Oon ohjelmoinu casion laskinta basic-kielellä ja ajattelin tutustua tuohon coolbasic ohjelmaan. Sen ohjeissa kerrottiin nää yleiset: locate, goto...jne Mut sitä en saanu selville, et miten siinä saa annettua muuttujille arvoja ohjelman pyöriessä? Jos joku osaa ja viittii niin vois ohjelmoida ohjelman, joka jakaa luvun sen alkutekijöihinsä.
Kiitos etukäteen :)
Kiitos etukäteen :)
Vastaukset 35
Vanhimmat
paikka laittaa C.B. -kysymyksiä:
http://www.coolbasic.com/forums/index.php
suomifoorumi:
http://www.coolbasic.com/forums/index.php?showforum=18
Eikös muuttujat ole nimensä mukaisesti muuttujia, eli niissä arvot nimen omaan muuttuu ohjelman pyöriessä? Muuttuja on muistissa oleva pieni pätkä muistia, johon tieto tallentuu ja MUUTTUU. Eri asia on sitten vakiot. Vakio on koodissa määritelty vakio luku (arvo), joka ei muutu ohjelman ajon aikana, vakio voi olla vaikkapa luku "const SATA = 100;" näin yleisesti.
Lisäksi monipuolisemmat kielet osaa käsitellä myös pointereita, eli osoitus muuttujaan muistissa, osoitetaan siihen muistialueeseen, missä muisti piilee muuttujassa!!
CoolBasic on yleisesti pelien tekoon tehty jutska, mutta mielestäni tätä koskee samat rajoitukset kuten kaikkia muitakin Basicia (Visual Basic
Basic on kyllä tulevaisuudenkin kieli. Ei se ole missään nimessä loppumassa. Vähän ohjelmoiville ihan pätevä kieli.
Basic on keksitty jo vuonna 1964 (MS:n versio 1975) ja uusia versiota tulee vieläkin säännöllisesti. Toimisto-ohjelmien mukana tuleva Basic ei ole väistymässä mihinkään. Basic tulee siis mm. MS Officen, OpenOfficen ja AutoCadin mukana.
yksi huono vb:tä käyttävä insinööri vastaa sataa keskitason c/java-insinööriä!!
Ei huonoa ratkaisua paljon kannata muille suositella (kun paljon parempiakin on tarjolla)!
Aika hyvin jollakin firmalla menee jos yksi Vb-koodari tuottaa sadan keskitason c/java insinöörin edestä! En nyt yhtäkkiä keksi Suomesta tälläistä firmaa (Sillä liikevaihtoa sillä pitäisi olla aikalailla työntekijöihin nähden).
Eli väittäisin että satuilet vain (Mutta jos olet sanasi mittainen niin kerro se firma niin asia voidaan tarkastaa mm tilipäätöstiedoista)
"Lisäksi monipuolisemmat kielet osaa käsitellä myös pointereita, eli osoitus muuttujaan muistissa, osoitetaan siihen muistialueeseen, missä muisti piilee muuttujassa!!"
Et sitten tiennyt, että monet Basic-kielen versiotkin voivat käsitellä osoittimia. Tiesitkö, miksi korkeamman tason ohjelmoinnissa ei suosita osoittimien käyttöä?
"Sillä tämmöisistä ajasta jälkeen jääneistä kielistä ei ole kuin haittaa tulevaisuutta ajatellen :/"
Höpötystä. Moni hyvä ohjelmoija on aloittanut Basicilla. Ei se siitä ole kiinni, mistä aloittaa, vaan mihin päätyy.
"Ihan tosi! Olen tavannut töissä Insinöörin, joka ei osaa mitään, kun on jämähtynyt VB:hen!!!"
No sehän on aika hyvin, jos vain yksi taidoton VB-hemmo on. Mieti vain sitä Java-idioottien valtavaa määrää, joka nytkin kuola suupielestä valuen takoo bugista koodia jossain. Huh, puistattaa.
teidän kisanne, mikä on hyvä ja mikä ei. Omalla kohdalla ei ole mitään "tulevaisuutta ajatellen" hommaa. Koodaan itselleni jotain pieniä ohjelmia, kun satun tarvitsemaan. Pääosin niiden ei tarvitse. kuin laskea jokin kaava, joka olisi taskulaskimella hidas laskettava. Varsinkin, jos haluan verrata tuloksia muttamalla jotakin muuttujaa. Mulle riittää vallan hyvin basic ja siitäkin nimenomaan QuickBasic. Hittojako sen "tulevaisuutta ajatellen" yms, jos en aio edes ohjelmoijaksi ja hommat hoituu näinkin ilman mitään ikkunointia kuvakkeita tai muuta varsinaiseen asiaan (kaavan laskemiseen) millään lailla kuulumatonta.
Toki voit testata uusia ympäristöjä ja tarvittaessa neuvoa siinä ohjelmoinnissa. (Jotkut ympäristöt toimivat myös vanhemissa koneissa ja käyttöjärjestelmissä).
Esim. täällä on menossa tälläinen keskustelu:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=4500000000000646&posting=22000000024985579
Kun täällä joku on luvannut neuvoa ja antaa vihjeitä niin kannattaa käyttää se mahdollisuus hyväksi (niin kauan kuin se on voimassa).
selvinnyt, kelle vastaus oli tarkoitettu. Itse siis ohjelmoin tolla quick basicilla. Muihinkin on toki tullut tutustuttua, mutta loppujen lopuksi olen palannut vanhaan kunnon basiciin. Nän vain kävi. En koe tarvitsevani korkeamman tason kieliä tai ikkunoitua käyttöjärjestelmää.
Itseasiassa koen basicin kaikkein simppelimmäksi juuri siksi, että voin keskittyä siihen olennaiseen. Ohjelmakoodiin. Ei tarvitse ajatella olioiden nimiä ja viittauksia niihin. Vain pelkät muuttujat riittää. Suoraansanottuna jokainen nykyaikainen helpoksi mainostettu ohjelmointitapa (olio-ohjelmointi) on omastamielestäni hyvin.., hyvin.., hyvin.., vastenmielinen. Koen systeemin jopa vaikeana ja aikaa haaskaantuu aivan suotta yksinkertaisen ohjelman tekemiseen. Joku voi olla toista mieltä, mutta jos tarkoituksenani on ratkaista yhtälön/yhtälöiden lopputulos, valmis ohjelma on quick basicilla paaaaaaaljon nopeammin valmis, mitä se olisi jollain muulla.
Mikäli tarvitsen garfiikkaa, se onnistuu kyllä tälläkin, mutta pääosin selvitän vain matemaattisia kaavoja ja numeerinen vastaus riittää. Itseasiassa jopa kaavan tulosten mukaan muodostettu graafinen X/Y -käyrä on quick basikilla varsin helppo tehdä. Oma tapani sijoittaa käyrästön piirtoon tarvittavat käskyt sisältävät vain 2 riviä, joista toinen on pakollinen Screen käsky grafiikkatilan käyttöönottamiseen.
Miksi siis käyttäisin aikaani ohjelman muotoilemiseen käytettävyyttä silmällä pitäen? Kun riittää, että annan kaavassa tarvittavat argumentit ja ohjelma laskee kaavalla lopputuloksen.
Jokainen tekee tietenkin tavallaan, ja ymmärrän tuon "tulevaisuutta ajatellen" ajattelun, mikäli tarkoitus on ryhtyä ohjelmoijaksi ja tehdä ohjelmia muille. Itselle taas sillä ei ole lainkaan painoarvoa. Ohjelmia teen vain itselleni ja niiden ei tarvitse muuta kuin laskea matemaatiinen kaava.
Miksi sitten en käytä exeliä tähän?
Turhaa.. Se vaatii exelin tai open officen asentamisen, mutta miksi asentaisin jos homma hoituu vallan hyvin näinkin. Itseäni tyydyttävästi.
tuli maininta noista ohjeista ja vinkeistä, niin pistetäänpä sitten. :)
http://www.ohjelmointiputka.net/koodit_naytaalue.php?kieli=QBasic
Kokeile Lazarusta sillä se voi olla juuri oikea vastaus myös sinulle! Eli luulisin että saat tehtyä nuo asiat helposti myös Lazaruksella ja saat monia asioita kaupan päälle (esim. graafinen käyttöliittymä syntyy sillä helposti ja itsenäinen exe-ohjelma jota voit antaa kavereille jne).
Eka vaihe on saada Lazarus asennettua (katso Delphi-keskustelu ryhmää).
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=4500000000000646&posting=22000000024985579
Miksi tuputat "graafista käyttöliittymää", kun nimen omaan mainostin, etten tarvitse. Voisi sanoa, että tuollainen väkisin tuputtaminen takaa sen, etten lazarukseen tutustuisi. Harmi vain, että olen sen kyllä jo tehnyt aiemmin, jolloin totesin sen omiin tarpeisiini turhaksi.
Ja vielä laitoit: "ja itsenäinen exe-ohjelma jota voit antaa kavereille" .. et sittein tainnut lukea kirjoituksiani lainkaan.
Hyvöö kessää :P
Vaan ideana on se että huomaat kokeilemalla. Miten helppoa sen käyttö sinun tarkoituksiisi on kun sen oivaltaa.
Eli tarkoitus on saada sinua tekemään se eka kokeilu (testi) jolloin ennakkoluulot katoavat. Kukaan ei estä sen jälkeen palaamaan vanhaan mutta tuskinpa se sinun kohdallasi tapahtuu (eli et haluat palata).
Eli idea on kuin autokaupiaalla joka tarjoaa sinulle uudenlaista parempaa autoa kokeiltavaksi (ja sinulla on mahdollisuus kokeilun jälkeen omaksi jos haluat)
Monesti oliot ovat toteutettu niin epäloogisesti että niiden oppiminen on hankalaa ja käyttöalue suppea. Tietysti kannattaa välttää turhaa olioiden opettelua ja tehdä luovia kompromisseja.
QuickBasic on vähän liiankin alkeellinen. Siitä puuttuu esim. päivämääräolio tai -tyyppi.
Itselleni ovat Delphi, C , Visual Basic tuttuja, mutta joitain ohjelmiani ITSELLENI tehneenä, palasin vanhaan tuttuun quick basiciin.
Vertaus autokapuppiaaseen oli hyvin ontuva. On sitä jäänyt ikävä niitä entisiä autojani ja moottoripyöriänikin. Kaikki "kehitys" ei ole positiivista kaikkien kohdalla.
Niin, kuin olen tuossa muutamaan otteeseen maininnut, EN kaipaa graafista käyttöliittymää yms. muutakaan turhaa tehdessäni ITSELLENI ohjelmia.
Katsoin sitten tuon lazarus linkin muistin virkistämiseksi. Eipä tullut ladattua. Syynä tiedostokoko ja se, että tiedän etten sillä kuitenkaan olisi mitään koskaan tehnyt. Kaavan selvittämisessä olisin kuitenkin koodannut sen basicilla.
Olenko sitten kaikea kehitystä ohjelmoinnin saralla vastaan. Ehdottomasti en. Jokainen ohjelmointikieli soveltuu yhteen asiaan hyvin ja huonosti toiseen. Siitä esimerkkinä vaikkapa juuri tuo basicin suppeus, joka on taas yksinkertaisissa asioissa sen etu. Eli kun pitää laskea jokin kaavan lopputulos, onko se (ja sen laskemiseen käytettävä ohjelma) pakko tehdä hiirellä klikkailemalla vain siksi, että se on nykyaikaa?
Miksi tarvitsisin ohjelmaa jossa on miljoonia ominaisuuksia, joita en kuitenkaan koskaan käytä?
Kun kerran verrataan sitten ohjelmointia ja autoja, niin verrataan sitten. Miksi ostaisin dodge viperin tai ferrarin, jos käyttötarkoitukseni sille on päästä 1km päähän maitokauppaan ?
Lopuksi vielä tuosta "luovasta kompromissista" olen tismalleen samaa mieltä. Sehän jos mikä on sitä luovuutta kehittävää ja kompromissien summaa, kun monimutkaiset asiat selvittää yksinkertaisella työkalulla.
Voisinpa sanoa kaikkilla nykyaikaisilla ohjelmointikielillä koodaavia laiskoiksi valmiita kokonaisuuksia hyödyntäviksi aidanalittajiksi, mutta jääköön nyt. Riitahan siitä syntyy :P
että kirjoittamaani ei joko jakseta lukea, tai sitä ei kyetä ymmärtämään siteraan ensin hiukan:
"Vaan ideana on se että huomaat kokeilemalla. Miten helppoa sen käyttö sinun tarkoituksiisi on kun sen oivaltaa."
Nimenomaan juuri näin. Kokeiltu ollaan ja omaksuttu, jonka lälkeen vanhaan järjestelmään ollaan palattu. Heti ymmärtäeni sen, että ei tarvitse ostaa navettaa lehmineen vain saadakseen lasillisen maitoa.
Luultavasti tämäkin menee yli sinulta, mutta ei se mitään. Minäkin yritän ymmärtää sinua :)
QB on myös minusta parhaimmillaan matemaattisena kielenä. Olen täydentänyt sitä itsetehdyillä funktiokirjastoilla, jotka on nekin mahdollisimman "funktionaalisia" ja monikäyttöisiä. Funktionaalinen ohjelmointi on nopeaa ja vaatii vähän koodia. En osaa sanoa onko olio-ohjelmointi jotenkin ristiriidassa funktioiden kanssa. Siinä mielessä kai on että oliokoodi vaatii ymmärtääkseni paljon enemmän koodia.
PS. Mitä kummaa lasket jos et tarvitse edes päivämääriä. Tähtitiedettäkö?
Jos et halua tehdä graafisia sovellutuksia Lazaruksella niin voit tehdä sillä myös ihan (vanhanaikaisia) merkkipohjaisia sovelluksia (voit myös hyödyntää samoja palikoita sekä graafisissa että merkkipohjaisissa sovellutuksissa). Tosin uudelle käyttäjälle ne pienet graafiset sovellukset ovat nopeita tehdä (Ne syntyvät "käden känteessä" eli hetkessä).
Eli ideahan on huomata miten skaalautuva kehitysalusta Lazarus on. Se ei ole vain yhdessä käyttöjärjestelmässä toimiva graafinen ohjelman kehitysalusta (vaikka eka kokeilu saattaa antaa jollekin tämän vaikutelman)!
Jos tähtitiede kiinnostaa niin:
http://sourceforge.net/project/showfiles.php?group_id=64092
Lisätietoa:
http://www.ap-i.net/skychart/
Pascal -tarjoaa hyvät mahdollisuudet käsitellä aikaa. Jotain funktioita on esitelty täällä:
http://wiki.mureakuha.com/wiki/Pascal-opas:Aika
VB.Netissä ei olekaan noin selkeitä ohjelta edes enkuksi. Toisaalta siinä on dokumentaatio yhdistetty automaattiseen koodintäydennykseen. Ohjeita tulee kokoajan kun kirjoittaa koodia.
"PS. Mitä kummaa lasket jos et tarvitse edes päivämääriä. Tähtitiedettäkö?"
Suurimmaksi osaksi lujuuslaskelmia, moottoreiden kampikoneison geometrisista muutoksista aiheutuvia hitausmomenttien suuruuksia, moottorin pakoputkiston painevaihteluita ja akustiikkaa. Lisänä kaikkea muuta moottoreihin liittyvää yksinkertaisempaa, kuten kuutiotilavuuksia, tehollisia keskipaineita, puristussuhteita, yms.. yms.. Päivämäärällä ei ole kaavoissa mitään tekemistä, vaikka voihan senkin sinne muuttujaksi halutessaan laittaa, jos se kerta ohjelmoinnissa niin pakollinen on. :P
Esim. Pascal on loistava valinta kun tehdään omia funktiokirjastoja. Eli yhtä ja samaa funktiokirjastoa voi käyttää useissa eri ohjelmissa.
Pascalissa vakiona oleva math- unit sisältää hyvin monia trigonomisia ja tilastollisia funktioita. Eli näiltä osin Pascal on loistava valinta matemaattisiin ohjelmiin
"Esim. Pascal on loistava valinta kun tehdään omia funktiokirjastoja. Eli yhtä ja samaa funktiokirjastoa voi käyttää useissa eri ohjelmissa."
Oikeasti, hyvän kielen tuntomerkki on se että osaa sen perusteellisesti. Itse olen varsin hidas oppimaan kirjastoja. Jos niitä on hyvin monia, ohjelmointi menee arpomiseksi. Olioissa pitäisi kertoa miten niitä tarkalleen tulisi käyttää, miten ne toimii, mitä virheitä niissä on jne... Varma keino on tehdä ne itse, mutta ensin pitää oppia kieli.
Ei välttämättä tarvi osta paljoakaan. Monia asioita voi tehdä jo vähällä tietämyksellä. Kokemus opettaa lisää ja ainahan voi kysyä neuvoa muilta.
Esim. kun osaa while-rakenteen ja funktion käytön niin pystyy tekemään jo paljon.
// esim funktio:
function tee( muuttuja:tyyppi ):boolean;
var ok:boolean;
begin
// tehtävä
ok := true;
result := ok;
end;
// esim. while -lause:
while ehto do
begin
ehto := Tee(homma);
end;
Free Pascal on hyvä kieli jos se toimii hyvin Windowsissa, Linuxissa ja Dossissa. Miten voit todistaa sen? Voinko esimerkiksi kirjoittaa ohjelman joka käsittelee merkkijonoja regexeillä eli läännöllisillä lausekkeilla ja ajaa sen sitten haluamassani käyttiksessä?
(Keskenään melkein yhteensopivat) QuickBasic ja Visual Basic voidaan ilmeisesti jollakin ohjelmalla kääntää Javakielelle! Tai ajaa Linuxissa Winellä.
Matikka ongelmiin kannattaa käyttää Maxima-ohjelmaa, se osaa derivoida, integroida, ratkaista yhtälöitä etc.... Esim. eräässä ohjelmassa tarvittiin ratkaisu kahden ympyrän leikkauspisteille (2D), joten yhtälö Maximaan:
solve([x^2 y^2 = R^2, (x-d)^2 y^2 = r^2], [x,y]);
tulostus:
[[x=(R^2-r^2 d^2)/(2*d),y=-sqrt(-R^4 2*r^2*R^2 2*d^2*R^2-r^4 2*d^2*r^2-d^4)/(2*d)],
[x=(R^2-r^2 d^2)/(2*d),y=sqrt(-R^4 2*r^2*R^2 2*d^2*R^2-r^4 2*d^2*r^2-d^4)/(2*d)]]
Ja kopioidaan ohjelmakoodiin ....
Tosta Maxima esimerkkejä: http://www.hippasus.com/resources/symmath/maximasym.html
(Maximalla voi myös ohjelmoida. Muuten Maxima itse on tietysti ohjelmoitu Lispillä (Universumin korkeatasoisin ohjelmointikieli))
"Lispillä (Universumin korkeatasoisin ohjelmointikieli)"
Perustele.
Ominaisuuksiltaan korkeatasoisin, siis sisältää enemmän ja paremmin toteutettuja ominaisuuksia kuin muut kielet. Ja esim. Lispin "supertehokas" macro-systeemi puuttuu tai vastaava on rajoitetumpi (tietääkseni) *kaikissa* muissa kielissä. Tietysti monissa erikoiskielissä on ominaisuuksia jotka puuttuu Lispistä, mutta ne on (yleensä) helppo lisätä Lispiin esim. loogiikkaohjelmointi(Prolog) ja olio-ohjelmointi (esim. CLOS joka sisältyy nykyään Common Lispiin. Muuten CL oli ensimmäinen virallisen standardin saanut OO-kieli.)
http://en.wikipedia.org/wiki/Lisp_programming_language
http://www.paulgraham.com/icad.html
Toisaalta Lispin syntaksia ei oiken voi pitää korkeatasoisena, jos mittarina on ihmis- tai pseudokielen kaltaisuus.
Tuskin mikään kieli on lähelläkään ihmiskieltä, vaikka esimerkiksi Javalla voi tehdä MUODOLLISESTI hyvinkin ihmiskielisiä ohjelmia. Vaatimuksena on että ihmisälyn fysiikka mallinnetaan. Se on vähän eri asia kun logiikkaohjelmointi.
"Voinko esimerkiksi kirjoittaa ohjelman joka käsittelee merkkijonoja regexeillä eli säännöllisillä lausekkeilla ja ajaa sen sitten haluamassani käyttiksessä? "
Esim. Lazarus toimii monessa käyttiksessä ja siinä on mahdollista käyttää etsinnässä säännöllisiä lausekkeita (Lazarus on tehty Lazaruksella ja lähdekoodit tulevat mukana).
Lazarus toimii natiivikoodilla (= sitä ei tarvitse tulkita) joten se käännetään kuhunkin ympäristöön erikseen. Eli lähdekoodin voi tehdä niin että se toimii monessa ympäristössä (esim itse Lazarus).
Toki voi käyttää käyttöympäristöstä riippuavia asioita jolloin se sitten toimii vain kyseissä käyttöympäristössä:
http://linux.fi/index.php/Unit_baseunix
http://linux.fi/index.php/Unit_unix
"Free Pascal on hyvä kieli jos se toimii hyvin Windowsissa, Linuxissa... Miten voit todistaa sen?"
Esim. Pixel image editor on tehty FreePascal:lla ja se on saatavana Windows, Linux, Linspire, MacOSX, BeOS, Zeta, QNX, MorphOS, FreeBSD, eComStation, OS/2 ja SkyOS käyttöjärjestelmille
http://www.kanzelsberger.com/pixel/?page_id=12