Kuinka nopeasti Cipramilin haittavaikutukset tulevat käytön aloittamisesta esiin? Entä kuinka kauan nämä haittavaikutukset kestävät?
Alotin eilen puolikkaalla, mutta tänään aamulla otin jo kokonaisen 20mg, ja tuntuu jo nyt, että olisi pahoinvointia.
Alotin eilen puolikkaalla, mutta tänään aamulla otin jo kokonaisen 20mg, ja tuntuu jo nyt, että olisi pahoinvointia.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Söin niitä aikoinaan n. puoli vuotta ja olo oli HETI aamuisin sellanen "pöhkö" eli vähän niinkun olis krapulassa aina heränny. Käsien vapinaa oli myös. "Krapulainen" olo kesti koko käytön ajan. Ja kädet vapisi aina aamuisin. Mitään apua en niistä tuntenut itselleni saavani. Vain entistä turtuneemman olon. Puolen vuoden käytön jälkeen päätin että haluan ne lopettaa ja sekään ei ollut helppoa. Ensin puolikkaita ja sitten neljäsosia ja vielä pienempiä murusia. Eipä voi sanoa että niillä olis koko aikana ollut mitään positiivisia vaikutuksia eli minä en ainakaan suosittele niitä kenellekään enkä enää koskaan koske ton tyyppisiin lääkkeisiin.
taas esimerkki tapauksesta "yleistän oman kokemukseni kaikkiin muihin ihmisiin. Koska se ei minulle sopinut, se on huono lääke." Aika typerää, sanoisin.
erinomainen ja hyvä lääke ?
joillekin on, joillekin ei.
Tuo edellinen kirjoittaja kuuluu ilmeisesti niihin, joille Cipramil ei lainkaan sovi, näin joskus on ja silloin on aihetta kokeilla jotain toista merkkiä. Monella tämä "oikean" lääkemerkin etsiminen voi kestää kauankin.
Yleisesti Cipramil sopii suurimmalle osalle käyttäjistä erinomaisesti. Haitoista: sivuvaikutukset kestävät noin viikon lääkkeen aloittamisen jälkeen, korkeintaan kaksi. Lievä pahoinvointi, päänsärky, huimaus ja normaalia suurempi hikoilu ovat tavallisia käytön aloitukseen liittyviä sivuvaikutuksia. Mutta ovat todella lieviä - itse en niitä edes huomannut, koska depressio sinänsä aiheuttaa paljon vakavampia vaivoja kuukausikaupalla. Aloitusvaivat kaikkovat nopeasti, joten ei huolta.
Pitkäaikainen vaikutus sen sijaan kaikilla serotoniiniselektiivisillä lääkkeillä on seksuaalisten halujen tuntuva väheneminen sekä orgasmin saamisen vaikeus, nimenomaan suurilla annoksilla, väh. 40-60 mg. Tästäkin pääsee eroon annosta hienosäätämällä. Toisaalta, ei seksi juuri mieleen tule silloinkaan jos on depressiossa. Tämä haitta on pieni valtavaan hyötyyn nähden, ja halut palaavat lääkekuurin loputtua suorastaan hyökyaallon tavoin.... Kokemusta on. >;)
ettei ota mitään lääkettä niin pysyy pää kunnossa eikä ole 10v päästä zombie.
sitten pää nimenomaan ei pysy kunnossa ilman lääkkeiden apua ja tekee itsemurhan tms. Masennuslääkkeistä ei muuten 10 vuoden käytön jälkeen tule zombieksi. Tehonsa ne kyllä todennäköisesti menettävät.
10 vuoden päästä voi olla jo ollut kuolleena 10 vuotta, ellei ole lääkitystä saanut. moni ei tajua kuinka pahaksi masennus voi mennä.
tuola aiemmassa viestissä just valitit että ei pitäis yleistää niin äläsitten itsekkään harrasta sitä. masennuslääkkeistä voi tulla 10 vuodessa zombiksi..voi tulla lyhyemmässäkin ajassa...
kyllä ne varmasti joillakin vaikuttaa ihan hyvin silleen että saa ittensä kasaan ja pysyy siinä kasassa kun lopettaa lääkkeet mutta ei niihin kannata sokeesti uskoa...lääkkeen syöjälle saattaa tulla paskanen loppu...se on vähän niinku venäläistä rulettia....jollaki on paska tsägä ja menee ihan zombiks lääkkeestä kun ei tajua huuruissaan lopettaa syömistä...jos popsit lääkkeitä ja epäilet vähänki että onkohan nää lääkkeet kovin hyvä juttu nii kannattaa varmaan lopettaa enneku saattaa olla liian myöhästä.
yleistänytkään, kerroinpahan vain mitä joillekin käy kun eivät hoitoon hakeudu ja lääkitystä saa. Zombieksi olen kuullut ihmisten tulevan vain antipsykooteista, olen kyllä kuullut masennuslääkkeiden turruttavan tunteita joillain, minkä henkilöt kokevat negatiivisena ja yleensä lopettavat syönnin sen takia. 10 vuotta jos syö niin kyllä yleisin reaktio on että lääkkeet menettävät tehonsa.
Kommentoin tuohon masennuslääkkeen turruttavuuteen. Siskoni söi Cipramilia. Ei ollut tunnehuippuja suuntaan eikä toiseen. Elämä oli tasaisen tylsää. Tämä masensi siskoani vielä enemmän. Viime syksynä hän teki itsemurhan. Syyhän ei ole pelkästään lääkkeiden, mutta pistää vähän ihmettelemään. Vaikka Cipramil on maailmalla ja täällä meillä tunnettu ja käytetty, onko tätä mahdollisesti tappavaa ominaisuutta tutkittu tarpeeksi? Tapahtuuko tällaista paljonkin? Vai tajuaako ihmiset vaihtaa toiseen lääkkeeseen ennen kuin henki lähtee?
Kommentoin tuohon masennuslääkkeen turruttavuuteen. Siskoni söi Cipramilia. Ei ollut tunnehuippuja suuntaan eikä toiseen. Tasaisen tappavaa, mikä masensi häntä enemmän. Viime syksynä hän teki itsemurhan. Syyhän ei ole pelkästään lääkityksessä, mutta kun... Cipramil on maailmalla ja täällä meillä tunnettu ja käytetty lääke, joten onko tätä mahdollisesti tappavaa ominaisuutta tutkittu? Tapahtuuko tällaisia itsemurhia kuinka paljon? Vai ehtivätkö jotkut vaihtaa toiseen lääkkeeseen ennen kuin henki lähtee?
määrittele zombie
esim. jos on saanut parkinsonin taudin vuosikymmeniä jatkuneesta levotzinin (vanhempi psykoosilääke) syönnistä...tai jotain.
Itse kärsin paniikkihäiriöstä 17 vuotiaasta 26 ikävuoteen ennen kuin suostuin käyttämään lääkkeitä.Viimein annoin periksi ja aloitin cipramilin käytön ja olen ollut tyytyväinen.Ei cipramil aiheuta riippuvuutta eikä tee zombieksi. Se ei ole mikään rauhoittava lääke!
moi !
Mulle tuli samana päivänä. oksetti ja a kesti noin 3 viikkoa huono-olo. Mut on yksilöllistä. Muistaakseni lääkäri puhui 1-4 viikkoon.
hyvä lääke, mut kallis
Olen käyttänyt Cipramilia vuodesta 1993. En ole zombie eikä lääke ole menettänyt tehoaan.
Alun vaikeaan, lähes psykoottiseen depressioon Cipramil tehosi erittäin hyvin, käytin sitä useamman vuoden keskeytyksettä 40 mg/vrk. Nykyisin tarvitsen lääkitystä ainoastaan vuoden pimeimpänä aikana: syön 1/4 annosta estolääkityksenä muutaman kuukauden vuodessa kaamosmasennusta torjumaan. Käyn töissä, olen onnellinen, harrastan ja pidän hauskaa yhdessä tyttäreni kanssa.
Tämä palsta tuntuu vetävän magneetin lailla kirjoittajia, jotka eivät tiedä aiheestaan yhtään mitään. Ihan tiedostusluonteisesti voin heille 10 vuoden kokemuksella kertoa: Cipramilin sivuvaikutukset ovat sen tehoon verrattuna mitättömät; se ei tee ihmisestä millään tavalla zombieta (joitakin täällä kirjoittelevia zombieita se voisi jopa piristaa), se ei menetä tehoaan pitkäaikaisessa käytössä eikä aiheuta vierotusoireita pitkänkään käytön jälkeen.
oot tasan yksi ihminen joten miten luulet tietäväs miten cipramil toimii joillakin muilla..
mä tiedän sen että saattaa käydä huonosti kun virittää aivojaan lääkkeillä...hevonenkin tietää että saattaa käydä huonosti ku syö pillereitä jotka vaikuttaa välittäjäainetasapainoon...ja on mulla sitäpaitsi negatiivisia kokemuksia tietystä masennuslääkevalmisteesta.
jotkut saa muuten ihan sietämättömät vierotusoireet lyhyenkin käytön jälkeen.
Syyllistyt itsekin tuohon "minä tiedän kuinka se oikeasti on" -kirjoitteluun. Itse olen cipramilini syönyt ja käytön lopettanut, sopi minulle mutta tuskin kaikille muille. Ei se niin kauhean vaikeata ole käsittää.
lisää lapsia?
He kyllä saisivat kantaa tulokset kymmenen vuoden putkestasi.
eh? Kantaa tulokset siitä, että kyseinen henkilö pärjää? Vai luuletko, että cipramil takertuu dna:han? Mitä ihmettä?
tuon ainoastaan vaihtoehtosia näkökulmia mukaan keskusteluun. pointti oli se että lääkkeet ei sovi keikille ja niitten syömisellä saattaa olla tuhoisest seuraukset. tämä faktan kirjoitin koska joku väitti ettei niistä voi käydä mitään.
minä en väittänyt etteikö ne lääkkeet sopis jollekkin, kuten sulle. sitä ei ole ollenkaan vaikea käsittää. jos mun kirjotustyyli jotenkin häiritsee niin se on voi voi.
Kärsin synnytyksen jälk. masiksesta pari vuotta sitten ja sain eka lääkkeeksi Cipramilia. Olen käsittänyt, että se on useimmiten se eka lääke, jonka terv.keskuslääkäri määrää, kun se sopii monille. Mulla oli haittavaikutuksina pari ekaa viikkoa huimausta, hikoilua, suun kuivumista ja aamuista pönttöä oloa. Sen jälkeen lääke alkoi tepsiä ja pääsin taas elämän syrjästä kiinni.
Muutaman kk:n kuluttua masis puski taas päälle ja Cipr. sivuvaikutuksetkin häiritsivät. Sain sit Remeronia, joka sopi paremmin (alkuhaittavaikutuksien jälkeen). Sen inhottavin sivuvaikutus oli se, että lihoin 10 kg puolessa vuodessa. Ainainen näläntunne nimittäin vaivasi. Vaikka olisin syönyt viisi pizzaa, niin silti oli nälkä, yötä päivää. Nyt olen onneksi jo toipunut masiksesta (laihtunutkin yli 20 kg!).