Taas tulee se aika vuodesta jolloin ammattikorkeiden ja yliopistojen välisestä tasoerosta riidellään täyttä hönkää. Totuus on kuitenkin vesiselvä: ammattikorkeakoulu on jopa Opetusministeriön mukaan yliopiston vertainen korkeakoululaitos.
Pistää oikeastaan silmään miksi yliopisto-opiskelijat ja -henkilökunta haluaa mustamaalata ammattikorkeakoulua kaikin mahdollisin tavoin, pitäen tätä jonkinlaisena ammatillisena oppilaitoksena.
Yhden väitteen mukaan ammattikorkeakoulun voi läpäistä älykkyysosamäärällä 74 koska korkeakoulupaikat (mukaanlukien siis yliopistot) mitoitetaan niin että 70% väestölle on tarjolla korkea-asteen koulutus. Kun tarkastetaan väite Suomen Mensan käyttämillä arvoilla (keskiarvo 100, hajonta 24, mikä on siis nimenomaan Suomessa käytössä), huomataan että 70% väestöstä kuuluu ryhmään, jonka ÄO on luokkaa 85 tai suurempi. Ei hirveästi vala uskoa yliopistolaisten lahjoihin jos kerran tuollaista lähtee suoltamaan, ja odottaa vielä että siihen uskotaan. Väitehän on tarkastettavissa ihan lukion matikan oppimäärällä.
Itseasiassa vähän epäilen että lahjattomimmat korkeakouluopiskelijat löytyy yliopistoista, kaikanmaailman pilipalihumanistimaisterilinjalta. Harvempi näistä tulee saamaan työtä, ammatista puhumattakaan. Fiksua vai ei, se on jokaisen ratkaistavissa.
Toisen väitteen mukaan AMK ei olisi muuta kun opistoaste uudella nimellä. Näin ei siis ole: opistot oli amisten jatkokoulutuslaitoksia, jossa keskityttiin enemmän täysin naurettavaan autontuunaukseen, tupakkapaikkaralliin, ryyppäämiseen ja ajankuluttamiseen kunnollisen opiskelun sijaan. Modernilla ammattikorkeakoululla ei ole yhtään mitään yhteistä tuollaisen kanssa. Käytännössä ylioppilastutkinto on pakollinen jos haluaa haaveillakaan pärjäävänsä. Meidän koulussa vaatimustaso on sillä tasolla että suurin osa amiksista joutuu keskeyttämään.
Entä ammattikorkean vaatimuksista sitten? No ensimmäisenä tulee mieleen että yliopisto-opiskelija valmistuu vaikkei osaa mitään, ei ole tehnyt päivääkään elämässään työtä eikä kouluun koskaan ilmesty. Toista on meillä: kädentaitoja vaaditaan, työharjoittelu ja läsnäolopakko on. Voisiko olla niin että yliopisto-opiskelija soveltaa työelämäänkin sen koulussa omaksumansa akateemisen vapauden: tulee ja menee miten huvittaa? Heh heh. Lisäksi teoriaopetus teettää enemmän työtä kun yliopiston vastaava, ja sisältää siis enemmän asiaa. Jääkö neljä vuotta ammattikorkeassa opiskellut todellakin jalkoihin jos vertaa yliopiston maisteriin? Ei varmasti jää. Teoriaopetus on amk:ssa tasokkaampaa, ja käytännön osaaminen viimeistelee kokonaisuuden. Ammattikorkeiden jatkotutkinto vastaakin lähinnä lisensiaatin tutkintoa yliopistossa; opintopisteitäkin on saman verran, ja vaatimustaso AMK:ssa korkeampi.
Itseasiassa kehitys vie siihen suuntaan että ammattikorkeiden perustutkinnot pian tunnustettaisi vastaavan yliopistomaistereiden tutkintoja, sekä nykyiset jatkotutkinnot lisensiaatin koulutusta. Sitten ei enää puuttuisi kun tohtorikoulutusohjelma, mikä sekään ei ole kun päättäjien viitsimisestä kiinni. Ja kun kerran koulutus on AMK:ssa tasokkaampaa, niin ei liene epäselvää kuka vie tulevaisuudessa oikeattyöpaikat ja ketkä istuu vielä koulunkin jälkeen kaupan kassalla. Vaan elämä on, ystävät rakkaat, elämä on.
Pistää oikeastaan silmään miksi yliopisto-opiskelijat ja -henkilökunta haluaa mustamaalata ammattikorkeakoulua kaikin mahdollisin tavoin, pitäen tätä jonkinlaisena ammatillisena oppilaitoksena.
Yhden väitteen mukaan ammattikorkeakoulun voi läpäistä älykkyysosamäärällä 74 koska korkeakoulupaikat (mukaanlukien siis yliopistot) mitoitetaan niin että 70% väestölle on tarjolla korkea-asteen koulutus. Kun tarkastetaan väite Suomen Mensan käyttämillä arvoilla (keskiarvo 100, hajonta 24, mikä on siis nimenomaan Suomessa käytössä), huomataan että 70% väestöstä kuuluu ryhmään, jonka ÄO on luokkaa 85 tai suurempi. Ei hirveästi vala uskoa yliopistolaisten lahjoihin jos kerran tuollaista lähtee suoltamaan, ja odottaa vielä että siihen uskotaan. Väitehän on tarkastettavissa ihan lukion matikan oppimäärällä.
Itseasiassa vähän epäilen että lahjattomimmat korkeakouluopiskelijat löytyy yliopistoista, kaikanmaailman pilipalihumanistimaisterilinjalta. Harvempi näistä tulee saamaan työtä, ammatista puhumattakaan. Fiksua vai ei, se on jokaisen ratkaistavissa.
Toisen väitteen mukaan AMK ei olisi muuta kun opistoaste uudella nimellä. Näin ei siis ole: opistot oli amisten jatkokoulutuslaitoksia, jossa keskityttiin enemmän täysin naurettavaan autontuunaukseen, tupakkapaikkaralliin, ryyppäämiseen ja ajankuluttamiseen kunnollisen opiskelun sijaan. Modernilla ammattikorkeakoululla ei ole yhtään mitään yhteistä tuollaisen kanssa. Käytännössä ylioppilastutkinto on pakollinen jos haluaa haaveillakaan pärjäävänsä. Meidän koulussa vaatimustaso on sillä tasolla että suurin osa amiksista joutuu keskeyttämään.
Entä ammattikorkean vaatimuksista sitten? No ensimmäisenä tulee mieleen että yliopisto-opiskelija valmistuu vaikkei osaa mitään, ei ole tehnyt päivääkään elämässään työtä eikä kouluun koskaan ilmesty. Toista on meillä: kädentaitoja vaaditaan, työharjoittelu ja läsnäolopakko on. Voisiko olla niin että yliopisto-opiskelija soveltaa työelämäänkin sen koulussa omaksumansa akateemisen vapauden: tulee ja menee miten huvittaa? Heh heh. Lisäksi teoriaopetus teettää enemmän työtä kun yliopiston vastaava, ja sisältää siis enemmän asiaa. Jääkö neljä vuotta ammattikorkeassa opiskellut todellakin jalkoihin jos vertaa yliopiston maisteriin? Ei varmasti jää. Teoriaopetus on amk:ssa tasokkaampaa, ja käytännön osaaminen viimeistelee kokonaisuuden. Ammattikorkeiden jatkotutkinto vastaakin lähinnä lisensiaatin tutkintoa yliopistossa; opintopisteitäkin on saman verran, ja vaatimustaso AMK:ssa korkeampi.
Itseasiassa kehitys vie siihen suuntaan että ammattikorkeiden perustutkinnot pian tunnustettaisi vastaavan yliopistomaistereiden tutkintoja, sekä nykyiset jatkotutkinnot lisensiaatin koulutusta. Sitten ei enää puuttuisi kun tohtorikoulutusohjelma, mikä sekään ei ole kun päättäjien viitsimisestä kiinni. Ja kun kerran koulutus on AMK:ssa tasokkaampaa, niin ei liene epäselvää kuka vie tulevaisuudessa oikeattyöpaikat ja ketkä istuu vielä koulunkin jälkeen kaupan kassalla. Vaan elämä on, ystävät rakkaat, elämä on.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Hehe, samaa mieltä. joo kiva valmistua ensihoitajaksi, varma työpaikka. palkkojen nousua vielä odotellaan! ja älykkyysosamääräni on 113.
tuollainen "Yliopisto VS AMK" - vastakkainasettelu on idioottimaista. koita vaan hyväksyä että AMK ja Yliopisto on ERILAISIA , kumpikaan ei ole parempi tai huonompi kuin toinen.
AMK eroaa kyllä yliopistosta, ja tämän eron takia on parempi!
Sinä et ole ammattikorkeaa tai yliopistoa nähnytkään, tekstistäsi päätellen tuskin edes lukiota. Mistään tasoeroista ei riidellä, paitsi mitä nyt kaltaisesi trollit täällä suomi24-palstoilla säälittävästi yrittävät tyhmimpiä satunnaisia kävijöitä ärsyttää.
Jos tarkoituksenasi oli mustamaalata amk-opiskelijoita, niin kokeile seuraavan kerran saada vähän uskottavuuttakin mukaan.
...näkee jo ensi silmäyksellä, ettei kannata tuhlata aikaansa tuon soperruksen lukemiseen.
Olisiko siellä AMK:ssasi tarjolla vaikka joitakin käytännöllisen kirjoittamisen kursseja? ;)
kiinnittää huomionsa kieliasuun kun ei muuta vikaa tekstistä löydä! Vähän sama kun taloa ostamassa oleva jättää muuten hyvän tönön ostamatta kun ei siedä väriä.
Kirjoitusasu tuossa on parempi kuin sisältö, jota ei viitsi edes kommentoida - kirjoittajalla ei ilmeisestikään ole välineitä ymmärtää vastausta.
Kerro nyt kuitenkin, minkä perusteella olet tehnyt johtopäätöksesi yliopistomaailmasta ja siinä opiskelusta. Oletko pitkäänkin ollut yliopiston kirjoilla vai pohjautuvatko tietosi toiveajatteluun?
Niin, että teillä ei sitten niitä käytännön kirjoituskursseja ole? Ai, anteeksi...AMK:sta valmistuvahan saa automaattisesti mukaansa sihteerin tuunaamaan kirjalliset töräyksensä luettavaan muotoon.
Alkaen otsikon kieliopillisesta kömmähdyksestä loistavalla lauserakenteella ja kappalejaolla tuherrettuun oksennukseen voisi jopa kuvitella, että siellä joku ensimmäistä vuotta amk:ssa opiskeleva korrrrrrrrrrrrrrrrkeakoululainen koettaa päteä.
Villi arvaukseni on kuitenkin se, että asialla on finninaamainen häviäjä, joka ei pääse minkään tason jatkokoulutukseen peruskoulusta armopalaksi saadun päästötodistuksen avulla. Ja se pippelikin laskee varmasti aikanaan, vaikka nyt näitä tekstejä tirri pystyssä lueskeletkin. Älä huolestu.
Tarkoitan joka sanaaa. AMK on opetuksen tasossa mennyt yliopiston ohi, ja kun otetaan huomioon käytännönläheisyys ja työelämäyhteydet, ei liene kenellekään vaikea ainakin itselleen tunnustaa että AMK on mennyt yliopiston ohi jo ajat sitten.
1. väitteissäsi ei ole mitään järkeä koska sinulla ei ole koemusta yliopisto-opiskelusta
2. näiden kahden vertailu on järjetöntä koska sellaisia aloja joiden työpaikoista amkkilaiset ja yliopiston käyneet kilpailisivat, ei ole.
3. sinänsä ihan kiva provo.
Jos haluat vähän uskottavuutta, perustele väitteesi ja anna valaisevia esimerkkejä.
Älähän nyt horise omiasi. Tradenomit ja KTM:t tappelevat hyvinkin samoista hommista valmistuessaan. Myöhemmin tutkinnolla ei ole juuri väliä vaan työkokemuksella ja sillä miten on oppinut uutta yms.
Kelpo pohjia molemmat - osaavalle tekijälle.
Eikös suomalaisten 20-vuotiaiden älykkyysosamäärä samaisella keskihajonnalla huitele peräti jossain 120 tuntumassa? Tällaisen käsityksen olen jostain ihmeestä saanut. Enkä nyt tarkoita mitään nettitestien tuloksien perusteella tehtyä päätelmää, vaan ihan valistuneiden arvaajien mielipidettä :)
Muuta en jaksanut viestistä lukeakaan.
mikä tässä oikein on kun ei kumpikaan näytä tajuavan että molemmat koulutukset ovat tarpeellisia.
AMK:ssa ei kuitenkaan opiskella yhtä tieteenalaa kuten yliopistoissa eli tuossapa se suuri ero.
Yliopisto painottuu enemmän tietelliseen puoleen ja amk käytäntöön, näin se vain on. Saa asiasta riidellä ihan niin kauan kuin haluaa usein taustalla ei ole muuta kuin oma huono itsetunto.
kuten lääkäreitä, opettajia, farmaseutteja, lastentarhanopeja,lakimiehiä, kaikilla selkeä ohjaus työhön jo alusta asti työharjotteluinenn kaikineen. tarkemmat kuvaukset löytynevät sitten kunkin TIETEENalan kuvauksista.
AMK:ssa ei ymmärretä tieteen päälle juuri mitään koska amk:ssa ei opetus suuntaudu yhden tieteenalan mukaan. Jos maisterin paperit tarvitsee tulevaa työtä varten niin ei kun pääsykokeisiin lukemaan.
Kun ne vielä siellä AMKissa alkaisivat opettaa ihmisille oman äidinkielensä hallintaa, niin kaikki ois hyvin! ;-D
Eikö ole vähän perse edellä puuhun menemistä, jos hankitaan pikapikaa käytännön taitoja, eikä ole aavistustakaan, miksi niitä hankitaan tai mihin kaikkeen niitä voi koulutilanteen ympärillä käyttää?
Ei ole tosiaankaan mitään AMK-koulutusta vastaan, ja erittäin hyviä ammattilaisia monelle alalla sieltä valmistuu, mutta argumentointikykysi on melko onnetonta. (Ja ihan BTW, yliopisto-opinnoissa niitä pystyisi ehkä parantamaan.)
Kriittisen ajattelutavan opettamiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kun nämä provot näyttävät niin helposti osuvan ja uppoavan...