Tsernobyl-tyyppiset laitokset saatiin onnettomuuden jälkeen hyvin pienillä muutoksilla sellaisiksi, että vastaavanlaista onnettomuutta ei enää voi tapahtua. Julkaistuista tieteellisistä artikkeleista näkyy, että NL:ssä kyllä tunnettiin laitoksien heikot kohdat jo ennen onnettomuutta.
Mutta asioiden järkiperäinen hoitaminen ei ole mahdollista, jos asiantuntemattomat ja tunneperäisesti asennoituvat henkilöt päästetään tekemään päätöksiä tai vaikuttamaan päätöksiin.
Koska laitosten piti (poliittisen) johdon mielestä olla turvallisia, ei voitu tehdä vain varmuuden vuoksi turvallisuuden parantamiseen tähtääviä töitä.
Järkevä keskusjohto keksii, että turvallisuus on otettava huomioon jo laitoksen suunnitteluvaiheessa. Parasta tällöin on, että jokainen jolla on jotain sanomista turvallisuuden parantamiseksi, otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheeseen. Tällöin ei vain jää ketään arvovaltaista henkilöä, joka laitoksen valmistuttua kykenisi antamaan jotain positiivista laitoksen turvallisuuden eteen.
Riippumaton turvallisuusviranomainen on erittäin hyödyllinen turvallisuustason nostamisessa, vaikka erillisen turvallisuusviranomaisen olemassaolon voi loogisesti perustella olevan resurssien tehotonta käyttöä. Voidaan nimittäin kysyä, että miksi kaikkia resursseja ei pistetä suunnitteluun, jolloin panos-tuotos-suhde on edullisin. Ajatellaan ajatuskokeena, että jokin laite on tehty turvalliseksi. Eikö silloin hyödytä mitään tehdä jotain näköpiirissä olevan onnettomuuden välttämiseksi?
Ydinvoiman vastaiset vuohkaajat vain yrittävät pitää huolta siitä, että ydinvoimaa käytettäessä ei olisi enää ollenkaan käytettävissä tapa tehdä muutoksia silloin kun niihin ilmenee tarvetta. Vaatimalla niin korkeaa turvallisuutta, jota ei voi enää edes ajatella parannettavan (koska mitään riskiä ei silloin enää voi olla) vuohkaajat tulevat ajaneeksi samaa asiaa kuin ne, jotka haluavat jäädyttää laitosten turvallisuustason olemassa olevaan tasoon marginaalisten kustannussäästöjen takia. On se tietysti myös henkisesti miellyttävämpää, että on syitä, joiden nojalla ei tarvitse nostaa omaa tiedontasoaan.
Jaa, ettäkö Suomen ydinvoima samassa veneessä, ja ettäkö nyt koetetaan irtisanoutua ydinvoiman riskeistä? Vastaus on, että eipä suomalasilla ollut paljon sanomista siihen, miten NL:ssä meneteltiin. Yritettyhän oli huonolla menestyksellä ja noin 100 000 suomalaisen hengen menetyksellä.
Mutta asioiden järkiperäinen hoitaminen ei ole mahdollista, jos asiantuntemattomat ja tunneperäisesti asennoituvat henkilöt päästetään tekemään päätöksiä tai vaikuttamaan päätöksiin.
Koska laitosten piti (poliittisen) johdon mielestä olla turvallisia, ei voitu tehdä vain varmuuden vuoksi turvallisuuden parantamiseen tähtääviä töitä.
Järkevä keskusjohto keksii, että turvallisuus on otettava huomioon jo laitoksen suunnitteluvaiheessa. Parasta tällöin on, että jokainen jolla on jotain sanomista turvallisuuden parantamiseksi, otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheeseen. Tällöin ei vain jää ketään arvovaltaista henkilöä, joka laitoksen valmistuttua kykenisi antamaan jotain positiivista laitoksen turvallisuuden eteen.
Riippumaton turvallisuusviranomainen on erittäin hyödyllinen turvallisuustason nostamisessa, vaikka erillisen turvallisuusviranomaisen olemassaolon voi loogisesti perustella olevan resurssien tehotonta käyttöä. Voidaan nimittäin kysyä, että miksi kaikkia resursseja ei pistetä suunnitteluun, jolloin panos-tuotos-suhde on edullisin. Ajatellaan ajatuskokeena, että jokin laite on tehty turvalliseksi. Eikö silloin hyödytä mitään tehdä jotain näköpiirissä olevan onnettomuuden välttämiseksi?
Ydinvoiman vastaiset vuohkaajat vain yrittävät pitää huolta siitä, että ydinvoimaa käytettäessä ei olisi enää ollenkaan käytettävissä tapa tehdä muutoksia silloin kun niihin ilmenee tarvetta. Vaatimalla niin korkeaa turvallisuutta, jota ei voi enää edes ajatella parannettavan (koska mitään riskiä ei silloin enää voi olla) vuohkaajat tulevat ajaneeksi samaa asiaa kuin ne, jotka haluavat jäädyttää laitosten turvallisuustason olemassa olevaan tasoon marginaalisten kustannussäästöjen takia. On se tietysti myös henkisesti miellyttävämpää, että on syitä, joiden nojalla ei tarvitse nostaa omaa tiedontasoaan.
Jaa, ettäkö Suomen ydinvoima samassa veneessä, ja ettäkö nyt koetetaan irtisanoutua ydinvoiman riskeistä? Vastaus on, että eipä suomalasilla ollut paljon sanomista siihen, miten NL:ssä meneteltiin. Yritettyhän oli huonolla menestyksellä ja noin 100 000 suomalaisen hengen menetyksellä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jotka jatkuvasti maalailevat PIRUja seinille? Uhkakuvia latelevat kuin jotkut lestadiolaiset synnin tuhoavasta voimasta, Aivan samanlaisia molemmat lahkot, niin vihreät kuin ne uskonveljet!