jotenkin tuntuu että haluan järjestystä ja haasteita elämään hallitsemalla syömisiäni. jos epäonnistun jossain, ajattelen etten ainakaan syö enää mitään, että jossain ainakin olen hyvä. toisinaan itsekuri pitää, toisinaan ei. joskus dieettini tyssää siihen että syön esim pari suklaapalaa, ja ajattelen sitten että antaa mennä vaan kun kerran aloitin. sitten ahmin, haluaisin oksentaa, mutten oo onnistunu. joskus toivon, että kaverini tai muut huomaisivat jotain outoa minussa, ja tajuaisivat etten ole ok. haluaisin heidän huolestuvan nopeasta laihtumisestani, mitä ei tosin kukaan ole vielä huomannut. haluaisin kaikkien ymmärtävän että olen hyvä edes jossain. olen normaalipainon alarajoissa mutta minua vaivaa jatkuva laihdutus-ahmimis -kierre. mulla taitaa viirata päässä?
huomionhakuinen?
ääää..
3471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mul on sama asia syömiseni kanssa välillä tulee päivii etten syö oikeastaan mitään mutta sitten jonain päivinä kun alan syödä enemmän se menee siihen että ahmin ja yritän oksentaa en ole vielä kummiskaa oksentanut mikä on vaan hyvä asia. Älä pliis enää harkitse oksentamista sit ku onnistut jäät siihen koukuun yritä puhuu vaikka asiasta jollekin. mitä kaikkea syöt oikeastaan joka päivä onko se vähäistä jos halua jutella lisää uskon että täällä sinua kuunellaan.
enää päiviä, jolloin en ajattelisi ollenkaan mitä suuhuni pistän. jonkin aikaa sitten oli vielä sellaisiakin aikoja, ja nautin niistä. nyt aloitan lähes joka päivä "dieetin" mutta usein se loppuu illalla siihen että syön kaapit tyhjiksi. dieettini tarkoittaa sitä, että yritän saada aikaan n. 1000:n kalorin vajauksen, eli syön kolme kertaa päivässä kevyesti. kaksi kertaa oon koittanu oksentaa, mutta en aio yrittää enää. jos ahmin, niin ahmin ja kadun mutta yritän olla oksentamatta.
no oksensin kerran ja EN jäänyt koukkuun. siitä tuli ihan kauhee olo