Vallan kolmijako Suomessa

Idea vallan kolmijaosta ( lainsäädäntö, toimeenpano ja tuomioistuimet) syntyi jo ennen Ransakan vallankumousta, mutta on soveltunut yllättävän hyvin myös tasavaltaiseen hallitusmuotoon. Siinähän toisistaan riippumattomat elimet tasapainoittavat toisensa kun vastakkain ovat yksilön ja yhteiskunnan edut sekä oikeudenmukaisuus.
Suomessa on väestöön nähden erittäin suuri eduskunta historiallisista syistä ja alunperin myös tavallaan vaalikuningas eli presidentti, jolla oli poikkeavan vahva asema. Kansalle nimellisesti kuuluvaa valtaa käyttää nimenomaan valtakoneisto joka vaikuttaa hyvin sekavalta vallan kolmijaon pohjalta. Eduskunnan alaisena suoraan ovat ainakin Suomen Pankki, Kela, Yle ja kansanedustajia istuu myös valtion yhtiöiden hallinnossa. Hallituksen jäsenet ovat samanaikaisesti eduskunnan jäseniä ja hallituspuolueiden puheenjohtajat istuvat hekin sekä hallituksessa että eduskunnassa, eivät onneksi tuomioistuimissa. Kuntien valtuustot kylläkin nimittävät lautamiehiä eli tuomioistuimen jäseniä. Myöskin terveydenhoito on puolueiden hallinnassa ja sehän huolehtii terveydenhoidon toimeenpanosta.
Kansalaisilla on toki meilläkin oikeus äänestää 4 vuoden välein puolueiden nimeämistä ehdokkaista ja myös olla äänestämättäkin. Vallankäytön rakenteisiin äänestämisellä ei ole vaikutusta. Se luo Suomeen ilmeistä vakautta ja ennustettavuutta, mutta vaatii raskaan verotuksen ja valtakoneiston. Erityisesti tässä tilanteessa kannattaisi noudattaa edes tuota vallan kolmijakoa karsimalla eduskunnan tehtäviä mikä vähentäisi myös korporaatioiden valtaa.