http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:139:0:1:2007-03-31;4:140:0:0:0;6:1:0:0:0,104:139:449053,1:0:0:0:0:0:
Julkaistu 31.3.2007 2:32:08
TS/
Paavo ei petä koskaan - pettämällä aina
AIMO MASSINEN
Politiikan puheenaiheita ovat tällä viikolla olleet Paavo, Matti ja Merikukka. Paavo Väyrynen on päättänyt pantata kansanedustajuuttaan uuden hallituksen nimittämiseen saakka. Matti "Mehiläinen" Vanhanen aloitti hallitustunnustelut tunnustelemalla ensin vihreiden Merikukka Forsiusta, minkä jälkeen Merikukka vetäytyi viikoksi Kanarialle - ehkä kirjoittamaan kirjaa Pääministerin morsian numero 2.
Jos listaan lisää vielä sen, että kokoomuksen entinen puoluesihteeri ja tuore kansanedustaja Harri Jaskari kävi valtakirjojen tarkastuspäivänä noutamassa Tampereen käräjäoikeudesta sakkotuomion entisen naisystävänsä laittomasta uhkauksesta, politiikan puhuttavimmat tapahtumat onkin kirjattu.
Kun Paavo Väyrynen teki paluun kotimaan politiikkaan, jotain tällaista saattoi tietysti odottaakin. Paavo ei petä koskaan - pettämällä aina. Hänen isoa egoaan eivät sido samat moraalisäännöt kuin muita poliitikkoja.
Väyrynen on pelleillyt kansanedustajan paikallaankin jo pari kertaa aikaisemmin. Hänet valittiin eduskuntaan sekä vuoden 1995 että 1999 vaaleissa, mutta hän ei ottanut tehtävää vastaan, vaan jatkoi europarlamentaarikkona. Silloin hän petti Uudenmaan äänestäjänsä.
Nyt Väyrynen sai Lapista lähes 11 000 ääntä ja on valmis pettämään eurovaalien noin 44 000 äänestäjäänsä, jos hänet valitaan ministeriksi tai eduskunnan puhemiehistöön. Ellei valita, hän uhkaa palata taas Brysseliin.
Tervemenoa vaan, Paavo! Monet toivottavat hänet varmasti vaikka Timbuktuun asti.
Paavo Väyrynen on tiennyt ylivertaiset kykynsä lapsesta saakka. Jo kansakoulun alaluokilla hän ilmoitti, että hänestä tulee isona tasavallan presidentti. Urho Kekkosen viimeisinä aikoina Paavo antoikin ymmärtää, että Jumala ja Kekkonen - jotka merkitsivät tuohon aikaan melkein samaa - olivat valinneet hänet UKK:n seuraajaksi.
Presidenttiä Paavosta ei kahdesta kovasta yrityksestä huolimatta tullut, mutta uransa aikana on käyttänyt kaikkea pelin politiikkaa pyrkiessään ylöspäin. Hän katsoo maailmaa pelkästään oman napansa kautta. Poljettavina astinlautoina ovat olleet puolue, eduskunta, hallitus ja EU.
Viimeisimmän vetonsakin hän kiteytti tyynesti lauseeseen: "Minut on pakotettu tekemään näin!" Toisin sanoen minkäs teet, kun universumin parhaat kyvyt pitää saada mahdollisimman tehokkaaseen hyötykäyttöön. Tosin joku kyynikko voi epäillä kiristyksen omaisen uhittelun pontimeksi sitäkin, että europarlamentaarikkona hänen nettotulonsa ovat noin kaksinkertaiset rivikansanedustajaan verrattuna.
Väyrynen ei tahdo sulattaa sitä, että hän on lopullisesti ajautunut politiikan sivuraiteelle. Kun Paavo ei päässyt 1987 porvarien kassakaappisopimuksesta huolimatta - tai ehkä juuri siksi - pääministeriksi, hän kyseli epätoivoisena, voiko vitutukseen kuolla. Ainoaksi varsinaiseksi virheekseen Väyrynen on tunnustanut kuitenkin vain sen, että hän luopui 1990 vapaaehtoisesti keskustan johdosta.
Nyt Väyrysen edessä on väistämätön paluu vastustamansa EU:n parlamenttiin kissanpoikia pesemään. Ei ole mahdollista, että hänet laskelmoivan temppuilunsa jälkeen voitaisiin valita eduskunnan puhemiehistöön tai jopa hallitukseen. Sellaista miinaa mikään hallitus ei voi riskikseen ottaa.
Jos Vanhasessa olisi miestä, hän olisi jo suorasanaisesti tuominnut eduskuntalaitoksen halventamisen. Väyryselle voidaan tarjota korkeintaan jonkin eduskunnan valiokunnan puheenjohtajuutta, millä oma puolue voisi säilyttää jotenkin kasvonsa.
Entä mitä on sanottava vihreiden Merikukka Forsiuksen päätöksestä lentää etelän luksuslomalle valtiopäivien avajaisviikoksi? Ei tällainen temppu osoita ainakaan vastuullista suhtautumista eduskuntalaitosta ja ilmastomuutostakaan kohtaan. Ja löperö pääministeri vielä puolusti naisystävänsä oikeutta lomaan! (I-S 30.3.)
Varsin kummallisesti ovat käynnistyneet myös hallitusneuvottelut, jos pitävät paikkansa tiedot, että nyt suunnitellaan ministerien määrän nostamista nykyisestä kahdeksastatoista kahteenkymmeneen. Samalla myös valtiosihteerien määrää ollaan kasvattamassa jokaiseen ministeriöön.
Lisää korkeita palkkiovirkoja perustamallako valtionhallintoa tehostetaan, vaikka ministeriöiden henkilömäärä on jo nyt paisunut runsaassa kymmenessä vuodessa kolmanneksella? Tällainen on todellista tempputyöllistämistä, ei pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien kurssittaminen.
Porvarihallituksen synnystä ei sinänsä ole epäselvyyttä. Keskusta, kokoomus, Rkp ja vihreät muodostavat uuden hallituksen pian pääsiäisen jälkeen.
Sdp joutuu hakemaan uutta liekkiä oppositiosta, kun Eero Heinäluoman iskulause "pari piirua ihmisen suuntaan" ei purrut, vaan äänestäjät tulkitsivat sen pikemminkin pariksi pieruksi ihmisten suuntaan.
(02) 269 3291 [email protected]
Julkaistu 31.3.2007 2:32:08
Julkaistu 31.3.2007 2:32:08
TS/
Paavo ei petä koskaan - pettämällä aina
AIMO MASSINEN
Politiikan puheenaiheita ovat tällä viikolla olleet Paavo, Matti ja Merikukka. Paavo Väyrynen on päättänyt pantata kansanedustajuuttaan uuden hallituksen nimittämiseen saakka. Matti "Mehiläinen" Vanhanen aloitti hallitustunnustelut tunnustelemalla ensin vihreiden Merikukka Forsiusta, minkä jälkeen Merikukka vetäytyi viikoksi Kanarialle - ehkä kirjoittamaan kirjaa Pääministerin morsian numero 2.
Jos listaan lisää vielä sen, että kokoomuksen entinen puoluesihteeri ja tuore kansanedustaja Harri Jaskari kävi valtakirjojen tarkastuspäivänä noutamassa Tampereen käräjäoikeudesta sakkotuomion entisen naisystävänsä laittomasta uhkauksesta, politiikan puhuttavimmat tapahtumat onkin kirjattu.
Kun Paavo Väyrynen teki paluun kotimaan politiikkaan, jotain tällaista saattoi tietysti odottaakin. Paavo ei petä koskaan - pettämällä aina. Hänen isoa egoaan eivät sido samat moraalisäännöt kuin muita poliitikkoja.
Väyrynen on pelleillyt kansanedustajan paikallaankin jo pari kertaa aikaisemmin. Hänet valittiin eduskuntaan sekä vuoden 1995 että 1999 vaaleissa, mutta hän ei ottanut tehtävää vastaan, vaan jatkoi europarlamentaarikkona. Silloin hän petti Uudenmaan äänestäjänsä.
Nyt Väyrynen sai Lapista lähes 11 000 ääntä ja on valmis pettämään eurovaalien noin 44 000 äänestäjäänsä, jos hänet valitaan ministeriksi tai eduskunnan puhemiehistöön. Ellei valita, hän uhkaa palata taas Brysseliin.
Tervemenoa vaan, Paavo! Monet toivottavat hänet varmasti vaikka Timbuktuun asti.
Paavo Väyrynen on tiennyt ylivertaiset kykynsä lapsesta saakka. Jo kansakoulun alaluokilla hän ilmoitti, että hänestä tulee isona tasavallan presidentti. Urho Kekkosen viimeisinä aikoina Paavo antoikin ymmärtää, että Jumala ja Kekkonen - jotka merkitsivät tuohon aikaan melkein samaa - olivat valinneet hänet UKK:n seuraajaksi.
Presidenttiä Paavosta ei kahdesta kovasta yrityksestä huolimatta tullut, mutta uransa aikana on käyttänyt kaikkea pelin politiikkaa pyrkiessään ylöspäin. Hän katsoo maailmaa pelkästään oman napansa kautta. Poljettavina astinlautoina ovat olleet puolue, eduskunta, hallitus ja EU.
Viimeisimmän vetonsakin hän kiteytti tyynesti lauseeseen: "Minut on pakotettu tekemään näin!" Toisin sanoen minkäs teet, kun universumin parhaat kyvyt pitää saada mahdollisimman tehokkaaseen hyötykäyttöön. Tosin joku kyynikko voi epäillä kiristyksen omaisen uhittelun pontimeksi sitäkin, että europarlamentaarikkona hänen nettotulonsa ovat noin kaksinkertaiset rivikansanedustajaan verrattuna.
Väyrynen ei tahdo sulattaa sitä, että hän on lopullisesti ajautunut politiikan sivuraiteelle. Kun Paavo ei päässyt 1987 porvarien kassakaappisopimuksesta huolimatta - tai ehkä juuri siksi - pääministeriksi, hän kyseli epätoivoisena, voiko vitutukseen kuolla. Ainoaksi varsinaiseksi virheekseen Väyrynen on tunnustanut kuitenkin vain sen, että hän luopui 1990 vapaaehtoisesti keskustan johdosta.
Nyt Väyrysen edessä on väistämätön paluu vastustamansa EU:n parlamenttiin kissanpoikia pesemään. Ei ole mahdollista, että hänet laskelmoivan temppuilunsa jälkeen voitaisiin valita eduskunnan puhemiehistöön tai jopa hallitukseen. Sellaista miinaa mikään hallitus ei voi riskikseen ottaa.
Jos Vanhasessa olisi miestä, hän olisi jo suorasanaisesti tuominnut eduskuntalaitoksen halventamisen. Väyryselle voidaan tarjota korkeintaan jonkin eduskunnan valiokunnan puheenjohtajuutta, millä oma puolue voisi säilyttää jotenkin kasvonsa.
Entä mitä on sanottava vihreiden Merikukka Forsiuksen päätöksestä lentää etelän luksuslomalle valtiopäivien avajaisviikoksi? Ei tällainen temppu osoita ainakaan vastuullista suhtautumista eduskuntalaitosta ja ilmastomuutostakaan kohtaan. Ja löperö pääministeri vielä puolusti naisystävänsä oikeutta lomaan! (I-S 30.3.)
Varsin kummallisesti ovat käynnistyneet myös hallitusneuvottelut, jos pitävät paikkansa tiedot, että nyt suunnitellaan ministerien määrän nostamista nykyisestä kahdeksastatoista kahteenkymmeneen. Samalla myös valtiosihteerien määrää ollaan kasvattamassa jokaiseen ministeriöön.
Lisää korkeita palkkiovirkoja perustamallako valtionhallintoa tehostetaan, vaikka ministeriöiden henkilömäärä on jo nyt paisunut runsaassa kymmenessä vuodessa kolmanneksella? Tällainen on todellista tempputyöllistämistä, ei pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien kurssittaminen.
Porvarihallituksen synnystä ei sinänsä ole epäselvyyttä. Keskusta, kokoomus, Rkp ja vihreät muodostavat uuden hallituksen pian pääsiäisen jälkeen.
Sdp joutuu hakemaan uutta liekkiä oppositiosta, kun Eero Heinäluoman iskulause "pari piirua ihmisen suuntaan" ei purrut, vaan äänestäjät tulkitsivat sen pikemminkin pariksi pieruksi ihmisten suuntaan.
(02) 269 3291 [email protected]
Julkaistu 31.3.2007 2:32:08
Vastaukset 7
Vanhimmat
hyvin kokoomuslaisen vanhan massisen kirjoitukseksi, en usko hänen arvostukseensa yhtään enempää kuin hän väyrysen
kylläkin demari
Massinen kirjoittaa juuri niin kuin asia on.
Itse nimittäin ihmettelen juuri sitä, miksei Väyrysen venkoiluun ole puututtu kovemmin ottein.
Ehkä Vanhanen, keskusta ja muut puolueet ovat nähneet paremmaksi, että antaa Väyrysen hirttää itse itsensä omaan naruunsa.
Turha Väyryselle on enää sitäkään lisäjulkisuutta antaa, että häneen kohdistettaisi joitain toimenpiteitä, mistä seuraisi vaan suunnaton martyyrin parkuminen julkisuudessa tavoitteena saalin herättäminen omassa kannattajakunnassa.
älä anna periksi.
Ei mitään tosi asiaa.
...nuo Massiset, Laitiset ja Lehtiset, joiden juttuja tänäänkin on täällä esitelty! Kirjoittamista jonkin verran harrastavalle tulisi ihan kade olo muuten, mutta ei tule, kun nuo ovat hieman niin kuin "omasta leiristä".
Kepulaiset eivät näy nytkään pystyvän kommentoimaan noita muuten kuin puhumaan demarien katkeruudesta niin happamina, että pitää ihmetellä, miksi he ovat niin katkeria. Kuulunee kepulaisuuteen.
täällä jyllää.