallisuuden mukaan 3...4 ja Jämerän omakehun mukaan 7, hehheh ehhe ehheeehe:
http://www.jamera.fi//default.asp?A=13
" Jämerä-kivitalo luokitellaan tiiviiksi rakenteeksi, koska sen vuotoilmaluku n50 on tutkimusten mukaan noin 1. Keskimääräisessä suomalaisessa pientalossa se on noin 7 ja tavanomaisilla vuotavilla rakenteilla n50 on yli 10."
)

Ekorex "hirsitalo" ilmanpitävyys on 1.8 VTT:n mukaan: http://www.rantasalmi.com/admin/tiedostot/ekorex1.pdf

"Tutkimuksessa MITATTUJEN noin 30 1980-luvun alussa rakennetun pientalon ilmanvuotolukujen keskiarvo oli 2.8 1/h"
http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1945.pdf

onko mökki yli-vai alipaineinen. kumpikaan näistä ei vuoda hallitsemattömasti kiviseinän läpi, mutta
yläpohjan kautta kumminkin.

myössiitä kirjoitti:

onko mökki yli-vai alipaineinen. kumpikaan näistä ei vuoda hallitsemattömasti kiviseinän läpi, mutta
yläpohjan kautta kumminkin.

Alipainettahan säädetään vain sen verran että huoneilman virtaaminen ulkokuoreen/lämmöneristeeseen estyy. Kaksikerroksisissa taloissa enemmän alipainetta kuin yksikerroksisissa jne.

Energiaa pitäisi meidän talossa kulua 2140€ edestä mutta maalämmön ja leudon talven seurauksena voi olla että energiakulut jäävät 800€ ensimmäiseltä vuodelta.

Ajatellaanpa sitten taas ilmavuotoja.

Ilmanpitävyydellä 1 menee 11% * 800€ harakoille eli 88€ vuodessa.

Ilmanpitävyydellä 2.5 (nykynormipuutalo) menisi 23%*800€ eli 184€ vuodessa ilmavuotona harakoille.

Eroa siis noin 100€ vuodessa.


Jupisin aihetta sivuten tuolla toisaalla...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000025107828

(näitä laskelmiani saatte sitten ihan vapaasti käyttää omiin tarkoituksiinne jos koette hyödyllisiksi tai muuetn vaan hauskoiksi, as usual. crediittejä saa antaa jos siltä tuntuu)

raksaaja--sh kirjoitti:

Energiaa pitäisi meidän talossa kulua 2140€ edestä mutta maalämmön ja leudon talven seurauksena voi olla että energiakulut jäävät 800€ ensimmäiseltä vuodelta.

Ajatellaanpa sitten taas ilmavuotoja.

Ilmanpitävyydellä 1 menee 11% * 800€ harakoille eli 88€ vuodessa.

Ilmanpitävyydellä 2.5 (nykynormipuutalo) menisi 23%*800€ eli 184€ vuodessa ilmavuotona harakoille.

Eroa siis noin 100€ vuodessa.


Jupisin aihetta sivuten tuolla toisaalla...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000025107828

(näitä laskelmiani saatte sitten ihan vapaasti käyttää omiin tarkoituksiinne jos koette hyödyllisiksi tai muuetn vaan hauskoiksi, as usual. crediittejä saa antaa jos siltä tuntuu)

Lue lisää

Puolustat aika helposti hyvän u-arvon merkitystä ja sipon-heikkoutta tässä. Nyt kuitenkin minun silmissäni käännyt itseäsi vastaan kun nyt pieni rahanmenon lisäys lämmityksessä ei olekaan perustelu.

Tiiveydestä on muutakin hyötyä kuin energia. Homeongelmat ei vaikuta sisäilmaan on iso merkitys. Vaikka homeongelma ei olisikaan vakava niin pientä kasvustoa on useassa talossa silti.

joku vaan.. kirjoitti:

Puolustat aika helposti hyvän u-arvon merkitystä ja sipon-heikkoutta tässä. Nyt kuitenkin minun silmissäni käännyt itseäsi vastaan kun nyt pieni rahanmenon lisäys lämmityksessä ei olekaan perustelu.

Tiiveydestä on muutakin hyötyä kuin energia. Homeongelmat ei vaikuta sisäilmaan on iso merkitys. Vaikka homeongelma ei olisikaan vakava niin pientä kasvustoa on useassa talossa silti.

Lue lisää

>Puolustat aika helposti hyvän u-arvon merkitystä ja sipon-heikkoutta tässä.

Hyvä U arvo on aina parempi kuin huono U arvo. Se korostuu sitä enemmän mitä enemmän talo on epätasapainossa. jne... Tästä olen puhunut.

Kokonaisuus on monien osa alueiden summa. Tästäkin olen puhunut.

Mutta:
U arvohommassa eniten ärsyttää se että Jämerä kiertelee ja kaartelee asiaa. Fiksunpaa olisi myöntää asia eikä väittää esim muiden talojen tiiveyttä huonommaksi kuin mitä mittaukset on todistaneet.

Loppujen lopuksi:
Siporex on hyvä rakennusmateriaali, on aina ollut ja tulee aina olemaan. Mutta ei se ole paras joka paikkaan jne...

>Nyt kuitenkin minun silmissäni käännyt itseäsi vastaan kun nyt pieni rahanmenon lisäys lämmityksessä ei olekaan perustelu.

Perfektionistille jokainen hukattu watti on tärkeä! =D
Mutta saan kait välillä puhua taloudellisia faktojakin vaikka perfektionistihihhuli olenkin. ;-)
Taloudelliset faktat eivät suosi kivitaloja ensinkään ... kait ...

>Tiiveydestä on muutakin hyötyä kuin energia. Homeongelmat ei vaikuta sisäilmaan on iso merkitys. Vaikka homeongelma ei olisikaan vakava niin pientä kasvustoa on useassa talossa silti.

Tuohonhan auttaa ihan jo se että ilmanvaihto on säädetty kuntoon. Silloin ei kostea huoneilma mene rakenteisiin homehduttamaan vaikka talo ois "harakanpesä".

Eli alipaineinen talo ei homehdu kostean huoneilman johdosta, oli se tiivis tai ei.

Jos vesikate on viallinen tms. aiheuttaa isot homekasvustot on talo aikas pilalla anyway.

Jos hometta on paljon, sen erittämät haitalliset aineosat voi tulla myös betonin ja siporexin läpi. (betonin läpi hitaammin ja vähemmän, muovin läpi tuskin ollenkaan)


ps. mielestäni mikään talo ei ole niin tiivis pullo etteikö se tarvitsisi alipaineisen ilmanvaihdon

raksaaja--sh kirjoitti:

>Puolustat aika helposti hyvän u-arvon merkitystä ja sipon-heikkoutta tässä.

Hyvä U arvo on aina parempi kuin huono U arvo. Se korostuu sitä enemmän mitä enemmän talo on epätasapainossa. jne... Tästä olen puhunut.

Kokonaisuus on monien osa alueiden summa. Tästäkin olen puhunut.

Mutta:
U arvohommassa eniten ärsyttää se että Jämerä kiertelee ja kaartelee asiaa. Fiksunpaa olisi myöntää asia eikä väittää esim muiden talojen tiiveyttä huonommaksi kuin mitä mittaukset on todistaneet.

Loppujen lopuksi:
Siporex on hyvä rakennusmateriaali, on aina ollut ja tulee aina olemaan. Mutta ei se ole paras joka paikkaan jne...

>Nyt kuitenkin minun silmissäni käännyt itseäsi vastaan kun nyt pieni rahanmenon lisäys lämmityksessä ei olekaan perustelu.

Perfektionistille jokainen hukattu watti on tärkeä! =D
Mutta saan kait välillä puhua taloudellisia faktojakin vaikka perfektionistihihhuli olenkin. ;-)
Taloudelliset faktat eivät suosi kivitaloja ensinkään ... kait ...

>Tiiveydestä on muutakin hyötyä kuin energia. Homeongelmat ei vaikuta sisäilmaan on iso merkitys. Vaikka homeongelma ei olisikaan vakava niin pientä kasvustoa on useassa talossa silti.

Tuohonhan auttaa ihan jo se että ilmanvaihto on säädetty kuntoon. Silloin ei kostea huoneilma mene rakenteisiin homehduttamaan vaikka talo ois "harakanpesä".

Eli alipaineinen talo ei homehdu kostean huoneilman johdosta, oli se tiivis tai ei.

Jos vesikate on viallinen tms. aiheuttaa isot homekasvustot on talo aikas pilalla anyway.

Jos hometta on paljon, sen erittämät haitalliset aineosat voi tulla myös betonin ja siporexin läpi. (betonin läpi hitaammin ja vähemmän, muovin läpi tuskin ollenkaan)


ps. mielestäni mikään talo ei ole niin tiivis pullo etteikö se tarvitsisi alipaineisen ilmanvaihdon

Lue lisää

Anteeksi vaan että kehaisen.

Yläpohjamme on aivan varmasti niin tiivis kuin se inhimillisesti voi olla. LVIS läpiviennit on minimoitu. Kaikki läpiviennit on kitattu elastisesti. kaikki niittaukset on pyritty teippaamaan päälle ja sen päällä/alla on villa joka estää teippauksen irtoamisen. LVIS on kuljetettu miltei täysin alaslaskuissa.
Ullakkovaraston tilavuus on maksimoitu lämmöneristävyyttä uhraamatta. Lämmöneristeenä on ullakolla ekovillaa jonka booriyhdisteet estää homeen kasvun. Höyrynsulun alapuolella on palamatonta kivivillaa.

jne...


Meille moinen oli miltei täydellinen ratkaisu. Esim. kivirakenteisena vastaava toteutus olisi maksanut todella paljon enemmän, vaatinut paljon lisää suunnittelua ja sille rahalle olisi ollut hankala keksiä järkiperusteluita. (ilmatiiveys ei paranisi, lämmöneristävyys ei paranisi, kantavuus paranisi, paloturvallisuus ehkä paranisi ...)

Eli rahallisen puolen huomioiden ratkaisu oli "täydellinen" meille.

Omakehu loppui tähän tältä erää.

Anteeksi vielä kerran. ;-)



Mielestäni kaikki TM:n testit on edelleen höpöä puolillaan.

raksaaja--sh kirjoitti:

Anteeksi vaan että kehaisen.

Yläpohjamme on aivan varmasti niin tiivis kuin se inhimillisesti voi olla. LVIS läpiviennit on minimoitu. Kaikki läpiviennit on kitattu elastisesti. kaikki niittaukset on pyritty teippaamaan päälle ja sen päällä/alla on villa joka estää teippauksen irtoamisen. LVIS on kuljetettu miltei täysin alaslaskuissa.
Ullakkovaraston tilavuus on maksimoitu lämmöneristävyyttä uhraamatta. Lämmöneristeenä on ullakolla ekovillaa jonka booriyhdisteet estää homeen kasvun. Höyrynsulun alapuolella on palamatonta kivivillaa.

jne...


Meille moinen oli miltei täydellinen ratkaisu. Esim. kivirakenteisena vastaava toteutus olisi maksanut todella paljon enemmän, vaatinut paljon lisää suunnittelua ja sille rahalle olisi ollut hankala keksiä järkiperusteluita. (ilmatiiveys ei paranisi, lämmöneristävyys ei paranisi, kantavuus paranisi, paloturvallisuus ehkä paranisi ...)

Eli rahallisen puolen huomioiden ratkaisu oli "täydellinen" meille.

Omakehu loppui tähän tältä erää.

Anteeksi vielä kerran. ;-)



Mielestäni kaikki TM:n testit on edelleen höpöä puolillaan.

Lue lisää

on edelleen höpöä puolillaan. = minkä valitsin, sen valitsin.

Kukin uskollaan tulee autuaaksi, mitä niitä kaiken maailman rakennusmaailman testejä noteeraamaan.

Mitähän suuritöistä kivikatossa on, elementit tulevat talon/lappeen mittaisina ja asennetaan muutamassa tunnissa paikoilleen. jälkivaluihin saattaa kulua puoli päivää. kattotuolin virkaa toimittaa 2x5'' lankku k/k90senttiä ja
yläpuolelta latoen villojenkin paikoilleen pano on helppoa. sisäpintaan roisketasoitus tai paneeli. tiiveys on aivan eri luokkaa 10-20v tähtäimellä katsottuna verrattuna boorihappoihin ja muiveihin.

edellisen vuodatus kirjoitti:

on edelleen höpöä puolillaan. = minkä valitsin, sen valitsin.

Kukin uskollaan tulee autuaaksi, mitä niitä kaiken maailman rakennusmaailman testejä noteeraamaan.

Mitähän suuritöistä kivikatossa on, elementit tulevat talon/lappeen mittaisina ja asennetaan muutamassa tunnissa paikoilleen. jälkivaluihin saattaa kulua puoli päivää. kattotuolin virkaa toimittaa 2x5'' lankku k/k90senttiä ja
yläpuolelta latoen villojenkin paikoilleen pano on helppoa. sisäpintaan roisketasoitus tai paneeli. tiiveys on aivan eri luokkaa 10-20v tähtäimellä katsottuna verrattuna boorihappoihin ja muiveihin.

Lue lisää

kiviseen yläpohjaan on aika paljon työläämpää kuin puiseen. Ja tuossa olet olettanut että tehdään vinot sisäkatot, joita moni ei kuitenkaan halua. Eli jos tehdään tasainen yläpohja, on kivien asennuksen jälkeen kuitenkin miltei samat kattotuolihommat edessä - tosin tukevalla pohjalla kävellen.

edellisen vuodatus kirjoitti:

on edelleen höpöä puolillaan. = minkä valitsin, sen valitsin.

Kukin uskollaan tulee autuaaksi, mitä niitä kaiken maailman rakennusmaailman testejä noteeraamaan.

Mitähän suuritöistä kivikatossa on, elementit tulevat talon/lappeen mittaisina ja asennetaan muutamassa tunnissa paikoilleen. jälkivaluihin saattaa kulua puoli päivää. kattotuolin virkaa toimittaa 2x5'' lankku k/k90senttiä ja
yläpuolelta latoen villojenkin paikoilleen pano on helppoa. sisäpintaan roisketasoitus tai paneeli. tiiveys on aivan eri luokkaa 10-20v tähtäimellä katsottuna verrattuna boorihappoihin ja muiveihin.

Lue lisää

Eiköhän mulla ole ihan rautaiset (tai ainakin alumiiniset) perustelut takana.


>Mitähän suuritöistä kivikatossa on, elementit tulevat talon/lappeen mittaisina ja asennetaan muutamassa tunnissa paikoilleen.

Ennen tuota pitää se puolivuotta käyttää ylimääräistä suunnitteluun jotta tulee LVIS ja ullakon portaat just oikeisiin kohtiin koska niitä ei voi enään siirtää kun laatat tulee!!

Lisäksi pitää tehdä kantavia seiniä lisää. (sipolankuille vieläkin enemmän lisää)

Läpivientireikien tekeminen käsipelillä tiivistys on sata kertaa työläämpää kiveen kuin muoviin.

> jälkivaluihin saattaa kulua puoli päivää. kattotuolin virkaa toimittaa 2x5'' lankku k/k90senttiä

Puuta tulee melko tarkkaan samat määrät kuin kattoristikkoratkaisussakin.

>ja
yläpuolelta latoen villojenkin paikoilleen pano on helppoa.

Vaan mihin piilotat LVIS:n siten ettei ne syö varastoullakon neliöitä ja tee muhkuroita lattiaan?

>sisäpintaan roisketasoitus tai paneeli.

Mihin se LVIS unohtui. Oikeaoppisestio ne tulee kaikki asentaan lämpimään tilaan eli alaslaskuun!

> tiiveys on aivan eri luokkaa 10-20v tähtäimellä katsottuna verrattuna boorihappoihin ja muiveihin.

Kivivilla homehtuu, boorattu ekovilla ei homehdu.

Muovi antaa periksi kun katto elää, kivirakenteinen yläpohja halkeilee eläessään jne...

Tavallinen raksamuovi kestää 30 vuotta, sertifioitu höyrynsulkumuovi varmasti satakunta vuotta. Sitten pitänee ruiskuttaa joku kelmu katon alapintaan jos haluaa ettei katto hengitä. (RakMk kieltää katon hengittävyyden)

Olen aivan varma että kivirakenteinen yläpohja on käyttöullakon tapauksessa todella huono tai siis kallis ja huono.
Mutta kukin rakentakoon tyylillään.

Jos tarkemmat jauhannat kiinnostaa niin tuolta saa lukea:
http://www.kivitalorakentaja.fi/forum/viewtopic.php?t=135

raksaaja--sh kirjoitti:

Eiköhän mulla ole ihan rautaiset (tai ainakin alumiiniset) perustelut takana.


>Mitähän suuritöistä kivikatossa on, elementit tulevat talon/lappeen mittaisina ja asennetaan muutamassa tunnissa paikoilleen.

Ennen tuota pitää se puolivuotta käyttää ylimääräistä suunnitteluun jotta tulee LVIS ja ullakon portaat just oikeisiin kohtiin koska niitä ei voi enään siirtää kun laatat tulee!!

Lisäksi pitää tehdä kantavia seiniä lisää. (sipolankuille vieläkin enemmän lisää)

Läpivientireikien tekeminen käsipelillä tiivistys on sata kertaa työläämpää kiveen kuin muoviin.

> jälkivaluihin saattaa kulua puoli päivää. kattotuolin virkaa toimittaa 2x5'' lankku k/k90senttiä

Puuta tulee melko tarkkaan samat määrät kuin kattoristikkoratkaisussakin.

>ja
yläpuolelta latoen villojenkin paikoilleen pano on helppoa.

Vaan mihin piilotat LVIS:n siten ettei ne syö varastoullakon neliöitä ja tee muhkuroita lattiaan?

>sisäpintaan roisketasoitus tai paneeli.

Mihin se LVIS unohtui. Oikeaoppisestio ne tulee kaikki asentaan lämpimään tilaan eli alaslaskuun!

> tiiveys on aivan eri luokkaa 10-20v tähtäimellä katsottuna verrattuna boorihappoihin ja muiveihin.

Kivivilla homehtuu, boorattu ekovilla ei homehdu.

Muovi antaa periksi kun katto elää, kivirakenteinen yläpohja halkeilee eläessään jne...

Tavallinen raksamuovi kestää 30 vuotta, sertifioitu höyrynsulkumuovi varmasti satakunta vuotta. Sitten pitänee ruiskuttaa joku kelmu katon alapintaan jos haluaa ettei katto hengitä. (RakMk kieltää katon hengittävyyden)

Olen aivan varma että kivirakenteinen yläpohja on käyttöullakon tapauksessa todella huono tai siis kallis ja huono.
Mutta kukin rakentakoon tyylillään.

Jos tarkemmat jauhannat kiinnostaa niin tuolta saa lukea:
http://www.kivitalorakentaja.fi/forum/viewtopic.php?t=135

Lue lisää

sipokaton kalleudesta, jotka eivät pidä paikkaansa. toiseen ratkaisuun lasket työkustannuksia mukaan ja toista pidät ilmaisena, vaikka sen tekeminen vie aikaa pari viikkoa parilta ukolta. Mulla on sekä vaakaan että vinoon asennettuja sipo-kattoja sekä variax-välipohjia, kaikki asennettu koneella muutamassa tunnissa per valvi, enkä niitä kyllä lähtisi vaihtamaan pahvisiin pienestä hinnastakaan. niiden välillä on pari lemminkäisen betonielementtiporrasta, asennettiin samalla kun ylempi valvi. jo pelkästään askelkolinan sieto ja ulkomelun kesto on kovalla katolla parempi ja kakkosvitoset sarikoina on varmaan halvemmat kuin kattotuolisi, joita et niitäkään saanut ylös ilman konetta. kakkosvitosta menee yksi per 90 sentin etenemä katolla. suorat variax- ja sipo-katot ovat olleet paikoillaan yli 20v, eikä mitään saumahalkeamia ole ilmaantunut. niihin tein aikanaan kevyet kattotuolit paikalla, muutama tunti per sarikka. nyt on jännä nähdä, miten käyttäytyvät nämä viistoon asennetut palkit, ei toistaiseksi niissäkään saumahalkeamia. kantavia seiniä (15-20senttiä) on äänieristyksenkin vuoksi hyvä tehdä erottamaan joitakin huoneita toisistaan. Läpivientireiät syntyvät omatekemällä rasiaporalla aina 20 senttiin saakka ja jyrsinsahalla sitä isommat. Nekin mieluummin ylhäältä alaspäin, niin ei tule pölyt silmille. tiivisteeksi läpivientiin betoni tai uretaani tai molemmat. hormin ympärille kova villasiivu ja akryyli.
Varastoullakoissa on aina seinustan nurkkia, joihin ilmanvaihdon voi laittaa, mikäli se ei mene kuilussa tai jossain kaappirivistön sokkelissa. Ammattisuunnittelijan suunnittelemana, tietenkin. Pääsuunnittelija valvoo, että rakenne- ja L-V-I-S -suunnitelmat ovat keskenään sopivat, niissä on edes sama rakennuspaikan osoite. muuten omatoimiraksaajalta voi päästä itku siinä työn tökkiessä eikä mitään valmista tule.

jii kirjoitti:

kiviseen yläpohjaan on aika paljon työläämpää kuin puiseen. Ja tuossa olet olettanut että tehdään vinot sisäkatot, joita moni ei kuitenkaan halua. Eli jos tehdään tasainen yläpohja, on kivien asennuksen jälkeen kuitenkin miltei samat kattotuolihommat edessä - tosin tukevalla pohjalla kävellen.

Lue lisää

kattotuolit, olen niitä tehnyt 12 kpl, k/k1200senttiä ja ulkoseinien väli yli 8m,
muutama tunti per kattotuoli. ylösnostaessa täytyy olla tarkkana, että pysyvät koossa.

Makuasioitahan nuo vinot sisäkatot ovat, niillä kompensoin sitä ilmavuutta, kun meillä ei ole mitään avointa aulaa kerrosten välillä. sillä kohtaa kattotuolina on siis pelkkä kakkosvitonen lankku k/k900senttiä.
Alasripustukset siporexiin syntyvät todella helposti.

kevyet kirjoitti:

kattotuolit, olen niitä tehnyt 12 kpl, k/k1200senttiä ja ulkoseinien väli yli 8m,
muutama tunti per kattotuoli. ylösnostaessa täytyy olla tarkkana, että pysyvät koossa.

Makuasioitahan nuo vinot sisäkatot ovat, niillä kompensoin sitä ilmavuutta, kun meillä ei ole mitään avointa aulaa kerrosten välillä. sillä kohtaa kattotuolina on siis pelkkä kakkosvitonen lankku k/k900senttiä.
Alasripustukset siporexiin syntyvät todella helposti.

Lue lisää

olla työmäärien suhde suunnilleen niin, että kattoristikot oli asennettu päivässä ja sen jälkeen kaikki aluskatteet, korotusrimat ja harvalaudoitus vei n 2 viikkoa kun itse ja yksin tein tein. Eli se miten ja missä kattoristikot oli tehty oli aivan triviaalia. Itse tehden tietysti säästää jotain, mutta varmaan aika homma saada katosta myöskin suora ellet rakentanut jotain penkkiä missä teit ristikot?

Samaten sisäpuolella koolauksen tekeminen kesti ehkä 7-8pv ja muovin asennus 2 päivää (siitä voi ehkä päätellä että siihen on myös paneuduttu hieman). Jos olisin tehnyt vastaavan koolauksen kiviyläpohjaan, olisi aikaa kulunut varmasti yhteensä enemmän.

Niin no tietysti meidän taloa ei voisi kiviyläpohjaisena tehdäkään koska yli puolet yläkerran toisen pitkän sivun ulkoseinästä on ei-kantavaa, mutta se on taas eri juttu..

raksaaja--sh kirjoitti:

Eiköhän mulla ole ihan rautaiset (tai ainakin alumiiniset) perustelut takana.


>Mitähän suuritöistä kivikatossa on, elementit tulevat talon/lappeen mittaisina ja asennetaan muutamassa tunnissa paikoilleen.

Ennen tuota pitää se puolivuotta käyttää ylimääräistä suunnitteluun jotta tulee LVIS ja ullakon portaat just oikeisiin kohtiin koska niitä ei voi enään siirtää kun laatat tulee!!

Lisäksi pitää tehdä kantavia seiniä lisää. (sipolankuille vieläkin enemmän lisää)

Läpivientireikien tekeminen käsipelillä tiivistys on sata kertaa työläämpää kiveen kuin muoviin.

> jälkivaluihin saattaa kulua puoli päivää. kattotuolin virkaa toimittaa 2x5'' lankku k/k90senttiä

Puuta tulee melko tarkkaan samat määrät kuin kattoristikkoratkaisussakin.

>ja
yläpuolelta latoen villojenkin paikoilleen pano on helppoa.

Vaan mihin piilotat LVIS:n siten ettei ne syö varastoullakon neliöitä ja tee muhkuroita lattiaan?

>sisäpintaan roisketasoitus tai paneeli.

Mihin se LVIS unohtui. Oikeaoppisestio ne tulee kaikki asentaan lämpimään tilaan eli alaslaskuun!

> tiiveys on aivan eri luokkaa 10-20v tähtäimellä katsottuna verrattuna boorihappoihin ja muiveihin.

Kivivilla homehtuu, boorattu ekovilla ei homehdu.

Muovi antaa periksi kun katto elää, kivirakenteinen yläpohja halkeilee eläessään jne...

Tavallinen raksamuovi kestää 30 vuotta, sertifioitu höyrynsulkumuovi varmasti satakunta vuotta. Sitten pitänee ruiskuttaa joku kelmu katon alapintaan jos haluaa ettei katto hengitä. (RakMk kieltää katon hengittävyyden)

Olen aivan varma että kivirakenteinen yläpohja on käyttöullakon tapauksessa todella huono tai siis kallis ja huono.
Mutta kukin rakentakoon tyylillään.

Jos tarkemmat jauhannat kiinnostaa niin tuolta saa lukea:
http://www.kivitalorakentaja.fi/forum/viewtopic.php?t=135

Lue lisää

raksaaja että kiviyläpohja olisi parempi kuin kelmukatto ja ei niin virheherkkä ratkaisu, vaikka sinulla ei sellaista nyt satu olemaankaan tönössäsi...

Myös rakennuksen paloluokka on parempi kun myös yläpohja kiveä, sitä onko sillä mitään käytännön merkitystä saa itse jokainen miettiäm ehkä jonkun euron säästää palovakuutuksessa.

pois kirjoitti:

raksaaja että kiviyläpohja olisi parempi kuin kelmukatto ja ei niin virheherkkä ratkaisu, vaikka sinulla ei sellaista nyt satu olemaankaan tönössäsi...

Myös rakennuksen paloluokka on parempi kun myös yläpohja kiveä, sitä onko sillä mitään käytännön merkitystä saa itse jokainen miettiäm ehkä jonkun euron säästää palovakuutuksessa.

Lue lisää

Kuvittelet kivisen yläpohjan olevan automaattisesti parempi, niin ei ole.

Ja luultavasti sanoin melko selvästi että jos olisi ollut rajusti ylimääräistä rahaa olisi meillekin ehkä kivikatto alaslaskuineen tullut mutta Jämerä pyysi siitä 9000€ extraa.

> raksaaja että kiviyläpohja olisi parempi kuin kelmukatto ja

Ei ole ullakkovarastollisessa tapauksessa. Ei varsinkana 5000-9000€ edestä!

>ei niin virheherkkä ratkaisu,

Erittäin virheherkkä suunnitteluvaiheessa, toisin kuin kelmu.

>Myös rakennuksen paloluokka on parempi kun myös yläpohja kiveä, sitä onko sillä mitään käytännön merkitystä saa itse jokainen miettiäm ehkä jonkun euron säästää palovakuutuksessa.

Puhut paskaa tai valehtelet päin naamaa.

Eroa ei ole ainakaan lähivakuutuksessa eikä tapiolassa, luultavasti ei pohjolassakaan.

on kuvitelmia kirjoitti:

sipokaton kalleudesta, jotka eivät pidä paikkaansa. toiseen ratkaisuun lasket työkustannuksia mukaan ja toista pidät ilmaisena, vaikka sen tekeminen vie aikaa pari viikkoa parilta ukolta. Mulla on sekä vaakaan että vinoon asennettuja sipo-kattoja sekä variax-välipohjia, kaikki asennettu koneella muutamassa tunnissa per valvi, enkä niitä kyllä lähtisi vaihtamaan pahvisiin pienestä hinnastakaan. niiden välillä on pari lemminkäisen betonielementtiporrasta, asennettiin samalla kun ylempi valvi. jo pelkästään askelkolinan sieto ja ulkomelun kesto on kovalla katolla parempi ja kakkosvitoset sarikoina on varmaan halvemmat kuin kattotuolisi, joita et niitäkään saanut ylös ilman konetta. kakkosvitosta menee yksi per 90 sentin etenemä katolla. suorat variax- ja sipo-katot ovat olleet paikoillaan yli 20v, eikä mitään saumahalkeamia ole ilmaantunut. niihin tein aikanaan kevyet kattotuolit paikalla, muutama tunti per sarikka. nyt on jännä nähdä, miten käyttäytyvät nämä viistoon asennetut palkit, ei toistaiseksi niissäkään saumahalkeamia. kantavia seiniä (15-20senttiä) on äänieristyksenkin vuoksi hyvä tehdä erottamaan joitakin huoneita toisistaan. Läpivientireiät syntyvät omatekemällä rasiaporalla aina 20 senttiin saakka ja jyrsinsahalla sitä isommat. Nekin mieluummin ylhäältä alaspäin, niin ei tule pölyt silmille. tiivisteeksi läpivientiin betoni tai uretaani tai molemmat. hormin ympärille kova villasiivu ja akryyli.
Varastoullakoissa on aina seinustan nurkkia, joihin ilmanvaihdon voi laittaa, mikäli se ei mene kuilussa tai jossain kaappirivistön sokkelissa. Ammattisuunnittelijan suunnittelemana, tietenkin. Pääsuunnittelija valvoo, että rakenne- ja L-V-I-S -suunnitelmat ovat keskenään sopivat, niissä on edes sama rakennuspaikan osoite. muuten omatoimiraksaajalta voi päästä itku siinä työn tökkiessä eikä mitään valmista tule.

Lue lisää

>sipokaton kalleudesta, jotka eivät pidä paikkaansa.

Jämerän talopaketissa 2003 tuo oli 9000€ lisää muistaakseni.

>toiseen ratkaisuun lasket työkustannuksia mukaan ja toista pidät ilmaisena, vaikka sen tekeminen vie aikaa pari viikkoa parilta ukolta.

Työmäärissä ei nuin suurta eroa ole. Monessa asiassa kiirakenteinen on työläämpi.

>niiden välillä on pari lemminkäisen betonielementtiporrasta,

Sulla on rahaa millä elvistellä. Hyvä niin.

Betonbiportaat varastoullakolle on mielestäni suuruuden hulluutta.

>Läpivientireiät syntyvät omatekemällä rasiaporalla aina 20 senttiin saakka ja jyrsinsahalla sitä isommat.

Just joo. Mahtaa teräkset tykätä kyttyrää kun 200mm IV putkelle eriste poraarasiaporalla reikää...

>Varastoullakoissa on aina seinustan nurkkia, joihin ilmanvaihdon voi laittaa

Ilmanvaihto aina lämmöneristeen alapuolelle mikäli hyvin haluaa tehdä!

...


Esim.
Kottotuolien nostossa meni hiab autolla noin tunti (nipussa nostettiin seinien päälle, paikalleen siirrettiin käsin myöhemmin) ontelolaattojen asennuksessa meni yli 8 tuntia. Vaikka mitat tarkistettiin moneen kertaan toteutuneistä seinäpinnoista mittaamalla onnistui ontelolaattafirma ryssimään laatat. Osaa niistä lyhennettiin ja muotoiltiin rälläkällä ennen kuin ne saatiin paikalleen.

jne...

Oikeassa elämässä mikään ei ole niin helppoa kuin myyntitykit väittää.

raksaaja--sh kirjoitti:

>sipokaton kalleudesta, jotka eivät pidä paikkaansa.

Jämerän talopaketissa 2003 tuo oli 9000€ lisää muistaakseni.

>toiseen ratkaisuun lasket työkustannuksia mukaan ja toista pidät ilmaisena, vaikka sen tekeminen vie aikaa pari viikkoa parilta ukolta.

Työmäärissä ei nuin suurta eroa ole. Monessa asiassa kiirakenteinen on työläämpi.

>niiden välillä on pari lemminkäisen betonielementtiporrasta,

Sulla on rahaa millä elvistellä. Hyvä niin.

Betonbiportaat varastoullakolle on mielestäni suuruuden hulluutta.

>Läpivientireiät syntyvät omatekemällä rasiaporalla aina 20 senttiin saakka ja jyrsinsahalla sitä isommat.

Just joo. Mahtaa teräkset tykätä kyttyrää kun 200mm IV putkelle eriste poraarasiaporalla reikää...

>Varastoullakoissa on aina seinustan nurkkia, joihin ilmanvaihdon voi laittaa

Ilmanvaihto aina lämmöneristeen alapuolelle mikäli hyvin haluaa tehdä!

...


Esim.
Kottotuolien nostossa meni hiab autolla noin tunti (nipussa nostettiin seinien päälle, paikalleen siirrettiin käsin myöhemmin) ontelolaattojen asennuksessa meni yli 8 tuntia. Vaikka mitat tarkistettiin moneen kertaan toteutuneistä seinäpinnoista mittaamalla onnistui ontelolaattafirma ryssimään laatat. Osaa niistä lyhennettiin ja muotoiltiin rälläkällä ennen kuin ne saatiin paikalleen.

jne...

Oikeassa elämässä mikään ei ole niin helppoa kuin myyntitykit väittää.

Lue lisää

http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Pirkkala_kuvia7.htm
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=240
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=593

Melkoisia häkkyröitä eikös vaan.

Eikä kyseessä liene edes varastoullakkollinen ratkaisu.


Mutta kuvitelkaa vapaasti mitä lystäätte, totuus on mitä on.

raksaaja--sh kirjoitti:

Kuvittelet kivisen yläpohjan olevan automaattisesti parempi, niin ei ole.

Ja luultavasti sanoin melko selvästi että jos olisi ollut rajusti ylimääräistä rahaa olisi meillekin ehkä kivikatto alaslaskuineen tullut mutta Jämerä pyysi siitä 9000€ extraa.

> raksaaja että kiviyläpohja olisi parempi kuin kelmukatto ja

Ei ole ullakkovarastollisessa tapauksessa. Ei varsinkana 5000-9000€ edestä!

>ei niin virheherkkä ratkaisu,

Erittäin virheherkkä suunnitteluvaiheessa, toisin kuin kelmu.

>Myös rakennuksen paloluokka on parempi kun myös yläpohja kiveä, sitä onko sillä mitään käytännön merkitystä saa itse jokainen miettiäm ehkä jonkun euron säästää palovakuutuksessa.

Puhut paskaa tai valehtelet päin naamaa.

Eroa ei ole ainakaan lähivakuutuksessa eikä tapiolassa, luultavasti ei pohjolassakaan.

Lue lisää

luokitella mökkejä kun sinä asiakkaana et sitä vaadi = keräävät sinulta rahat pois.

raksaaja--sh kirjoitti:

Eiköhän mulla ole ihan rautaiset (tai ainakin alumiiniset) perustelut takana.


>Mitähän suuritöistä kivikatossa on, elementit tulevat talon/lappeen mittaisina ja asennetaan muutamassa tunnissa paikoilleen.

Ennen tuota pitää se puolivuotta käyttää ylimääräistä suunnitteluun jotta tulee LVIS ja ullakon portaat just oikeisiin kohtiin koska niitä ei voi enään siirtää kun laatat tulee!!

Lisäksi pitää tehdä kantavia seiniä lisää. (sipolankuille vieläkin enemmän lisää)

Läpivientireikien tekeminen käsipelillä tiivistys on sata kertaa työläämpää kiveen kuin muoviin.

> jälkivaluihin saattaa kulua puoli päivää. kattotuolin virkaa toimittaa 2x5'' lankku k/k90senttiä

Puuta tulee melko tarkkaan samat määrät kuin kattoristikkoratkaisussakin.

>ja
yläpuolelta latoen villojenkin paikoilleen pano on helppoa.

Vaan mihin piilotat LVIS:n siten ettei ne syö varastoullakon neliöitä ja tee muhkuroita lattiaan?

>sisäpintaan roisketasoitus tai paneeli.

Mihin se LVIS unohtui. Oikeaoppisestio ne tulee kaikki asentaan lämpimään tilaan eli alaslaskuun!

> tiiveys on aivan eri luokkaa 10-20v tähtäimellä katsottuna verrattuna boorihappoihin ja muiveihin.

Kivivilla homehtuu, boorattu ekovilla ei homehdu.

Muovi antaa periksi kun katto elää, kivirakenteinen yläpohja halkeilee eläessään jne...

Tavallinen raksamuovi kestää 30 vuotta, sertifioitu höyrynsulkumuovi varmasti satakunta vuotta. Sitten pitänee ruiskuttaa joku kelmu katon alapintaan jos haluaa ettei katto hengitä. (RakMk kieltää katon hengittävyyden)

Olen aivan varma että kivirakenteinen yläpohja on käyttöullakon tapauksessa todella huono tai siis kallis ja huono.
Mutta kukin rakentakoon tyylillään.

Jos tarkemmat jauhannat kiinnostaa niin tuolta saa lukea:
http://www.kivitalorakentaja.fi/forum/viewtopic.php?t=135

Lue lisää

Tässä tarkempi kuvaus josta selvinnee että kivirakenteinen ei olllut järkevin meille.

Leikkauskuvaus ylhäältä alaspäin ullakkovaraston kohdalla:
- palahuopa alushuopa wisakate
- kattotuolien yläpaarteet (wisakatteen kera eivät tarvitse mitään lisäsiteitä)
- varastotila
- höylätty lautalattia 25mm saumavälein
- tulensuojalevyt (estää tavaroiden joutumisen puhallusvillaan ja puhallusvillan pöllyämisen)
- ekovillaa noin 400mm sekä kattotuolien alapaarteet
sekä poikittaiset pakolliset putket:
   - viemärin tuuletusputki
   - IVK kondenssivesiputki
   - liesituulettimen poistoputki paloeristeineen
   - yksi 100mm IV poistoputki
- höyrynsulkumuovi (50cm limitys teippaus, liityntäkohdissa muihin materiaaleihin akryyli tai SikaHP1)
- 2x2 rimoitus 50mm paroc villa
- sähköt muutama vesiputki lämmitysvesiputki
- joko:
A) * 2x1 rimoitus haltex
TAI
B) * Alaslaskun ripustus 2x2 rimoista (kyseiset 2x2:t varmistettu 100mm ruuvein),
* noin 350mm tila jossa 100/125/160/200mm IV kanavat eristeineen
* 2x1 rimoitus haltex


Kivirakenteisen yläpohjan tapauksessa olisi yläpohjan rakenteesta tullut reilusti paksunpi eli lämpimiä hukkakuutioita olisi tullut vähintään noin 30m3 lisäksi läpivientien tekeminen ja muuttaminen olisi ollut työläänpää.

Meillä ei ole lentokonemelua joka tulisi katon kautta (satunnaisia Hornetteja paikallista kylähullua lukuunottamatta), talo on harjun laella joten tieliikenteen melu ei tule katon kautta, palovakuutuksen alennuksen saa vaikka katto olisi paperia jne... Eli meidän tapauksessa kivirakenteisen yläpohjan lisäinvestoinnille ei löydä mitään järkipelusteluita. Toki perfektionismimielessä olisi kattotuolien alla voinut käyttä lämpöä varaavaa ontelolaattaa, mutta sekin olisi maksanut materiaaleiltaan vähintään 5000€ lisää rungon korotus kantavien seinien lisääminen jne...

eiviitsi kirjoitti:

luokitella mökkejä kun sinä asiakkaana et sitä vaadi = keräävät sinulta rahat pois.

"keräävät sinulta rahat pois."

LOL!

Kyllä se on joku muu joka kivirakenteisen yläpohjan rakentaneilta on keränneet rahansa pois.

Kaikista vakuutusyhtiöistä joista ollaan tarjous pyydetty on pyydetty erittelemään ja huomioimaan myös kivitalon vakutusmaksualennus. Se on myös saatu.


Muutenkin kivirakenteisen yläpohjan tuhansien eurojen investointia on naurettavan lapsellista yrittää perustella parin euron vuosittaisella vakuutusmaksusäätöllä.

raksaaja--sh kirjoitti:

"keräävät sinulta rahat pois."

LOL!

Kyllä se on joku muu joka kivirakenteisen yläpohjan rakentaneilta on keränneet rahansa pois.

Kaikista vakuutusyhtiöistä joista ollaan tarjous pyydetty on pyydetty erittelemään ja huomioimaan myös kivitalon vakutusmaksualennus. Se on myös saatu.


Muutenkin kivirakenteisen yläpohjan tuhansien eurojen investointia on naurettavan lapsellista yrittää perustella parin euron vuosittaisella vakuutusmaksusäätöllä.

Lue lisää

Jämerää on turha myydä VÄÄRILLÄ MIELIKUVILLA koska materiaali on oikeastikin hyvä.



- raksaaja

jii kirjoitti:

olla työmäärien suhde suunnilleen niin, että kattoristikot oli asennettu päivässä ja sen jälkeen kaikki aluskatteet, korotusrimat ja harvalaudoitus vei n 2 viikkoa kun itse ja yksin tein tein. Eli se miten ja missä kattoristikot oli tehty oli aivan triviaalia. Itse tehden tietysti säästää jotain, mutta varmaan aika homma saada katosta myöskin suora ellet rakentanut jotain penkkiä missä teit ristikot?

Samaten sisäpuolella koolauksen tekeminen kesti ehkä 7-8pv ja muovin asennus 2 päivää (siitä voi ehkä päätellä että siihen on myös paneuduttu hieman). Jos olisin tehnyt vastaavan koolauksen kiviyläpohjaan, olisi aikaa kulunut varmasti yhteensä enemmän.

Niin no tietysti meidän taloa ei voisi kiviyläpohjaisena tehdäkään koska yli puolet yläkerran toisen pitkän sivun ulkoseinästä on ei-kantavaa, mutta se on taas eri juttu..

Lue lisää

Mikäli yläpohja on ladottu suorana, tehdään
sapluuna kevyelle kattotuolille ja kaikki sen mukaan naputeltuna saadaan riittävän samanlaiset keskenään. Rakennesuunnittelijahan ne rievät mitoittaa.

Helpompi tapa:
Uusimpaan rakennukseeni halusin välttämättä kokeilla vinoon ladottuja sipokattopalkkeja.
ainakin kaltevuus 1:3 menee hienosti paikoilleen
tervahuopa villasuikaleen päälle ja rengasraudoitus on yhtä helppo tehdä kuin vaakasuoraan pintaan. Palkkien päälle tulee vain sipokalikat k/k900 ja niiden päälle kakkosvitonen sarikaksi, samoin k/k 900.
Makuasia, haluaako puhallusvilloja käyttää, minulla on 150mm vuorivillaa, mikä oli helppo paketeissa nostella ylös ja latoa paikoilleen. ruoteen osuus 125mm jää tuuletusraoksi katteen alle. Aina kiven ja puun väliin tervahuopaliuska.
Suosittelen ehdottomasti kaikille omatoimirakentajille, joita vino yläpohja ei okseta. Pidän ratkaisua jopa parempana kuin 2 kerroksen korkuisia olohuoneita, joissa äänieristys kerrosten välillä häiriintyy tai vaatii ylös desibeliovia yms.

raksaaja--sh kirjoitti:

"keräävät sinulta rahat pois."

LOL!

Kyllä se on joku muu joka kivirakenteisen yläpohjan rakentaneilta on keränneet rahansa pois.

Kaikista vakuutusyhtiöistä joista ollaan tarjous pyydetty on pyydetty erittelemään ja huomioimaan myös kivitalon vakutusmaksualennus. Se on myös saatu.


Muutenkin kivirakenteisen yläpohjan tuhansien eurojen investointia on naurettavan lapsellista yrittää perustella parin euron vuosittaisella vakuutusmaksusäätöllä.

Lue lisää

on väärä peruste valita rakennusmateriaali.

Minä harkitsen lopettavani vakuutukset turhina, kun naapurin talo vasta äsken paloi. On todennäköistä, ettei toinen pala heti vierestä, vai mitä?

Oli muuten siinä palaneessa puinen yläpohja ja romahti sisään. Muutama seinä jäi pystyyn ja ne vakuuttaja maalautti jollain mömmöllä ja kyhäsi uuden puutalon siihen tilalle, noin 140m2.

maksut kirjoitti:

on väärä peruste valita rakennusmateriaali.

Minä harkitsen lopettavani vakuutukset turhina, kun naapurin talo vasta äsken paloi. On todennäköistä, ettei toinen pala heti vierestä, vai mitä?

Oli muuten siinä palaneessa puinen yläpohja ja romahti sisään. Muutama seinä jäi pystyyn ja ne vakuuttaja maalautti jollain mömmöllä ja kyhäsi uuden puutalon siihen tilalle, noin 140m2.

Lue lisää

Sen puisen yläpohjan jäänteet ovat helpommat siivota pois kuin kivirakenteinen yläpohja jonka lujuus olisi menetetty tuollaisessa palossa joka tapauksessa.

se laihana lohtuna siis sille naapurille

raksaaja--sh kirjoitti:

http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Pirkkala_kuvia7.htm
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=240
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=593

Melkoisia häkkyröitä eikös vaan.

Eikä kyseessä liene edes varastoullakkollinen ratkaisu.


Mutta kuvitelkaa vapaasti mitä lystäätte, totuus on mitä on.

Lue lisää

vauhtiin. Aika hölmö ratkaisu tehdä hirsitalo kivitalon päälle ilman asuintiloja.

raksaaja--sh kirjoitti:

Tässä tarkempi kuvaus josta selvinnee että kivirakenteinen ei olllut järkevin meille.

Leikkauskuvaus ylhäältä alaspäin ullakkovaraston kohdalla:
- palahuopa alushuopa wisakate
- kattotuolien yläpaarteet (wisakatteen kera eivät tarvitse mitään lisäsiteitä)
- varastotila
- höylätty lautalattia 25mm saumavälein
- tulensuojalevyt (estää tavaroiden joutumisen puhallusvillaan ja puhallusvillan pöllyämisen)
- ekovillaa noin 400mm sekä kattotuolien alapaarteet
sekä poikittaiset pakolliset putket:
   - viemärin tuuletusputki
   - IVK kondenssivesiputki
   - liesituulettimen poistoputki paloeristeineen
   - yksi 100mm IV poistoputki
- höyrynsulkumuovi (50cm limitys teippaus, liityntäkohdissa muihin materiaaleihin akryyli tai SikaHP1)
- 2x2 rimoitus 50mm paroc villa
- sähköt muutama vesiputki lämmitysvesiputki
- joko:
A) * 2x1 rimoitus haltex
TAI
B) * Alaslaskun ripustus 2x2 rimoista (kyseiset 2x2:t varmistettu 100mm ruuvein),
* noin 350mm tila jossa 100/125/160/200mm IV kanavat eristeineen
* 2x1 rimoitus haltex


Kivirakenteisen yläpohjan tapauksessa olisi yläpohjan rakenteesta tullut reilusti paksunpi eli lämpimiä hukkakuutioita olisi tullut vähintään noin 30m3 lisäksi läpivientien tekeminen ja muuttaminen olisi ollut työläänpää.

Meillä ei ole lentokonemelua joka tulisi katon kautta (satunnaisia Hornetteja paikallista kylähullua lukuunottamatta), talo on harjun laella joten tieliikenteen melu ei tule katon kautta, palovakuutuksen alennuksen saa vaikka katto olisi paperia jne... Eli meidän tapauksessa kivirakenteisen yläpohjan lisäinvestoinnille ei löydä mitään järkipelusteluita. Toki perfektionismimielessä olisi kattotuolien alla voinut käyttä lämpöä varaavaa ontelolaattaa, mutta sekin olisi maksanut materiaaleiltaan vähintään 5000€ lisää rungon korotus kantavien seinien lisääminen jne...

Lue lisää

kannattanut rakentaa kokonaan puutalo kun tuo puu näyttää olevan niin perkuleen hyvä tässä kohtaa...

Sittenkun joku kyselee kivitalon eduista niin mainitaan tiiveys jne...

Eipä taida tätä palstaa jaksaa lukea enää kun AINOAT oikeat ratkaisut voisi käydä katsomassa raksaajan "kivitalosta"

raksaajan kirjoitti:

kannattanut rakentaa kokonaan puutalo kun tuo puu näyttää olevan niin perkuleen hyvä tässä kohtaa...

Sittenkun joku kyselee kivitalon eduista niin mainitaan tiiveys jne...

Eipä taida tätä palstaa jaksaa lukea enää kun AINOAT oikeat ratkaisut voisi käydä katsomassa raksaajan "kivitalosta"

Lue lisää

>kannattanut rakentaa kokonaan puutalo kun tuo puu näyttää olevan niin perkuleen hyvä tässä kohtaa...

Meillä ei liene puuta juuri sen enempää kuin Jämerässäkään.

Kivirakenteisessakin yläpohjassa on paljon puuta:
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Pirkkala_kuvia7.htm
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=240
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=593

Meillä on KIVEÄ ENEMMÄN kuin jämerässä !!!!!

>Sittenkun joku kyselee kivitalon eduista niin mainitaan tiiveys jne...

Koeta jo tajuta. Ei puurakenteinen yläpohja ole hatara muualla kuin JämeränRaamatussa.

Lue kertauksen vuoksi:
(talokannan keskiarvo on ammattikirjallisuuden mukaan 3...4 ja Jämerän omakehun mukaan 7, hehheh ehhe ehheeehe:
http://www.jamera.fi//default.asp?A=13
" Jämerä-kivitalo luokitellaan tiiviiksi rakenteeksi, koska sen vuotoilmaluku n50 on tutkimusten mukaan noin 1. Keskimääräisessä suomalaisessa pientalossa se on noin 7 ja tavanomaisilla vuotavilla rakenteilla n50 on yli 10."
)

Ekorex "hirsitalo" ilmanpitävyys on 1.8 VTT:n mukaan: http://www.rantasalmi.com/admin/tiedostot/ekorex1.pdf

"Tutkimuksessa MITATTUJEN noin 30 1980-luvun alussa rakennetun pientalon ilmanvuotolukujen keskiarvo oli 2.8 1/h"
http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1945.pdf


Puinen yläpohja ei tee rakennuksesta hataraa sen enempää kuin kivinenkään tiivistä.
Esimerkki virheestä: yläpohjasta puuttuu ilmansulku piipun ympäriltä = ilmanpitävyys katoaa täysin
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/verkkolehti/04/1304siporex.htm





Olisiko minun pitänyt rakentaa työläämmin ja huonommin vain jotta olisi saanut enemmän kallista kiveä yläpohjaan?

Entä olisko OIKEAN lämmöneristeen tilalta pitänyt käyttää jotain huonompaa korviketta kuten siporexia?


Ei tosiaan.

>Eipä taida tätä palstaa jaksaa lukea enää kun AINOAT oikeat ratkaisut voisi käydä katsomassa raksaajan "kivitalosta"

Turhaan vouhotat. Jämeräuskontosi saat viedä minne lystäät.

Olen perustellut puista yläpohjaa varsin asiallisin faktaperustein tapauksessa jossa on kylmä VARASTOULLAKKO !
Olen aivan varma että puinen yläpohja on SIIHEN TAPAUKSEEN järjellisin. Aivan kuten valuharkko on rinnetalossa paras.

raksaaja--sh kirjoitti:

http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Pirkkala_kuvia7.htm
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=240
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=593

Melkoisia häkkyröitä eikös vaan.

Eikä kyseessä liene edes varastoullakkollinen ratkaisu.


Mutta kuvitelkaa vapaasti mitä lystäätte, totuus on mitä on.

Lue lisää

siinä on kelmu korvattu kivellä, so what?
Hyvä se on, tokihan on selvää että neliö kelmua maksaa vähemmän kuin neliö kiveä, mutta jos rahaa on niin mikä ettei kiviyläpohja!
Kompromissejähän se rakentaminen yleensä sisältää monessa suhteessa...itsellä vaatimuksena oli kivivälipohja, ei muuta, mutta se johti kivirunkoonkin, tosin olen nähnyt puurunkoisia taloja joissa jonkinsortin liittolaatoilla ja millä lie aineella valettu välipohja ja hyvä oli sekin, eli seuraava talo voisi ihan hyvin olla puurunkoinen jossa reippaasti kivivillaa eristeenä, sanotaanko 30cm seinissä, ja jos talo ylipäätänsä olisi enää kaksikerroksinen niin sitten sellainen valusysteemi välipohja juu.

raksaaja--sh kirjoitti:

>kannattanut rakentaa kokonaan puutalo kun tuo puu näyttää olevan niin perkuleen hyvä tässä kohtaa...

Meillä ei liene puuta juuri sen enempää kuin Jämerässäkään.

Kivirakenteisessakin yläpohjassa on paljon puuta:
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Pirkkala_kuvia7.htm
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=240
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=593

Meillä on KIVEÄ ENEMMÄN kuin jämerässä !!!!!

>Sittenkun joku kyselee kivitalon eduista niin mainitaan tiiveys jne...

Koeta jo tajuta. Ei puurakenteinen yläpohja ole hatara muualla kuin JämeränRaamatussa.

Lue kertauksen vuoksi:
(talokannan keskiarvo on ammattikirjallisuuden mukaan 3...4 ja Jämerän omakehun mukaan 7, hehheh ehhe ehheeehe:
http://www.jamera.fi//default.asp?A=13
" Jämerä-kivitalo luokitellaan tiiviiksi rakenteeksi, koska sen vuotoilmaluku n50 on tutkimusten mukaan noin 1. Keskimääräisessä suomalaisessa pientalossa se on noin 7 ja tavanomaisilla vuotavilla rakenteilla n50 on yli 10."
)

Ekorex "hirsitalo" ilmanpitävyys on 1.8 VTT:n mukaan: http://www.rantasalmi.com/admin/tiedostot/ekorex1.pdf

"Tutkimuksessa MITATTUJEN noin 30 1980-luvun alussa rakennetun pientalon ilmanvuotolukujen keskiarvo oli 2.8 1/h"
http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1945.pdf


Puinen yläpohja ei tee rakennuksesta hataraa sen enempää kuin kivinenkään tiivistä.
Esimerkki virheestä: yläpohjasta puuttuu ilmansulku piipun ympäriltä = ilmanpitävyys katoaa täysin
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/verkkolehti/04/1304siporex.htm





Olisiko minun pitänyt rakentaa työläämmin ja huonommin vain jotta olisi saanut enemmän kallista kiveä yläpohjaan?

Entä olisko OIKEAN lämmöneristeen tilalta pitänyt käyttää jotain huonompaa korviketta kuten siporexia?


Ei tosiaan.

>Eipä taida tätä palstaa jaksaa lukea enää kun AINOAT oikeat ratkaisut voisi käydä katsomassa raksaajan "kivitalosta"

Turhaan vouhotat. Jämeräuskontosi saat viedä minne lystäät.

Olen perustellut puista yläpohjaa varsin asiallisin faktaperustein tapauksessa jossa on kylmä VARASTOULLAKKO !
Olen aivan varma että puinen yläpohja on SIIHEN TAPAUKSEEN järjellisin. Aivan kuten valuharkko on rinnetalossa paras.

Lue lisää

esiin, niin tiedetään mikä on tiivistä mikä ei.
onhan LTO ollut koko vuoden päällä vai ei.
KWH:
LTO on vai off:
ja vielä lämpimät kuutiot, kun et voi tehdä
vinoja sisäkattoja niiden pelossa (m3):

raksaaja--sh kirjoitti:

>kannattanut rakentaa kokonaan puutalo kun tuo puu näyttää olevan niin perkuleen hyvä tässä kohtaa...

Meillä ei liene puuta juuri sen enempää kuin Jämerässäkään.

Kivirakenteisessakin yläpohjassa on paljon puuta:
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Pirkkala_kuvia7.htm
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=240
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=593

Meillä on KIVEÄ ENEMMÄN kuin jämerässä !!!!!

>Sittenkun joku kyselee kivitalon eduista niin mainitaan tiiveys jne...

Koeta jo tajuta. Ei puurakenteinen yläpohja ole hatara muualla kuin JämeränRaamatussa.

Lue kertauksen vuoksi:
(talokannan keskiarvo on ammattikirjallisuuden mukaan 3...4 ja Jämerän omakehun mukaan 7, hehheh ehhe ehheeehe:
http://www.jamera.fi//default.asp?A=13
" Jämerä-kivitalo luokitellaan tiiviiksi rakenteeksi, koska sen vuotoilmaluku n50 on tutkimusten mukaan noin 1. Keskimääräisessä suomalaisessa pientalossa se on noin 7 ja tavanomaisilla vuotavilla rakenteilla n50 on yli 10."
)

Ekorex "hirsitalo" ilmanpitävyys on 1.8 VTT:n mukaan: http://www.rantasalmi.com/admin/tiedostot/ekorex1.pdf

"Tutkimuksessa MITATTUJEN noin 30 1980-luvun alussa rakennetun pientalon ilmanvuotolukujen keskiarvo oli 2.8 1/h"
http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1945.pdf


Puinen yläpohja ei tee rakennuksesta hataraa sen enempää kuin kivinenkään tiivistä.
Esimerkki virheestä: yläpohjasta puuttuu ilmansulku piipun ympäriltä = ilmanpitävyys katoaa täysin
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/verkkolehti/04/1304siporex.htm





Olisiko minun pitänyt rakentaa työläämmin ja huonommin vain jotta olisi saanut enemmän kallista kiveä yläpohjaan?

Entä olisko OIKEAN lämmöneristeen tilalta pitänyt käyttää jotain huonompaa korviketta kuten siporexia?


Ei tosiaan.

>Eipä taida tätä palstaa jaksaa lukea enää kun AINOAT oikeat ratkaisut voisi käydä katsomassa raksaajan "kivitalosta"

Turhaan vouhotat. Jämeräuskontosi saat viedä minne lystäät.

Olen perustellut puista yläpohjaa varsin asiallisin faktaperustein tapauksessa jossa on kylmä VARASTOULLAKKO !
Olen aivan varma että puinen yläpohja on SIIHEN TAPAUKSEEN järjellisin. Aivan kuten valuharkko on rinnetalossa paras.

Lue lisää

on paras rinteeseen, olen kokeillut ainakin leca290 ja Lammi340, lecassa lisäeristys sisäpuolella ja Lammissa styrox ulkopuolella.

eipä niissä mitään eroa ole nopeudessa tai edes hinnassa.

raksaaja--sh kirjoitti:

Tässä tarkempi kuvaus josta selvinnee että kivirakenteinen ei olllut järkevin meille.

Leikkauskuvaus ylhäältä alaspäin ullakkovaraston kohdalla:
- palahuopa alushuopa wisakate
- kattotuolien yläpaarteet (wisakatteen kera eivät tarvitse mitään lisäsiteitä)
- varastotila
- höylätty lautalattia 25mm saumavälein
- tulensuojalevyt (estää tavaroiden joutumisen puhallusvillaan ja puhallusvillan pöllyämisen)
- ekovillaa noin 400mm sekä kattotuolien alapaarteet
sekä poikittaiset pakolliset putket:
   - viemärin tuuletusputki
   - IVK kondenssivesiputki
   - liesituulettimen poistoputki paloeristeineen
   - yksi 100mm IV poistoputki
- höyrynsulkumuovi (50cm limitys teippaus, liityntäkohdissa muihin materiaaleihin akryyli tai SikaHP1)
- 2x2 rimoitus 50mm paroc villa
- sähköt muutama vesiputki lämmitysvesiputki
- joko:
A) * 2x1 rimoitus haltex
TAI
B) * Alaslaskun ripustus 2x2 rimoista (kyseiset 2x2:t varmistettu 100mm ruuvein),
* noin 350mm tila jossa 100/125/160/200mm IV kanavat eristeineen
* 2x1 rimoitus haltex


Kivirakenteisen yläpohjan tapauksessa olisi yläpohjan rakenteesta tullut reilusti paksunpi eli lämpimiä hukkakuutioita olisi tullut vähintään noin 30m3 lisäksi läpivientien tekeminen ja muuttaminen olisi ollut työläänpää.

Meillä ei ole lentokonemelua joka tulisi katon kautta (satunnaisia Hornetteja paikallista kylähullua lukuunottamatta), talo on harjun laella joten tieliikenteen melu ei tule katon kautta, palovakuutuksen alennuksen saa vaikka katto olisi paperia jne... Eli meidän tapauksessa kivirakenteisen yläpohjan lisäinvestoinnille ei löydä mitään järkipelusteluita. Toki perfektionismimielessä olisi kattotuolien alla voinut käyttä lämpöä varaavaa ontelolaattaa, mutta sekin olisi maksanut materiaaleiltaan vähintään 5000€ lisää rungon korotus kantavien seinien lisääminen jne...

Lue lisää

olis ollu paras tehdä talon alle, eihän tuonne ullakolle viitsi mitään viedä tai ainakaan hakea sieltä mitään pois. ainakin pidempien tarpeiden osalta varsin hankala liikutella portaissa ja kattotuolien välissä.

raksaaja--sh kirjoitti:

>kannattanut rakentaa kokonaan puutalo kun tuo puu näyttää olevan niin perkuleen hyvä tässä kohtaa...

Meillä ei liene puuta juuri sen enempää kuin Jämerässäkään.

Kivirakenteisessakin yläpohjassa on paljon puuta:
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Pirkkala_kuvia7.htm
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=240
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=593

Meillä on KIVEÄ ENEMMÄN kuin jämerässä !!!!!

>Sittenkun joku kyselee kivitalon eduista niin mainitaan tiiveys jne...

Koeta jo tajuta. Ei puurakenteinen yläpohja ole hatara muualla kuin JämeränRaamatussa.

Lue kertauksen vuoksi:
(talokannan keskiarvo on ammattikirjallisuuden mukaan 3...4 ja Jämerän omakehun mukaan 7, hehheh ehhe ehheeehe:
http://www.jamera.fi//default.asp?A=13
" Jämerä-kivitalo luokitellaan tiiviiksi rakenteeksi, koska sen vuotoilmaluku n50 on tutkimusten mukaan noin 1. Keskimääräisessä suomalaisessa pientalossa se on noin 7 ja tavanomaisilla vuotavilla rakenteilla n50 on yli 10."
)

Ekorex "hirsitalo" ilmanpitävyys on 1.8 VTT:n mukaan: http://www.rantasalmi.com/admin/tiedostot/ekorex1.pdf

"Tutkimuksessa MITATTUJEN noin 30 1980-luvun alussa rakennetun pientalon ilmanvuotolukujen keskiarvo oli 2.8 1/h"
http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1945.pdf


Puinen yläpohja ei tee rakennuksesta hataraa sen enempää kuin kivinenkään tiivistä.
Esimerkki virheestä: yläpohjasta puuttuu ilmansulku piipun ympäriltä = ilmanpitävyys katoaa täysin
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/verkkolehti/04/1304siporex.htm





Olisiko minun pitänyt rakentaa työläämmin ja huonommin vain jotta olisi saanut enemmän kallista kiveä yläpohjaan?

Entä olisko OIKEAN lämmöneristeen tilalta pitänyt käyttää jotain huonompaa korviketta kuten siporexia?


Ei tosiaan.

>Eipä taida tätä palstaa jaksaa lukea enää kun AINOAT oikeat ratkaisut voisi käydä katsomassa raksaajan "kivitalosta"

Turhaan vouhotat. Jämeräuskontosi saat viedä minne lystäät.

Olen perustellut puista yläpohjaa varsin asiallisin faktaperustein tapauksessa jossa on kylmä VARASTOULLAKKO !
Olen aivan varma että puinen yläpohja on SIIHEN TAPAUKSEEN järjellisin. Aivan kuten valuharkko on rinnetalossa paras.

Lue lisää

Käyppä vähän ulkona ottamassa happea ja ota rauhallisesti... Sanallakaan en maininnut siposta...

Rupee vähän haiskahtaan siltä että joku siellä näppäimistön ääressä katuu valintojansa...

Muuuutta kun kerran mainitsit kivitalosta jotakin niin onhan se helppoa ja yksinkertaista....

http://www.jamera.fi//default.asp?A=75

Ja laitetaan ne rojut ihan pihavarastoon vaan niin ei tarvi kattoristikoiden välissä äheltää ja pelätä että rojahtaa muovin ja kipsishitin välistä muovimatolle...

kylmänä kirjoitti:

olis ollu paras tehdä talon alle, eihän tuonne ullakolle viitsi mitään viedä tai ainakaan hakea sieltä mitään pois. ainakin pidempien tarpeiden osalta varsin hankala liikutella portaissa ja kattotuolien välissä.

Lue lisää

Talo on jo enimmillään 4 metriä maan alla. Ei sen alle mitään enään kannata tehdä.

Ullkon käyttö on tottumuksista kiinni.

minun ja vaimon synnyinkotona on varastoullakko kellari. Siksi sellaiset tuntui luontevilta omaankin.

tuossa kirjoitti:

siinä on kelmu korvattu kivellä, so what?
Hyvä se on, tokihan on selvää että neliö kelmua maksaa vähemmän kuin neliö kiveä, mutta jos rahaa on niin mikä ettei kiviyläpohja!
Kompromissejähän se rakentaminen yleensä sisältää monessa suhteessa...itsellä vaatimuksena oli kivivälipohja, ei muuta, mutta se johti kivirunkoonkin, tosin olen nähnyt puurunkoisia taloja joissa jonkinsortin liittolaatoilla ja millä lie aineella valettu välipohja ja hyvä oli sekin, eli seuraava talo voisi ihan hyvin olla puurunkoinen jossa reippaasti kivivillaa eristeenä, sanotaanko 30cm seinissä, ja jos talo ylipäätänsä olisi enää kaksikerroksinen niin sitten sellainen valusysteemi välipohja juu.

Lue lisää

Eihän siinä muuta merkillistä olekaan kuin että keksiä järjellisiä perusteluita miksi 0.2mm paksu muovi pitäisi korvata 200-250mm paksulla kivellä. Taloudellisia perusteluja ei ole, niinkuin ei koko kivitalollekaan.

vuosikulutus kirjoitti:

esiin, niin tiedetään mikä on tiivistä mikä ei.
onhan LTO ollut koko vuoden päällä vai ei.
KWH:
LTO on vai off:
ja vielä lämpimät kuutiot, kun et voi tehdä
vinoja sisäkattoja niiden pelossa (m3):

Lue lisää

Liian aikaista arvioida mikä tulee olemaan lopullinen vuosikulutus koska on vasta yksi täysin lämmitetty talvi takana.

noin 7000kwh on mennyt sähköä about lokakuusta lähtien 1300kwh on poltettu puuta
Ilmanvaihto 41 litraa/sec LTO 0% ristivetotuuletus 2x päivässä, kellarissa ei vielä asuta jne...

tuolla jotain jauhantaa asiasta: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000025107828

vuosikulutus kirjoitti:

esiin, niin tiedetään mikä on tiivistä mikä ei.
onhan LTO ollut koko vuoden päällä vai ei.
KWH:
LTO on vai off:
ja vielä lämpimät kuutiot, kun et voi tehdä
vinoja sisäkattoja niiden pelossa (m3):

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000025104419

Oikeat tiiviysmittaukset on vielä kesken koska osasta ovia puuttuu vielä tiivisteet eikä poistopuhaltimen teho riitä kyllin suuren alipaineen tekemiseen. Enervent IVK/LTO on vielä virrattomana tuolla ullakolla.

kun harkko kirjoitti:

on paras rinteeseen, olen kokeillut ainakin leca290 ja Lammi340, lecassa lisäeristys sisäpuolella ja Lammissa styrox ulkopuolella.

eipä niissä mitään eroa ole nopeudessa tai edes hinnassa.

Lue lisää

- Valuharkon läpi ei vesi pääse virtaamaan ulkoa sisään jos sattuu esim tukos salaojissa
- Valuharkko on jäykempi eli se ei painu sisään niinkuin kaverillani harkkkoseinä seinänvierustäyttöjen aikaan.

siporexista??? kirjoitti:

Käyppä vähän ulkona ottamassa happea ja ota rauhallisesti... Sanallakaan en maininnut siposta...

Rupee vähän haiskahtaan siltä että joku siellä näppäimistön ääressä katuu valintojansa...

Muuuutta kun kerran mainitsit kivitalosta jotakin niin onhan se helppoa ja yksinkertaista....

http://www.jamera.fi//default.asp?A=75

Ja laitetaan ne rojut ihan pihavarastoon vaan niin ei tarvi kattoristikoiden välissä äheltää ja pelätä että rojahtaa muovin ja kipsishitin välistä muovimatolle...

Lue lisää

Kyllä sen huomasi muutenkin että olet siporex pappi.


Onko siinä siporexissa jotain niin pyhää ettei sitä saa muut mainita?


ps. talvella on mukavanpi käyttää varastoa jonne ei tarvitse kahlaa metrisen hangen yli

raksaaja--sh kirjoitti:

Kyllä sen huomasi muutenkin että olet siporex pappi.


Onko siinä siporexissa jotain niin pyhää ettei sitä saa muut mainita?


ps. talvella on mukavanpi käyttää varastoa jonne ei tarvitse kahlaa metrisen hangen yli

Lue lisää

..pappi..

sinä olet kyllä lammi-paavi!
oikeasti kun juttujasi lukee, niin herää kysymys että miksi niin kiihkolla puolustat omia valintojasi? onko mennyt löysät housuun?
talosi on tiivein ym. vaikka et ole siinä juurikaan asunut? aikamoista hölynpölyä sanon minä!
ja vielä lopuksi, asun kerrostalossa mutta edellisestä elämästä on kokemusta niin kevytsora, lammi kuin siporex-mökeistä..
onko Sinulla edes kokemusta lammi-mökistä??

siporex kirjoitti:

..pappi..

sinä olet kyllä lammi-paavi!
oikeasti kun juttujasi lukee, niin herää kysymys että miksi niin kiihkolla puolustat omia valintojasi? onko mennyt löysät housuun?
talosi on tiivein ym. vaikka et ole siinä juurikaan asunut? aikamoista hölynpölyä sanon minä!
ja vielä lopuksi, asun kerrostalossa mutta edellisestä elämästä on kokemusta niin kevytsora, lammi kuin siporex-mökeistä..
onko Sinulla edes kokemusta lammi-mökistä??

Lue lisää

>sinä olet kyllä lammi-paavi!

heh. Tängju! kerjäsinki.

>oikeasti kun juttujasi lukee, niin herää kysymys että miksi niin kiihkolla puolustat omia valintojasi? onko mennyt löysät housuun?

Ihmettelen miten sellaista johtopäätöstä pystyisi vetämään.

Mielestäni ullakkoratkaisussa kivirakenne ei ole järkevin. Ja perustelin sen.

>talosi on tiivein ym. vaikka et ole siinä juurikaan asunut? aikamoista hölynpölyä sanon minä!

En ole sanonut että se olisi tiivein.
Mistä niin kuvittelet?

Tavanomaiset huolellisesti tehdyt matalaenergiaPUUTALOT pääsevät ilmanpitävyydessä alle 1:n.

Miksi meillä ei voisi olla samoin?
Siksi koska jämerä sanoo että vain heillä on alle 1 ja muilla 7 ??? Se on valhe. kai sinäkin sen näet?

>ja vielä lopuksi, asun kerrostalossa mutta edellisestä elämästä on kokemusta niin kevytsora, lammi kuin siporex-mökeistä.. onko Sinulla edes kokemusta lammi-mökistä??

Olitkos se sinä tekemässä seuraavaksi palikkataloa?


Lammista on kokemusta nyt muutamalta asumiskuukaudelta eli ei paljoa.

Positiivista:
- ei kylmene myrskyssä niinkuin aiemmat vuokrakämpät (elementtikerrostalot, luhtipuutalot, tiiliverhotut rivitalot)
- naapureiden äänet (ja muutkaan) ei kuulu ulkoa
- lääniä on enemmän kuin koskaan
- 115m2 väljää neliöä siivoaa nopeammin kuin 52 ahdasta
- ei tule kylmää aaltoa sään lauhtuessa kuten vissiin joillain http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000024371566

negatiivista:
- hieman kevätauringon leivinuunin lauhtumisen yhteisvaikutus tuppasi pomppauttamaan päivälämpötilaa kunnes sain maalämpökoneen säädettyä, nooh, termostaatit on vielä asentamatta
- tasoitteessa on jo paljon elämän jälkiä, ei tuo tasoitettupinta ole gyprokkia lujenpaa
- yksi akkunan sisäsmyyki näyttäisi irtoavan (tasoitemies teki suoraan betonille ilman primeria/tartuntaa)

jne...

- raksaaja

the lammi paptist kirjoitti:

>sinä olet kyllä lammi-paavi!

heh. Tängju! kerjäsinki.

>oikeasti kun juttujasi lukee, niin herää kysymys että miksi niin kiihkolla puolustat omia valintojasi? onko mennyt löysät housuun?

Ihmettelen miten sellaista johtopäätöstä pystyisi vetämään.

Mielestäni ullakkoratkaisussa kivirakenne ei ole järkevin. Ja perustelin sen.

>talosi on tiivein ym. vaikka et ole siinä juurikaan asunut? aikamoista hölynpölyä sanon minä!

En ole sanonut että se olisi tiivein.
Mistä niin kuvittelet?

Tavanomaiset huolellisesti tehdyt matalaenergiaPUUTALOT pääsevät ilmanpitävyydessä alle 1:n.

Miksi meillä ei voisi olla samoin?
Siksi koska jämerä sanoo että vain heillä on alle 1 ja muilla 7 ??? Se on valhe. kai sinäkin sen näet?

>ja vielä lopuksi, asun kerrostalossa mutta edellisestä elämästä on kokemusta niin kevytsora, lammi kuin siporex-mökeistä.. onko Sinulla edes kokemusta lammi-mökistä??

Olitkos se sinä tekemässä seuraavaksi palikkataloa?


Lammista on kokemusta nyt muutamalta asumiskuukaudelta eli ei paljoa.

Positiivista:
- ei kylmene myrskyssä niinkuin aiemmat vuokrakämpät (elementtikerrostalot, luhtipuutalot, tiiliverhotut rivitalot)
- naapureiden äänet (ja muutkaan) ei kuulu ulkoa
- lääniä on enemmän kuin koskaan
- 115m2 väljää neliöä siivoaa nopeammin kuin 52 ahdasta
- ei tule kylmää aaltoa sään lauhtuessa kuten vissiin joillain http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000024371566

negatiivista:
- hieman kevätauringon leivinuunin lauhtumisen yhteisvaikutus tuppasi pomppauttamaan päivälämpötilaa kunnes sain maalämpökoneen säädettyä, nooh, termostaatit on vielä asentamatta
- tasoitteessa on jo paljon elämän jälkiä, ei tuo tasoitettupinta ole gyprokkia lujenpaa
- yksi akkunan sisäsmyyki näyttäisi irtoavan (tasoitemies teki suoraan betonille ilman primeria/tartuntaa)

jne...

- raksaaja

Lue lisää

en ole itselleni kaikkia eri kivimömmö-taloja rakentanut ja palikkaa en tekisi edes pahimmalle vihamiehelleni:-)

the lammi paptist kirjoitti:

>sinä olet kyllä lammi-paavi!

heh. Tängju! kerjäsinki.

>oikeasti kun juttujasi lukee, niin herää kysymys että miksi niin kiihkolla puolustat omia valintojasi? onko mennyt löysät housuun?

Ihmettelen miten sellaista johtopäätöstä pystyisi vetämään.

Mielestäni ullakkoratkaisussa kivirakenne ei ole järkevin. Ja perustelin sen.

>talosi on tiivein ym. vaikka et ole siinä juurikaan asunut? aikamoista hölynpölyä sanon minä!

En ole sanonut että se olisi tiivein.
Mistä niin kuvittelet?

Tavanomaiset huolellisesti tehdyt matalaenergiaPUUTALOT pääsevät ilmanpitävyydessä alle 1:n.

Miksi meillä ei voisi olla samoin?
Siksi koska jämerä sanoo että vain heillä on alle 1 ja muilla 7 ??? Se on valhe. kai sinäkin sen näet?

>ja vielä lopuksi, asun kerrostalossa mutta edellisestä elämästä on kokemusta niin kevytsora, lammi kuin siporex-mökeistä.. onko Sinulla edes kokemusta lammi-mökistä??

Olitkos se sinä tekemässä seuraavaksi palikkataloa?


Lammista on kokemusta nyt muutamalta asumiskuukaudelta eli ei paljoa.

Positiivista:
- ei kylmene myrskyssä niinkuin aiemmat vuokrakämpät (elementtikerrostalot, luhtipuutalot, tiiliverhotut rivitalot)
- naapureiden äänet (ja muutkaan) ei kuulu ulkoa
- lääniä on enemmän kuin koskaan
- 115m2 väljää neliöä siivoaa nopeammin kuin 52 ahdasta
- ei tule kylmää aaltoa sään lauhtuessa kuten vissiin joillain http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000024371566

negatiivista:
- hieman kevätauringon leivinuunin lauhtumisen yhteisvaikutus tuppasi pomppauttamaan päivälämpötilaa kunnes sain maalämpökoneen säädettyä, nooh, termostaatit on vielä asentamatta
- tasoitteessa on jo paljon elämän jälkiä, ei tuo tasoitettupinta ole gyprokkia lujenpaa
- yksi akkunan sisäsmyyki näyttäisi irtoavan (tasoitemies teki suoraan betonille ilman primeria/tartuntaa)

jne...

- raksaaja

Lue lisää

...en ole kaikkia kivimömmö-taloja itselleni rakentanut ja palikkaa en tekisi edes pahimmalle vihamiehelleni:-)

raksaaja--sh kirjoitti:

>kannattanut rakentaa kokonaan puutalo kun tuo puu näyttää olevan niin perkuleen hyvä tässä kohtaa...

Meillä ei liene puuta juuri sen enempää kuin Jämerässäkään.

Kivirakenteisessakin yläpohjassa on paljon puuta:
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/seurantakohteet/Pirkkala_kuvia7.htm
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=240
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/tv.asp?id=593

Meillä on KIVEÄ ENEMMÄN kuin jämerässä !!!!!

>Sittenkun joku kyselee kivitalon eduista niin mainitaan tiiveys jne...

Koeta jo tajuta. Ei puurakenteinen yläpohja ole hatara muualla kuin JämeränRaamatussa.

Lue kertauksen vuoksi:
(talokannan keskiarvo on ammattikirjallisuuden mukaan 3...4 ja Jämerän omakehun mukaan 7, hehheh ehhe ehheeehe:
http://www.jamera.fi//default.asp?A=13
" Jämerä-kivitalo luokitellaan tiiviiksi rakenteeksi, koska sen vuotoilmaluku n50 on tutkimusten mukaan noin 1. Keskimääräisessä suomalaisessa pientalossa se on noin 7 ja tavanomaisilla vuotavilla rakenteilla n50 on yli 10."
)

Ekorex "hirsitalo" ilmanpitävyys on 1.8 VTT:n mukaan: http://www.rantasalmi.com/admin/tiedostot/ekorex1.pdf

"Tutkimuksessa MITATTUJEN noin 30 1980-luvun alussa rakennetun pientalon ilmanvuotolukujen keskiarvo oli 2.8 1/h"
http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1945.pdf


Puinen yläpohja ei tee rakennuksesta hataraa sen enempää kuin kivinenkään tiivistä.
Esimerkki virheestä: yläpohjasta puuttuu ilmansulku piipun ympäriltä = ilmanpitävyys katoaa täysin
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/verkkolehti/04/1304siporex.htm





Olisiko minun pitänyt rakentaa työläämmin ja huonommin vain jotta olisi saanut enemmän kallista kiveä yläpohjaan?

Entä olisko OIKEAN lämmöneristeen tilalta pitänyt käyttää jotain huonompaa korviketta kuten siporexia?


Ei tosiaan.

>Eipä taida tätä palstaa jaksaa lukea enää kun AINOAT oikeat ratkaisut voisi käydä katsomassa raksaajan "kivitalosta"

Turhaan vouhotat. Jämeräuskontosi saat viedä minne lystäät.

Olen perustellut puista yläpohjaa varsin asiallisin faktaperustein tapauksessa jossa on kylmä VARASTOULLAKKO !
Olen aivan varma että puinen yläpohja on SIIHEN TAPAUKSEEN järjellisin. Aivan kuten valuharkko on rinnetalossa paras.

Lue lisää

Raksaajalta ei liikene ymmärrystä millekään muulle ratkaisulle kuin omalleen. Teksteistä paistaa läpi omien ratkaisujen puollustaminen ja muiden mielellään totaalinen mollaaminen. Suurin osa rakentajien ratkaisuista on tunnepohjalta tehtyjä ja sen jälkeen valitaan sopivat järkiperustelut, jotka tukevat omaa valintaa. Toisen ainoa oikea ratkaisu on toisen kuvotus.

ei ymmärrystä kirjoitti:

Raksaajalta ei liikene ymmärrystä millekään muulle ratkaisulle kuin omalleen. Teksteistä paistaa läpi omien ratkaisujen puollustaminen ja muiden mielellään totaalinen mollaaminen. Suurin osa rakentajien ratkaisuista on tunnepohjalta tehtyjä ja sen jälkeen valitaan sopivat järkiperustelut, jotka tukevat omaa valintaa. Toisen ainoa oikea ratkaisu on toisen kuvotus.

Lue lisää

Kivirakenteiselle yläpohjalle ei löydy varastoullakollisessa ratkaisussa niin paljoa kestäviä perusteluita kuin puurakenteiselle.

Muissa tapauksissa tilanne on enemmän fifty fifty paitsi että monesti se kivinen versio maksaa enemmän.

Jos olisi jotain faktaa ja asiallisia perusteluja tarjota keskusteluun niin mielelläni kuulisin. Mutta ei näytä olevan.

raksaaja--sh kirjoitti:

Energiaa pitäisi meidän talossa kulua 2140€ edestä mutta maalämmön ja leudon talven seurauksena voi olla että energiakulut jäävät 800€ ensimmäiseltä vuodelta.

Ajatellaanpa sitten taas ilmavuotoja.

Ilmanpitävyydellä 1 menee 11% * 800€ harakoille eli 88€ vuodessa.

Ilmanpitävyydellä 2.5 (nykynormipuutalo) menisi 23%*800€ eli 184€ vuodessa ilmavuotona harakoille.

Eroa siis noin 100€ vuodessa.


Jupisin aihetta sivuten tuolla toisaalla...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000025107828

(näitä laskelmiani saatte sitten ihan vapaasti käyttää omiin tarkoituksiinne jos koette hyödyllisiksi tai muuetn vaan hauskoiksi, as usual. crediittejä saa antaa jos siltä tuntuu)

Lue lisää

Meidän mökistä joka siis ei ole matalaenergiaharkoista tehty:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&con ference=4000000000000009&posting=22000000025194107

Aika näyttää...

raksaaja--sh kirjoitti:

Kivirakenteiselle yläpohjalle ei löydy varastoullakollisessa ratkaisussa niin paljoa kestäviä perusteluita kuin puurakenteiselle.

Muissa tapauksissa tilanne on enemmän fifty fifty paitsi että monesti se kivinen versio maksaa enemmän.

Jos olisi jotain faktaa ja asiallisia perusteluja tarjota keskusteluun niin mielelläni kuulisin. Mutta ei näytä olevan.

Lue lisää

No paljon se sinun varastoullakon kantavuus on?

raksaaja--sh kirjoitti:

Meidän mökistä joka siis ei ole matalaenergiaharkoista tehty:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&con ference=4000000000000009&posting=22000000025194107

Aika näyttää...

Lue lisää

voi minimoida mm. pienentämällä ilmastointia, mutta mikäli LTO-kone on normaalisti alipaineinen
harakanpesä tuntuu vetoiselta ja mainitsemiesi 11-23% lisäksi tulee 5% lisäkulu jokaisesta lämpöasteesta, joka vetoisuuden takia pitää talossa olla, (korvausilma tulee hallitsematta sisälle) Tiivis talo, noin 22C, harakanpesä vedon tunteen takia pidettävä 24-25C lämpötilaa, joten lämmityskulu onkin 10-15% suurempi kuin sellaisessa mökissä, jossa hallittu ilmanvaihto. Harakanpesässä lämmityskustannus helposti 21-48% suurempi.

paskaa vaan tehty laajempi AISE-tutkimus, jonka mukaan kivitiivis=1 ja halpaharakanpesä=4.

Kai se tutkimus sieltä tulee aikanaan.